Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Teno 2028
Ajatuksen herättelyä
18.11.2021 - 19:39
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
https://yle.fi/uutiset/3-12468567
"Saamelaiskäräjät ottaa käyttöön poikkeustilan – syynä työntekijöiden uupumus ja resurssipula"
Lohen kalastuskielto kestää sen 1-3 lohen kiertoa. Eli kymmeneen vuoteen ei kalasteta Tenossa lohta. Ja entiseen pakastimeen täyttöön ei ole paluuta todennäköisesti koskaan. Tämä on ollut ihan selvää vaikka kuinka kauan.
Nyt tekee tiukkaa ja kalastusrajoitukset painavat mieltä.
Mutta maltetaan kaikki ja toivotaan yhteisessä hengessä että Tenojoki vielä kohentuu ja saavuttaa sen kuninkaallisen lohijoen asemansa jollainen se on ollut vuosikymmenien ja -satojen ajan.
Hyvää kesää Tenojoen laaksoon Tenosta ja lohen kohtalosta kiinnostuneille!
https://kerranelamassa.fi/kotimaan-matkailu/lappi/tenojoki/[/quote]
☀️
Verkot veteen. Kielto astuu voimaan vasta maanantaina.
Hyvä, paikalliset pääsee kulkuttamaan ja eivät kuole nälkään ensi talvena.
7.6 arvio. MMM vetoaa kalastamattomuuteen lohen osalta ennen kiellon virallista voimaanastumista.
https://yle.fi/uutiset/3-12470353?origin=rss
Eletään laina-ajalla.
Toki hupaisaa nähdä nyt vajaan viikon aikana ovatko utsjokilaiset ja kalastajat sisäistäneet Tenojoen lohen ahdingon ja voimaan piakkoin astuvan lain hengen - vai onko se "vain" käytäntö joka sanelee, milloin saa kalastaa ja milloin ei.
Itse olen samaa mieltä, kaikki lohenkalastus Tenolla on tällä hetkellä ylikalastusta. Toki en ole perinteisistä kalastustavoista kiinni pitävä.
"Norjan Karasjoen pormestari haluaa kieltää lohenpyynnin Tenojoella vielä viideksi vuodeksi, kertoo Norjan yleisradioyhtiö NRK. Kielto oli voimassa viime vuonna ja tulee voimaan taas kuluvalle vuodelle. Yhteensä lohenpyyntikieltoa olisi siis seitsemän vuotta."
https://www.lapinkansa.fi/norjassa-halutaan-kieltaa-lohenpyynti-tenojoel...
Ei kauas heittäne alkuperäinen otsikko.
https://yle.fi/uutiset/3-12470969
"Ympäristöministeriö perusti Utsjoen Tenonlaaksoon uuden maisemanhoitoalueen"
"Aloitteen maisemanhoitoalueen perustamisesta teki Karigasniemen kyläyhdistys ry. Uusi maisemanhoitoalue on kuudes koko Suomessa.
Ympäristöministeriö vastasi maisemanhoitoalueen perustamisesta. Päätöksen taustalla on pyrkimys säilyttää ja hoitaa Tenonlaakson alueen luonto- ja kulttuurimaiseman kauneutta, historiallisia ominaispiirteitä ja niihin liittyviä arvoja. Maisemanhoitoalue perustettiin luonnonsuojelulain nojalla.
Utsjoen kunta on tukenut hanketta."
Tietäväthän paikalliset, mihin soppaan lusikkansa tietävät kun alkavat - sinällään hyvää tarkoitusta hakiessaan - suojelemaan Tenonlaakson maisemaa luonnonsuojelulain kautta?
Tästä on surullisia esimerkkejä etelämpää, kuinka luonnonsuojelulakiin nojaten virkistysalueilla ja niiden lähellä suojellut alueet ovat alkaneetkin rajoittamaan paikallisten asukkaiden oikeuksia.
Rajoitteet ovat olleet toki enemmän maankäytön oikeudellisia rajoitteita mm. poronhoidon ja metsästyksen suhteen. Ehkä kalastus joelle kuuluvana on paremmin turvassa - Tenojoen perinnemaisemaan se saattaisi jopa kuulua lohikannan elpyessä?
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/hallitus-kielsi-tenojoen-lohen-kalas...
Saamelaiset saivat viikkonsa
https://www.vapaa-ajankalastajalehti.fi/uutiset/lakilohenkalastuksenkiel...
"Laki lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenolla viivästyy – ministeriö vetoaa nyt kalastajiin lohikantojen suojelemiseksi"
"Norjassa lohenkalastuskielto on jo tullut voimaan."
Jos suomalaisia hiersi muutama vuosi takaperin norjalaisten koukkuverkkojen käyttö Finnmarkin alueella, kyllä tämä rauhoituksen aloitushetken lipsuminen saattaa jättää kiviä kenkään myös toisinpäinkin.
Tulevien vuosien neuvottelut näyttää... yhteistyöhenkeä toivon Suomen ja Norjan välille. Norjalla on vieläpä neuvotteluvaltti tilanteeseen merialueidensa vuoksi.
https://yle.fi/uutiset/3-12474338
"Perinnepyytäjä aikoo lohestaa Tenolla sydämensä kyllyydestä, kunnes pyyntikielto astuu voimaan – Norjassa kalastajat jäivät rannalle"
"Naapurimaassa Norjassa ollaan tyytymättömiä tilanteeseen."
Tässä on käymässä juuri niin kuin ounastelin...
- aloittaja
Lisäksi kalastusrajoitus viivästyy vielä lisää tiistaista eli alunperin ensimmäisestä lain voimaantulon päivästä.
Toivon totisesti lohen myöhäistä huippunousun ajankohtaa tälle kesälle. En perinnepyytäjien kiusaksi, vaan lohen säilymiseksi. Tenojoella nyt kalastavat eivät asian tärkeyttä ole sisäistäneet.
https://jukuri.luke.fi/handle/10024/546820
"Tenojoen vesistöalueen lohisaaliit Suomessa 1973–2016 : Osa I, Kalastusoikeutta perineiden ulkopaikkakuntalaisten kalastus Teno-Inarijoessa 1983–2016"
"Vuosina 2000–2016 ulkopaikkakuntalaiset perilliset saivat vuosittain noin 810 kiloa lohta eri verkkopyyntimenetelmillä ja vapasaaliita ilmoitettiin vain satunnaisesti.
Suurimmat saaliit, yli 1 500 kiloa, tilastoitiin vuosilta 2014 ja 2015."
- - - - -
https://jukuri.luke.fi/handle/10024/546821
"Tenojoen vesistöalueen lohisaaliit Suomessa 1973–2016 : Osa II, Sivujokien lohenkalastus"
"Noin 45 vuoden seuranta-aikana lohenkalastukseen vaikuttivat monet kalastussäädösten ja kalastustapojen muutokset. Luonnonvaraiset lohikannat vaihtelivat melko säännönmukaisesti, mikä heijastui myös saalistilastoissa.
Pulmankijärven vuotuinen lohisaalis vuosina 1974–1989 oli 350 kiloa. Vuodesta 1990 lähtien järven rannalla asuvat ruokakunnat saivat Tenojoen kalastussäännön ja erityisen valtakirjan myötä kalastaa lohta muiden sivujokialueiden verkkokalastuksesta poiketen. Valtakirjakalastuksen velvoittaman lohisaalisnäytteenoton aikana lohisaalista saatiin keskimäärin 610 kiloa vuodessa.
Vetsikkojoessa kalastaneiden paikkakuntalaisten lohisaaliit 1970–1980 -luvuilla olivat alle 100 kiloa, mikä johtuu vähäisistä saalisilmoituksista. 1990-luvulla paikalliskalastajien vuotuinen lohisaalis oli keskimäärin 330 kiloa ja kalastusmatkailijoille arvioitiin keskimäärin 390 kilon lohisaalis. 2000-luvulla Vetsikkojoesta tilastoitiin keskimäärin 780 kiloa lohta, mistä noin 60 % oli paikkakuntalaisten saalista.
Utsjoen sivuvesistön suurin lohisaalis, 5 200 kiloa tilastoitiin vuodelta 1974, jolloin jokivarren kirjanpitokalastajilta saatiin kattavat saalistiedot. 1980–1990 -luvuilla keskimääräinen lohisaalis oli 1 300 kiloa ja 2000-luvulla noin 2 000 kiloa. Varhaisimpien tutkimusvuosien lohisaaliit olivat paikallisten verkko- ja vapapyynnistä. Vuodesta 2000 lähtien ulkopaikkakuntalaisten vapakalastus lisääntyi vähitellen ollen 950 kiloa lohta vuonna 2016, mikä oli 45 % Utsjoen vesistön lohisaaliista
Pulmankijärven, Vetsikkojoen ja Utsjoen viimeisin hyvä lohisaalis tilastoitiin vuodelta 2014."
- - - - -
https://jukuri.luke.fi/handle/10024/546822
"Tenojoen vesistöalueen lohisaaliit Suomessa 1973–2016 : Osa III, Kalastusmatkailijoiden lohenkalastus Teno-Inarijoessa"
"Vuosina 1972–2016 kalastusmatkailijoiden osuus oli keskimäärin 44 % Suomen puoleisesta lohisaaliista. Erityisesti selvitetään lohisaalisarvioinnissa käytettyjä menetelmiä, koska saalistilastojen luotettavuutta on epäilty. Tenojoen kalastajille tuli vuonna 2017 saalisilmoitusvelvollisuus
Henkilötyövoimaa vaatinut kalastustilastointi kehitettiin 2000-luvun alussa käsityöstä konetyöksi (luvanmyynti), kirjauksesta tallenteiksi ja taulukoiksi.
Pitkällä seuranta-ajalla kalastusmatkailijoiden lohisaalis oli keskimäärin 23,5 tonnia.
Vuonna 2002 jokivarsilla kalasti 10 560 kalastusmatkailijaa, jotka olivat lunastaneet 37 500 kalastusvuorokautta saaden noin 7 500 lohta, 33 tonnia Pohjois-Atlantilla kasvanutta lohta.
2010-luvulla yksikkösaaliit pienenivat kaikilla kalastusalueilla."
- - - - -
https://jukuri.luke.fi/handle/10024/546823
"Tenojoen vesistöalueen lohisaaliit Suomessa 1973–2016 : Osa IV, Paikkakuntalaisten lohenkalastus Teno-Inarijoessa"
"Suomen ja Norjan välisessä kalastussopimuksessa Tenojoen vesistöalueen lohisaaliiden ja kalastuksen seuranta oli velvoitteellista tutkimusta vuodesta 1979 lähtien. Myös Suomen jäsenyys Pohjois-Atlantin lohen suojelujärjestössä (NASCO) edellytti tietoja lohisaaliista, kalastustehosta ja kalastusrajoitusten vaikutuksesta lohikantoihin.
Saaliit saatiin ruokakuntakohtaisesti haastattelemalla, postitiedustelulla tai kirjanpidosta, joka tarkoitti myös saalistiedon keräämistä kalastajien lohinäytteistä.
Lohisaaliita tarkasteltiin pyyntitavoittain ja pyydyskohtaisesti eri lohkokuntien alueilla kattaen vuodet 1973–2016. Pitkä seuranta-aika jaettiin pääsääntöisesti muuttuneiden kalastussäädösten mukaisesti eri ajanjaksoihin. Lohenkalastus kulkuttamalla ja seisovilla verkoilla tehostui kalastusoikeudellisista tai pyydysteknisistä syistä.
Seuranta-aikana lohiverkon vuotuinen keskisaalis oli 30–110 kiloa. Patopyynti vähentyi, patokohtaista lohisaalista saatiin keskimäärin 55–180 kiloa. Kulkutus lisääntyi ja kulkuttavan ruokakunnan lohisaalis oli keskimäärin 15–160 kiloa.
2000-luvun alussa tilastoitiin ennätykselliset lohisaaliit lähes kaikilla pyyntitavoilla, kulkuttamalla 17,2–18 tonnia, padoilla 9,5 tonnia, seisovilla verkoilla 9,5–10,2 ja vapapyynnillä 17,7–18,4 tonnia.
Kalastussäädösten vaikutuksia perinteisten pyydysten käyttöön ei voitu suoranaisesti erottaa lohikantojen normaaleista vaihteluista, luonto-olosuhteiden tai jokivarren elinkeinorakenteiden muutoksista. Tenon lohen markkinahinta romahti 1980-luvun lopussa, mistä syystä jokivarren ammattimainen lohenkalastus vaihtui vähitellen kotitarvekalastukseksi ja kalastusmatkailuyrittäjyydeksi. Lohen myynnin vähentyessä verkkopyynneillä saatua lohta voidaan puntaroida nykyisin ”saamelaisena kulttuurilohena” samalla tavalla kokonaisuutena kuin kalastusmatkailijoiden ”elämyslohta”."
- - - - -
https://jukuri.luke.fi/handle/10024/545680
"Teno- ja Inarijokeen nousevien lohien kaikuluotausseurannat v. 2018-2019"
"Luonnonvarakeskus (Luke) toteutti vuosina 2018 ja 2019 lohien kaikuluotauslaskennat Tenojoen pääuomassa ja Tenon latvahaaralla, Inarijoella.
Vuonna 2018 Tenon pääuoman kaikuluotauspaikan arvioitiin ohittaneen yhteensä 32 500 lohta. Samana vuonna Inarijoen kaikuluotauspisteen ohi arvioitiin nousseen 2 850 lohta.
Vuonna 2019 nouslohimäärät olivat molemmilla seurantapaikoilla selvästi edellisvuotta vähäisempiä ja erityisesti pienikokoisia (<65 cm) lohia nousi merkittävästi vähemmän kuin vuonna 2018. Tenon pääuoman kaikuluotauspisteen ohi arvioitiin vuonna 2019 nousseen 21 000 ja Inarijoen kaikuluotauspisteen ohi 1 600 lohta seurantajaksojen aikana.
Tenojoen pääuoman ja Inarijoen kaikuluotausseurannat osoittautuivat toimiviksi seurantamenetelmiksi lohimäärien laskentaan ja niiden avulla saatiin merkittävää uutta tietoa vesistön lohikantojen tilasta, vuosien välisestä vaihtelusta sekä kutukantatavoitteiden täyttymisasteista. Kaikuluotausseurannat tulevat jatkossakin olemaan aktiivisessa käytössä Tenojoen alueella ja ne muodostavat vesistön lohiseurantojen keskeisen rungon."
- - - - -
https://jukuri.luke.fi/handle/10024/546477
"Tenojoen lohen aluetaloudelliset vaikutukset ja kalastusmatkailun kehittäminen"
"Tutkimustiedon hankkimiseksi lähettiin kysely 2 594 kalastusmatkailijalle, jotka olivat hankkineet Tenojoen lohenkalastusluvan Suomen lupakaupasta kaudelle 2018.
Tärkein kehittämistarve liittyi kalastuslupien saatavuuteen ja lupajärjestelmän toimivuuteen. Tyytyväisimpiä oltiin Tenojokivarren luonnonmaisemaan, saaliin laatuun ja majoituspalveluihin. Uudet aktiviteetit eivät herättäneet suurta kiinnostusta kalastusmatkailijoissa mutta tulosten perusteella nimenomaan palvelumyynti kasvattaisi tuloja alueella."
- - - - -
https://jukuri.luke.fi/handle/10024/551725
"Tenojoen taimen: Saaliit ja taimenkannan rakenne vuosina 1981–2020"
"Tenojoki on yksi maailman tärkeimmistä lohijoista. Lohen ohella Tenon vesistö ylläpitää maamme merkittävimpiä taimenkantoja.
Lohikantojen tilan turvaamiseksi Tenojoen kalastusta on viime vuosikymmenten aikana rajoitettu useaan otteeseen. Nämä rajoitukset ovat vaikuttaneet positiivisesti myös vesistön taimenkantojen tilaan. Vaikka kalastuksen määrä on vähentynyt, ovat Tenon taimensaaliit pysyneet verraten vakaalla tasolla ja selvästi vakaampana kuin lohella. Saaliiksi saatujen taimenien keskikoko on kasvanut merkittävästi niin verkko- kuin vapakalastuksessa.
Uusiempien sukelluslaskentatietojen perusteella taimenten kutukannatkin ovat vahvistuneen ja vesistön latvoille Inarijokeen arvioidaan viime vuosina nousseen n. 300–400 taimenta vuosittain.
Samaan aikaan, kun taimenkannat vaikuttavat vahvistuneen, on Tenon kalastusta lohikantojen suojelemiseksi rajoitettu huomattavasti aiempaa enemmän aivan viime vuosina. Mahdollisuus taimenkantojen kasvun jatkumiselle on siten entistäkin parempi."
- - - - -
https://jukuri.luke.fi/handle/10024/547189
"Kivisimppu Tenojoen vesistössä : Esiintyminen ja levittäytyminen v. 1979–2020"
https://www.ulapland.fi/news/Suomen-Akatemialta-300-000-euron-rahoitus-T...
"Suomen Akatemialta 300 000 euron rahoitus Tenojoen lohipolitiikkaa tutkivalle hankkeelle"
"Norjassa nostettiin jo eilen esille tarve muuttaa perusasetelma seuraavaa sopimusjaksoa neuvoteltaessa. Lohenkalastus olisi lähtökohtaisesti kokonaan kielletty koko Tenojoen vesistöalueella. Se sallittaisiin vain silloin, kun maat pääsevät yhteisymmärrykseen kalastuksen tasosta ja kalastusrajoituksista. Yhteisen sovun toteutumatta jääminen johtaisi kalastuskieltoon, vaikka joki olisi täynnä lohta."
https://luossa.fi/paivakirjani.html
Hyvä kirjoitus luossassa.
"Miten valtiolle voisi syntyä korvausvelvollisuus siitä, että se yrittää kaikin mahdollisin tavoin saada lohikannat säilymään ja toipumaan mahdollisimman ripeästi? Miksi valtion pitäisi maksaa maamme saamelaisimmalle talousalueelle korvauksia sen takia, että se pyrkii turvaamaan saamelaiskulttuurin säilymisen edellytykset? Miksi?"
Norja on kutsunut suomalaiset neuvottelemaan 15.6.
"Ivrig laksefiske på finsk side:Folk er fly forbanna på norsk side"
https://www.sagat.no/folk-er-fly-forbanna-pa-norsk-side/19.32723
Ensi viikon uutiskuvat ja saalisilmoitukset katseluun. Tilannetta ne eivät enää voi parantaa - pahentaa kylläkin.
"Perinnepyytäjä aikoo lohestaa Tenolla sydämensä kyllyydestä, kunnes pyyntikielto astuu voimaan – Norjassa kalastajat jäivät rannalle"
Pyytäjät videohaastattelussa.
https://areena.yle.fi/1-50959784
Miten on mahdollista, että Utsjoen kalastusalue on myynyt lupia paikallisille vaikka myyjällä ei ole esittää luvan ostajalle voimassa olevaa kalastussääntöä?
Korjaus. Tenon kalastusalue on myynyt........
Amerikkalainen oikeudentajun sovellutus. Kaikki mikä ei erikseen ole rangaistuksella kiellettyä, on sallittua.
Ministeriö vetoaa kalastajiin, ettei lohta pyydettäisi ennen kiellon astumista voimaan. Kaikkien tulisi ymmärtää, että Suomen eduskunta on halunnut, ettei Tenolla pyydetä lohta tänä vuonna ja kaikki kalat tulisi säästää lajin elpymisen vuoksi. Tämä vetoomus tosin tavoittaa vain vastuullisimmat kalastajat.
Mistähän luolasta Oddasat kaivoi tuon Eriksenin tyttären?
Siinä saavat kuulla kunniansa taas valtio, "etelän rikkaat mökinomistajat" ja sivujoilla kalastavat turistit.
Ja silti heillä pitää päästä taas kalaan.
https://www.tenonkalatalousalue.fi/
On siellä maininta ja linkki "Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä 2022". Mutta ei minkäänlaista vetoomusta kalastajien kalastamasta pidättäytymiseen.
Miten on mahdollista, että Utsjoen kalastusalue on myynyt lupia paikallisille vaikka myyjällä ei ole esittää luvan ostajalle voimassa olevaa kalastussääntöä?
Korjaus. Tenon kalastusalue on myynyt........
Tenon kalatalousalue.
Suomen puolella kalastuskielto tulee voimaan vasta kun presidentti on allekirjoittanut ja se on saatettu virallisesti
Pakko ne on viimeiset siemenperunat koittaa viedä vielä kun siihen on mahdollisuus.
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.ymparis...
"Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueen
vesienhoitosuunnitelma vuosille 2022–2027"
"Tenojoen lohikantoihin kohdistuu merkittävä kalastuspaine ja etenkin latvajokien lohikantojen tila on heikentynyt.
Tenojoen vesistön seuranta- ja tutkimusryhmä on määritellyt 15:lle Tenojoen lohikannalle kutukantatavoitteen, jonka saavuttamista seurataan. Suomen joista lohikannan tila on heikoin Inarijoen vesistöalueella, missä kutu-kantatavoitteen saavuttamisen todennäköisyys on alle 40 % ja kannassa on hyödynnettävää ylijäämää harvemmin kuin kolmena vuotena neljästä. Tähän perustuen kalastus on merkittävä paine Inarijoen vesistöalueille sijoittuville Kietsimäjokien ja Inarijoen vesimuodostumille."
Sivut
Lisää uusi kommentti