Joka tapauksessa vesistöille on hybä, että edes suosikailu loppuu.

Metsäojituksetkin vähenevät tulevaisuudessa ja hyvin oletettavasti myös avohakkuut.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008274410.html

Kuormituksen, eli humuksen yms. valuminen, väheneminen vesistöihin näkyy kyllä huomattavasti nopeammin kuin muutamassa sukupolvessa. Tästäkin on kokemuksia Suomessa aika tavalla jo.

Vapo päätös on vain yksi oikeaan suuntaan ja täysin linjassa hallituksen ajamien lakiasetusten mukaan turvetuotannon alas ajamiseksi. Hyvä niin!

Sen lisäksi pitää tehdä paljon muutakin, jotta vesistöt puhdistuisivat.

60-luvulta eteenpäin metsänomistajat saivat valtiolta tukea metsien- ja soiden ojittamiseksi. 80-luvun lopulla alettiin hieman tukea ojien ennallastamiseen, mutta paljon pienemmällä summalla. On aivan älytön määrä soita, joista valuu hapanta turveainesta vesistöihin ja se tulee jatkumaan hamaan tulevaisuuteen saakka ellei niitä ojia tilkitä. Tästä syystä vesistöjen kunto ei tule tällä vuosisadalla juurikaan toivu ainakaan tästä syystä.

Suurin hyöty nykyisistä vesistöjen toipumisesta tulee muista tekijöistä. Vasta 90-luvulla viimeisimmät kunnallisvedet ja teollisuuden jätevedet menivät puhdistamoiden kautta. Maatalouden päästöt on myös vähenemässä (karjaa on vähemmän ja viljelyssä ei käytetä samassa määrin ravinteita, yms). Vesistöjen puhdistuminen mitä viime vuosina ollaan nähty tulevat lähinnä näistä toimenpiteistä.

Jokainen pieni parannus toki auttaa suuressa kuvassa.

Itse asiassa kiintoainekuormituksen loppuessa vesistö voi kirkastua aika nopeastikin. Turvemössön peittämät pohjat eivät kuitenkaan puhdistu samassa tahdissa, eivätkä ehkä "koskaan".

"Martinjärven veden laatu on viime vuosina parantunut hämmästyttävän paljon. Kun muutama vuosi sitten näkösyvyys oli vain puolisen metriä, parina viime vuotena se on ollut jo jopa puolitoista metriä, Jussi Alanko kertoo.

Vuodesta 2007 Martinjärvellä mökkeilleen Alangon mielestä syy järven veden kirkastumiseen on selvä: valtion energiayhtiö Vapon lähellä sijainneet Kalmunevan ja Mustasuon turvetuotantoalueet on lopetettu."

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c3322cc1-be7a-4c1a-a6c8-05fe507b5a6d

Metsäojatkin menevät ajan myötä umpeen ja jos niitä ei ronkita, laskevat niidenkin päästöt.

Turvetta on käytetty ja käytetään edelleen kasvualustoina puutarhoissa, pihoissa sekä maanparannusaineena maataloudessa. Myös karjataloudessa turpeelle on käyttöä kuivikkeena. Kaupalliset multa-ainekset ovat pääosin turvetta. Eikä turpeen käyttö kokonaan tule loppumaan muutoin kuin polttoaineena.

Marginaalista polttoturpeen rinnalla, onneksi. Hyviä, korvaavia alus- ja kuivikeaineita on tarjolla (kuten ne, joita käytetään käytännössä turpeen sijasta samaan tarkoitukseen kaikkialla muualla maailmassa).