Minä koen toisten verkot jos en muuten saa kalaa,
siksi minusta on tullut maineelta "hirmu osaava kalapaholainen"
aina on perheessä terveellistä kalaruokaa.
Aina kalastan salaa ettei kukaan näe saatavia saaliita. Kalat nostelen ylös kenkään näkemättä ja umpisaaviin ettei näy kellekään. Saaliita ja -paikkoja en kerro kellekään. Paitsi sellaisia oikein "isosaalispaikkoja" joista ei koskaan ole saanut kaloja.
Jos "salakalastus" on kalastamista kieltopaikoilla tai missä tahansa ilman asianmukaisia lupia, niin olen kalastanut. Tänäkin kesänä olen käynyt koeuittelemassa itselleni uusia vieheitä kotirannassa, ja kyseinen vesistö ei kuulu lääniluvan piiriin. Kovin suurena rikkomuksena en ole osannut tuota kumminkaan pitää.
Noin muuten kaikki varsinainen kalastaminen "rikollisesti" on liittynyt minulla harrastuksen alkuvuosiin; joku satunnainen mato-onkikeikka koskipaikassa tai virvelöintiä paikoissa, joissa ei saa kalastaa. Nyt aikuisiällä en ole ollut toistaiseksi vielä niin köyhä, että olisi pitänyt jättää vuosittainen kh-maksu + tarvittava varsinainen lupa lunastamatta. Minusta se viiden kympin tilisiirto kerran vuodessa on lähinnä muodollisuus kun tiedän, että saan kalastaa tuolla summalla koko avovesikauden rajoituksetta suhteellisen hyvillä ja puhtailla kalavesillä merellä.
Niin kauan kun Suomessa ei ole yhtä valtakunnallista lupaa, salakalastusta tapahtuu paljon. Matkustelevat kalamiehet ei osta läänilupaa muutaman tunnin tähden sukulaisten mökkijärven laiturilla kalastamiseen. Suomalaiset lomailevat useamman läänin alueella.
Salakalastamista on erityisesti rauhoitusalueella kalastaminen. Satunnainen kalastus ilman läänilupaa on mielestäni pienempi rike.
Minusta juurikin satunnaisten kalastajien kannalta olisi hyvä viedä jo olemassaolevaa lupavalikoimaa siihen suuntaan, että kalastaja maksaa vain siitä ajasta, jonka oikeasti kalastaa. Nykyiselläänhän kalastuksenhoitomaksun ja lääniluvan kesto on vain joko kalenterivuosi tai viikko kerrallaan, vaikka satunnainen mökkikalastaja saattaisi olla halukas maksamaan kalastusoikeudestaan esim. vain yhden päivän tai viikonlopun ajalta. Siispä nykyisten lupajaksojen lisäksi irtovuorokaudet käyttöön: 24 h lupa, hintaa muutama euro ja maksu kännykällä, niin luvallinen kalastus on riittävän helppoa kenelle tahansa, jolla tietoa lupakäytännöstä vain on.
Nykyinen lupasysteemi on ilmeisesti edelleen vähän vaikeaselkoinen, jos ihmisellä ei ole erityisempää intoa perehtyä asiaan. Hakusanalla "kalastuslupa" Google näkyi kumminkin ohjaavan ensimmäisenä sivustolle, jossa asiat on kerrottu mukavan selkeästi: http://kalastusluvat.net/
ne ketkä ei nykyisiä lupia maksa ei maksa niitä jatkossakaan, vaikka käytäntö olisi mikä. todella monen mielestä virvelillä saa niin huonosti kalaa ettei maksamiselle ole mitään perusteita. ja verkko kalastus on liki ilmaista ja saalis huomattavan paljon suurempi. itse maksan luvat lähes aina vuosi lupina niin voi sitten huoletta kalastaa. eikä muutama satanen vuodessa ole mikään menoerä muihin kuluihin nähden.
Itse olen ottanut tavaksi katsoa samat verkot joka kerta,tiedän omistajan,ja sillä on pitkä matka verkoille,ja mulla nopeampi vene.Pitäähän se verottaja olla tässäkin hommassa:)
Minusta nykyinen lupamaksukäytäntö on ihan hyvä koska lääninkohtaisen viehemaksun tai valtion kalastusmaksun voi ottaa vain viikoksi halutessaan. En näe mitään tarvetta että nämäkin maksut pitäisi saada vain vuorokaudeksi? Hyvä kun saa edes viikoksi. Ja ihan kohtuuhintaan. Jos käy vain kerran vuodessa kalassa niin eipä tuo 7e kenenkään taloutta kaada.
Lisäksi on olemassa kolmen tunnin lupia Metsähallituksen vesiin jotka voi lunastaa paikan päällä kännykällä. Ihan hyvin on hoidettu nykyisin nämä lupa-asiat. Toista oli ennen kun luvat piti ottaa aina kalenterivuodeksi kerrallaan eikä tuntilupia tunnettu.
Silloin kun oli vielä ne lupa-automaatit käytössä niin keksittiin aika ovela konsti, laitettiin se kirjekuori sinne laatikkoon niin että sen pystyi vetäisemään takaisin. Kalastettiin muutama tunti ja lähtiessä vedettiin rahat takaisin sieltä luukusta. En tiedä hoksasiko kukaan muu tätä konstia? Säästettiin sievoinen summa..
konstit on monet sanoi ukko kun kissalla lattiiaa pyyhki. itse en viitsisi tehdä moista muutaman markan tähren. no kukin elää tyylillään. tuliko muuten kalaa hyvin huonoista energioista huolimatta?
Muinoin ei juuri kukaan edes tiennyt kalastusluvista vapakalastuksen osalta. Verkkoihin ja katiskoihin hankittiin luvat, mutta itse en ainakaan kenenkään kuullut aikoinaan, n. 40-50 v. sitten edes puhuvan luvista uistimen heittoon. Minä kalastin silloin aina uistimella ilman mitään lupia enkä tiennyt tekeväni väärin. Se oli kuitenkin nykyisen ajattelun mukaan salakalastusta, vaikkeikaan tietoisesti.
Läänilupa taisi tulla 1990 luvun puolivälissä, mutta tietääkö kukaan, milloin valtion kalastuksen hoitomaksua on alettu keräämään? Miten hommat meni aikaisemmin, kun mitään lupia ei ollut myytävänä. Kaikki taisi kalastaa miten halusivat. Onko aina ennen tarvittu vedenomistajalta kalastuslupa..
"tuliko muuten kalaa hyvin huonoista energioista huolimatta?"
Hyvin harvoin tuli mitään. Siksi alkoikin ottaa päähän maksaa tyhjästä ja keksittiin tuo vippaskonsti. Muistaakseni 5mk maksoi päivälupa tuolloin. Aluksi sitä maksettiin ihan rehellisesti mutta jossain vaiheessa loppui rahat ja halut maksaa tyhjästä. Muka istutuslampi..
Ei sentään ryöstelty noita automaatteja kuten moni "kalamies" teki. Se oli jo hävytöntä hommaa.
"Läänilupa taisi tulla 1990 luvun puolivälissä, mutta tietääkö kukaan, milloin valtion kalastuksen hoitomaksua on alettu keräämään?"
Netistä löytyi seuraavaa tietoa:
"Kalastuksenhoitomaksu on vuodesta 1952 käytössä ollut veroluonteinen maksu
valtiolle. Sitä kerätään kalastavilta kansalaisilta, mutta se ei siis vielä anna
minkäänlaista lupaa kalastamiseen. Vuoteen 1983 saakka kalastuksenhoitomaksu
(kalakortti) oli ruokakuntakohtainen, siitä alkaen henkilökohtainen. Samana vuonna
valtio alkoi myydä läänikohtaisia pilkkilupia, joiden tuotto palautettiin vesialueen
omistajille. Vuoden 1994 alusta kalastuksenhoitomaksu korotettiin tuolloisesta 30
markasta 80 markkaan ja samalla siihen sisällytettiin pilkintäoikeus. Samana vuonna
onkimisesta tehtiin maksuton yleiskalastusoikeus ja avustava soutaja vapautettiin
kalastuksenhoitomaksuvelvoitteesta. Vuodesta 1997 alkaen alle 18- ja yli 64-vuotiaat
vapautettiin kokonaan kalastuksenhoitomaksusta ja otettiin käyttöön vuosimaksun
vaihtoehdoksi seitsemän vuorokauden maksu. Vuoden 1997 alussa tuli voimaan
kalastuslain muutos, joka antoi vapaa-ajankalastajille maksullisen
yleiskalastusoikeuden vieheellä myös yksityisille kuuluvilla vesillä. Läänikohtainen
viehekalastusmaksu samoin kuin kalastuksenhoitomaksu maksetaan valtiolle. Alle 18-
ja yli 64-vuotiaat vapaa-ajankalastajat on vapautettu näistä maksuista. Tätä
kalastuslain muutosta kutsutaan usein viehekalastuslaiksi, vaikka se ainoastaan
sisältyy kalastuslain 88 §:ään. Läänikohtaisen viehekalastusmaksun maksupohja
kutistui, kun vuoden 1997 loppupuolella toteutettiin lääniuudistus ja
viehekalastusmaksu kattoi nyt vesialueiltaan oleellisesti suuremmat läänit.
Vuoden 1998 alusta pohjoisen kunnat, Inari, Enontekiö ja Utsjoki, tulivat
valtakunnallisen kalastuksenhoitomaksun piiriin. Vuonna 1999
kalastuksenhoitomaksu nousi 90 markkaan. Euron tulo laski maksua hienoisesti, kun
ensimmäinen euromääräinen vuosimaksu oli 15 euroa. Vuoden 2004 alusta maksu
nousi 20 euroon. Viikkomaksuja suoritetaan nykyään alle 10 % vuosimaksujen
lukumäärästä."
Läänikohtaisella viehekalastusmaksulla kalastavan henkilön on suoritettava myös kalastuksenhoitomaksu. Alle 18-vuotias tai 65 vuotta täyttänyt saa harjoittaa viehekalastusta ilman maksua.
Tänä aikana vuotuinen kalastus on paljon vähäisempää, kuin menneinä vuosikymmeninä. Mutta lupa vouhotus on sitäkin kovempaa. Aina kun mennään johonkin satunnaisesti uisteleen, niin en varmaan osta juuri kyseisen järven uistelulupia vaikka vetäisin useammallakin vavalla. Ei ainakaan minulla riitä taito tyhjentämään uistelemalla niitä vesiä joilla käyn. Ostan kyllä joka vuosi valtionkalastuksenhoitomaksun ja läänikohtaisenvieheluvan. Mielestäni sen pitäisi riittää uisteluun vaikka neljällä vavalla ja parin verkon ja katiskan lupaan kyseisen lääninalueella. Välillä tuntuu, että varsinkin kuhaa on istutettu aivan liikaa tietyille järville. Siihen nähden mikä on luontaisen ravinnon riittävyys suhteessa istukkaisiin.
Salakalastus on parasta. Kalastan melkein aina salaa. Muiden kalastajien kanssa kalastus menee aina kilpailuksi, joka pilaa fiilikset. Luvatonta kalastusta en harrasta.
Vuoden aikana tulee maksettua kaikenlaisia lupia sen verran isolla rahalla, etten jokaiselle kännikalareissulle vieraampiin vesiin rupea lupia ostamaan.
Loppuvuosi menee hoitomaksun osaltakin salakalastuksena, koska tuli hoidettua se kätevästi tekstivietillä ja uitettua sen jälkeen puhelin välimeressä.
Voihan sitä salakalastaa vaikka luvatkin on. Pysyttelee salassa, eli muilta piilossa. Luvaton kalastus onkin jo eriasia. Silloin ei välttämättä edes olla piilossa, vaan taskussa ei ole kalastukseen tarvittavia lupia. Minun nuoruudessa ei tainnut kukaan edes tietää luvista. Kalastettiin siellä ja täällä monenlaisilla laitteilla. En kyllä hyväksy luvatonta kalastusta, mutta vaikeaksi on monilla vesialueilla tehty lupien hankkiminen.
Lauantaina sanoin muijalle meneväni kaverin öljysäiliöö vaihtaan,mutta mennäänkin koskelle koko viikonlopuks.Kyllä se sen selville jostain saa mut on se jännää se salakalastus.
Kommentit
Katiskoista aukot umpeen
Laitoin kerran katiskan ilman lupaa mökin rannan lähelle. Ja naapuri oli yöllä käynyt laittamassa aukot rautalangalla umpeen =)
salaa
Minä koen toisten verkot jos en muuten saa kalaa,
siksi minusta on tullut maineelta "hirmu osaava kalapaholainen"
aina on perheessä terveellistä kalaruokaa.
ps-hommassa on riskinsäkkin
jos satunnais pistoja
ei sentään joka lutakkoon lupia,kun niitä on jo liikaakin.
Ei tovereille
Aina kalastan salaa ettei kukaan näe saatavia saaliita. Kalat nostelen ylös kenkään näkemättä ja umpisaaviin ettei näy kellekään. Saaliita ja -paikkoja en kerro kellekään. Paitsi sellaisia oikein "isosaalispaikkoja" joista ei koskaan ole saanut kaloja.
Toki olen...
Jos "salakalastus" on kalastamista kieltopaikoilla tai missä tahansa ilman asianmukaisia lupia, niin olen kalastanut. Tänäkin kesänä olen käynyt koeuittelemassa itselleni uusia vieheitä kotirannassa, ja kyseinen vesistö ei kuulu lääniluvan piiriin. Kovin suurena rikkomuksena en ole osannut tuota kumminkaan pitää.
Noin muuten kaikki varsinainen kalastaminen "rikollisesti" on liittynyt minulla harrastuksen alkuvuosiin; joku satunnainen mato-onkikeikka koskipaikassa tai virvelöintiä paikoissa, joissa ei saa kalastaa. Nyt aikuisiällä en ole ollut toistaiseksi vielä niin köyhä, että olisi pitänyt jättää vuosittainen kh-maksu + tarvittava varsinainen lupa lunastamatta. Minusta se viiden kympin tilisiirto kerran vuodessa on lähinnä muodollisuus kun tiedän, että saan kalastaa tuolla summalla koko avovesikauden rajoituksetta suhteellisen hyvillä ja puhtailla kalavesillä merellä.
--pikeye
Valtakunnallinen kalastuslupa
Niin kauan kun Suomessa ei ole yhtä valtakunnallista lupaa, salakalastusta tapahtuu paljon. Matkustelevat kalamiehet ei osta läänilupaa muutaman tunnin tähden sukulaisten mökkijärven laiturilla kalastamiseen. Suomalaiset lomailevat useamman läänin alueella.
Salakalastamista on erityisesti rauhoitusalueella kalastaminen. Satunnainen kalastus ilman läänilupaa on mielestäni pienempi rike.
"Miksi maksaa turhasta"
Minusta juurikin satunnaisten kalastajien kannalta olisi hyvä viedä jo olemassaolevaa lupavalikoimaa siihen suuntaan, että kalastaja maksaa vain siitä ajasta, jonka oikeasti kalastaa. Nykyiselläänhän kalastuksenhoitomaksun ja lääniluvan kesto on vain joko kalenterivuosi tai viikko kerrallaan, vaikka satunnainen mökkikalastaja saattaisi olla halukas maksamaan kalastusoikeudestaan esim. vain yhden päivän tai viikonlopun ajalta. Siispä nykyisten lupajaksojen lisäksi irtovuorokaudet käyttöön: 24 h lupa, hintaa muutama euro ja maksu kännykällä, niin luvallinen kalastus on riittävän helppoa kenelle tahansa, jolla tietoa lupakäytännöstä vain on.
Nykyinen lupasysteemi on ilmeisesti edelleen vähän vaikeaselkoinen, jos ihmisellä ei ole erityisempää intoa perehtyä asiaan. Hakusanalla "kalastuslupa" Google näkyi kumminkin ohjaavan ensimmäisenä sivustolle, jossa asiat on kerrottu mukavan selkeästi: http://kalastusluvat.net/
--pikeye
Salakalastanut ?
Kaikki kalat joissa on ollut omistuskirjoitus olen palauttanut välittömästi veteen. Eli olen pyytänyt vain vapaata riistaa, en siis salakalastanut.
ne ketkä ei nykyisiä lupia
ne ketkä ei nykyisiä lupia maksa ei maksa niitä jatkossakaan, vaikka käytäntö olisi mikä. todella monen mielestä virvelillä saa niin huonosti kalaa ettei maksamiselle ole mitään perusteita. ja verkko kalastus on liki ilmaista ja saalis huomattavan paljon suurempi. itse maksan luvat lähes aina vuosi lupina niin voi sitten huoletta kalastaa. eikä muutama satanen vuodessa ole mikään menoerä muihin kuluihin nähden.
Salakalastus
Joo, lähes joka kerta. Kerron eukolle lähteväni thaihierontaan, mutta menenkin vispaamaan virveliä.
Kalastaa salaa
Jos ei johonkin paikkaa myydä lupia tai ei anneta tietoa mistä niitä saa niin silloin on pakko kalastaa salaa.
Itse olen ottanut tavaksi
Itse olen ottanut tavaksi katsoa samat verkot joka kerta,tiedän omistajan,ja sillä on pitkä matka verkoille,ja mulla nopeampi vene.Pitäähän se verottaja olla tässäkin hommassa:)
tyytyväinen olen
Minusta nykyinen lupamaksukäytäntö on ihan hyvä koska lääninkohtaisen viehemaksun tai valtion kalastusmaksun voi ottaa vain viikoksi halutessaan. En näe mitään tarvetta että nämäkin maksut pitäisi saada vain vuorokaudeksi? Hyvä kun saa edes viikoksi. Ja ihan kohtuuhintaan. Jos käy vain kerran vuodessa kalassa niin eipä tuo 7e kenenkään taloutta kaada.
Lisäksi on olemassa kolmen tunnin lupia Metsähallituksen vesiin jotka voi lunastaa paikan päällä kännykällä. Ihan hyvin on hoidettu nykyisin nämä lupa-asiat. Toista oli ennen kun luvat piti ottaa aina kalenterivuodeksi kerrallaan eikä tuntilupia tunnettu.
20v sitten
Silloin kun oli vielä ne lupa-automaatit käytössä niin keksittiin aika ovela konsti, laitettiin se kirjekuori sinne laatikkoon niin että sen pystyi vetäisemään takaisin. Kalastettiin muutama tunti ja lähtiessä vedettiin rahat takaisin sieltä luukusta. En tiedä hoksasiko kukaan muu tätä konstia? Säästettiin sievoinen summa..
konstit on monet sanoi ukko
konstit on monet sanoi ukko kun kissalla lattiiaa pyyhki. itse en viitsisi tehdä moista muutaman markan tähren. no kukin elää tyylillään. tuliko muuten kalaa hyvin huonoista energioista huolimatta?
Ennen
Muinoin ei juuri kukaan edes tiennyt kalastusluvista vapakalastuksen osalta. Verkkoihin ja katiskoihin hankittiin luvat, mutta itse en ainakaan kenenkään kuullut aikoinaan, n. 40-50 v. sitten edes puhuvan luvista uistimen heittoon. Minä kalastin silloin aina uistimella ilman mitään lupia enkä tiennyt tekeväni väärin. Se oli kuitenkin nykyisen ajattelun mukaan salakalastusta, vaikkeikaan tietoisesti.
Milloin kalastusluvat tuli myyntiin?
Läänilupa taisi tulla 1990 luvun puolivälissä, mutta tietääkö kukaan, milloin valtion kalastuksen hoitomaksua on alettu keräämään? Miten hommat meni aikaisemmin, kun mitään lupia ei ollut myytävänä. Kaikki taisi kalastaa miten halusivat. Onko aina ennen tarvittu vedenomistajalta kalastuslupa..
oi niitä aikoja
"tuliko muuten kalaa hyvin huonoista energioista huolimatta?"
Hyvin harvoin tuli mitään. Siksi alkoikin ottaa päähän maksaa tyhjästä ja keksittiin tuo vippaskonsti. Muistaakseni 5mk maksoi päivälupa tuolloin. Aluksi sitä maksettiin ihan rehellisesti mutta jossain vaiheessa loppui rahat ja halut maksaa tyhjästä. Muka istutuslampi..
Ei sentään ryöstelty noita automaatteja kuten moni "kalamies" teki. Se oli jo hävytöntä hommaa.
Olen useamman vuoden valtion
Olen useamman vuoden valtion vesillä,ja merikarvialla useasti
1952
"Läänilupa taisi tulla 1990 luvun puolivälissä, mutta tietääkö kukaan, milloin valtion kalastuksen hoitomaksua on alettu keräämään?"
Netistä löytyi seuraavaa tietoa:
"Kalastuksenhoitomaksu on vuodesta 1952 käytössä ollut veroluonteinen maksu
valtiolle. Sitä kerätään kalastavilta kansalaisilta, mutta se ei siis vielä anna
minkäänlaista lupaa kalastamiseen. Vuoteen 1983 saakka kalastuksenhoitomaksu
(kalakortti) oli ruokakuntakohtainen, siitä alkaen henkilökohtainen. Samana vuonna
valtio alkoi myydä läänikohtaisia pilkkilupia, joiden tuotto palautettiin vesialueen
omistajille. Vuoden 1994 alusta kalastuksenhoitomaksu korotettiin tuolloisesta 30
markasta 80 markkaan ja samalla siihen sisällytettiin pilkintäoikeus. Samana vuonna
onkimisesta tehtiin maksuton yleiskalastusoikeus ja avustava soutaja vapautettiin
kalastuksenhoitomaksuvelvoitteesta. Vuodesta 1997 alkaen alle 18- ja yli 64-vuotiaat
vapautettiin kokonaan kalastuksenhoitomaksusta ja otettiin käyttöön vuosimaksun
vaihtoehdoksi seitsemän vuorokauden maksu. Vuoden 1997 alussa tuli voimaan
kalastuslain muutos, joka antoi vapaa-ajankalastajille maksullisen
yleiskalastusoikeuden vieheellä myös yksityisille kuuluvilla vesillä. Läänikohtainen
viehekalastusmaksu samoin kuin kalastuksenhoitomaksu maksetaan valtiolle. Alle 18-
ja yli 64-vuotiaat vapaa-ajankalastajat on vapautettu näistä maksuista. Tätä
kalastuslain muutosta kutsutaan usein viehekalastuslaiksi, vaikka se ainoastaan
sisältyy kalastuslain 88 §:ään. Läänikohtaisen viehekalastusmaksun maksupohja
kutistui, kun vuoden 1997 loppupuolella toteutettiin lääniuudistus ja
viehekalastusmaksu kattoi nyt vesialueiltaan oleellisesti suuremmat läänit.
Vuoden 1998 alusta pohjoisen kunnat, Inari, Enontekiö ja Utsjoki, tulivat
valtakunnallisen kalastuksenhoitomaksun piiriin. Vuonna 1999
kalastuksenhoitomaksu nousi 90 markkaan. Euron tulo laski maksua hienoisesti, kun
ensimmäinen euromääräinen vuosimaksu oli 15 euroa. Vuoden 2004 alusta maksu
nousi 20 euroon. Viikkomaksuja suoritetaan nykyään alle 10 % vuosimaksujen
lukumäärästä."
1952
Tuossa vielä linkki edelliseen kun copy paste ei oikein hanskannut rivijaotusta, näemmä.
http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/raportti416.pdf
Läänikohtaisella
Läänikohtaisella viehekalastusmaksulla kalastavan henkilön on suoritettava myös kalastuksenhoitomaksu. Alle 18-vuotias tai 65 vuotta täyttänyt saa harjoittaa viehekalastusta ilman maksua.
Taitaa olla tuo 64v typo.
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/kalastus_riista_porot/vapaa_ajankalas...
Kateus kalat vie ei salakalastus
Tänä aikana vuotuinen kalastus on paljon vähäisempää, kuin menneinä vuosikymmeninä. Mutta lupa vouhotus on sitäkin kovempaa. Aina kun mennään johonkin satunnaisesti uisteleen, niin en varmaan osta juuri kyseisen järven uistelulupia vaikka vetäisin useammallakin vavalla. Ei ainakaan minulla riitä taito tyhjentämään uistelemalla niitä vesiä joilla käyn. Ostan kyllä joka vuosi valtionkalastuksenhoitomaksun ja läänikohtaisenvieheluvan. Mielestäni sen pitäisi riittää uisteluun vaikka neljällä vavalla ja parin verkon ja katiskan lupaan kyseisen lääninalueella. Välillä tuntuu, että varsinkin kuhaa on istutettu aivan liikaa tietyille järville. Siihen nähden mikä on luontaisen ravinnon riittävyys suhteessa istukkaisiin.
Salakalastus on parasta.
Salakalastus on parasta. Kalastan melkein aina salaa. Muiden kalastajien kanssa kalastus menee aina kilpailuksi, joka pilaa fiilikset. Luvatonta kalastusta en harrasta.
olen liian köyhä ja laiska
Vuoden aikana tulee maksettua kaikenlaisia lupia sen verran isolla rahalla, etten jokaiselle kännikalareissulle vieraampiin vesiin rupea lupia ostamaan.
Loppuvuosi menee hoitomaksun osaltakin salakalastuksena, koska tuli hoidettua se kätevästi tekstivietillä ja uitettua sen jälkeen puhelin välimeressä.
Sala vai luvaton
Voihan sitä salakalastaa vaikka luvatkin on. Pysyttelee salassa, eli muilta piilossa. Luvaton kalastus onkin jo eriasia. Silloin ei välttämättä edes olla piilossa, vaan taskussa ei ole kalastukseen tarvittavia lupia. Minun nuoruudessa ei tainnut kukaan edes tietää luvista. Kalastettiin siellä ja täällä monenlaisilla laitteilla. En kyllä hyväksy luvatonta kalastusta, mutta vaikeaksi on monilla vesialueilla tehty lupien hankkiminen.
Lauantaina sanoin muijalle
Lauantaina sanoin muijalle meneväni kaverin öljysäiliöö vaihtaan,mutta mennäänkin koskelle koko viikonlopuks.Kyllä se sen selville jostain saa mut on se jännää se salakalastus.
Lisää uusi kommentti