Käsittääkseni paikallisten _o i k e u s_ kalastaa verkoilla ei tarkoita kuitenkaan _v e l v o l l i s u u t t a_ kalastaa elokuussa verkoilla?

En näe siinä rasismia, jos kyseenalaistan onko kenenkään järkevää kalastaa vallitsevassa lohikannan tilanteessa pyydyksillä, joista ei ole suuria mahdollisuuksia palauttaa arvokkaita kutukaloja jatkamaan uintia ylävirtaan.

Tenojoen verkkokalastuksessa näen tyhmyyttä, tekijän säädystä ja taustasta riippumatta. Mutta se on vain minun mielipiteeni.

Käsiin räjähtäneet kyttyrälohi armaadat syö smoltit merellä että heilahtaa.

Koko joen kalakantaa ei mielestäni ole järkevää "valjastaa" kenenkään kalastukseen niillä keinoilla, jotka uhkaavat henkitoreissaan olevaa lohta.

Kassilohta ei syö kettukaan. Mutta tuossa Suomen karttaa kun silmää, niin eikös Utsjoella ole paljon muitakin vesistöjä kuin pelkkä Teno? Harjuksen ja siian perässä pyyntipainetta voisi kohdistaa järviin sekä lampiin. Vai eikö tämä sisälly enää pienen vaivannäön piiriin?

Jos Tenojoen harjus- ja siikakannat ovat verkottamisen tarpeessa vallan kannan kääpiöitymisen uhalla niin ymmärrän teidän verkkokalastuksen näkökulmanne. Mutta valitettavasti taitaa olla niin, että sekasaaliina kuolevien lohien määrä voidaan todeta vasta jälkiviisaana. Toivon malttia teille jotka puikkarilta silmiä laskette kesän lopulla, tähdätkää verkot muualle kuin lohen kiivaimpien nousuväylien yhteyteen.

https://yle.fi/uutiset/3-12450463

"Matkailijat eivät osaa aina käyttäytyä saamelaisalueella – sitä varten luotiin ohjeistus, jolle matkailuyrittäjän mielestä on tarvetta"

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/fa74f083-1b5a-478d-a4ac-6c98...

"Tenon kalastuskiellosta koituu miljoonien tappiot Utsjoella ‒ kalastaja kehottaa välttämään norjalaista ”navettalohta”"

"Aikio kertoo, että saamelainen jokikulttuuri on vanhempaa kuin porotalous. Se kattaa myös veneenveistoperinteen ja nykyisin matkailun.

”Jos Tenossa ei saa kalastaa, miten saamelainen kulttuuri siirtyy jälkipolville? Toivottavasti aluetta ei museoida”, Aikio pohtii ja mainitsee, että yksi hänen kolmesta lapsestaan olisi innokas jatkamaan kalastusperinnettä."

Tenojoen laakson asukkaat ovat osa suurempaa kokonaisuutta, juurikin mainittua saamelaista jokikulttuuria. Vanhojen nautinta-alueiden ja talvikylien aikana saamelaiset ovat osanneet myös rauhoittaa kovaan pyyntipaineeseen joutuneita suljetun kierron vesistöjä. Ja toisaalta kääpiöityneiden kalakantojen vesistöihin on osattu kohdistaa pyyntipainetta niin, että kalojen keskikoko on lähtenyt kasvamaan hiljalleen.

Miksi samaa ikiaikaista taitoa ei osata kohdistaa jokeen, Tenoon? Tittejä kalastamalla ei toki saada keskikokoa kasvamaan, vaan nyt olisi rauhoituksen aika toviksi. Olisi hyvää aikaa jatkaa nuoremmille sukupolville tenojoen veneentekotaitojen siirtämistä yli sukupolvien. Tenojoen vene on hyvän mallinen, toivottavasti taito ei unohdu.

Myönteistä oli huomata uutisjutusta, että vaikka saamelaisten kahnauksista esitetään mediassa välillä varsin yksioikoista valittajan leimaa, niin Tenon kalatalousalueen puheenjohtaja on varsin hyvin perillä monista kalakannan romahtamiseen vaikuttaneista osasyistä. Kuningasrapu, kyttyrälohi, kassilohien tuotantoa seuraavat ongelmat, villakuoreen kannan romahdus, ilmastonmuutos. Pidetään peukkuja hienon Tenojoen säilymiselle ja elpymiselle.

Onneksi savossa ei olla kulttuuria siirretty jälkipolville, sillä olisihan se hassua, että elanto pitäisi vielä repiä kaskiviljelystä;)
Mutta kaikkea hyvää sinne pohjoiseen ... elämä menee eteenpäin.

Kaskinaurista, nami nami!

https://yle.fi/uutiset/3-12459241

"Tenonvuonossa tutkitaan vieraslaji kyttyrälohen lisääntymistä – nyt nelisenttiset poikaset painavat vuoden päästä jo 1–3 kilogrammaa

Tutkijat ovat pyytäneet kyttyrälohen poikasia nuotalla rantavedessä ja mitanneet ne. Tarkoituksena on saada lisää tietoa kyttyrälohen käyttäytymisestä.

– Atlantin lohi on joessa 2–5 vuotta, eli se menee vähän isompana mereen, sellaisena 15–20 senttisenä smolttina. Kyttyrälohi on vain yhden talven joessa ja menee heti pienenä mereen, kertoo Luken tutkimusassistentti Mikko Kytökorpi.

määriä kyttyrälohia kuin viime kesänä. Seuraava suuri kyttyrälohiaalto Tenojokeen on odotettavissa vuonna 2023, kun nyt mereen suuntaavat poikaset palaavat takaisin."

https://yle.fi/uutiset/3-12464338

"Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio jatkaa pienentyneellä kokoonpanolla, kunnes jatkosta tehdään päätöksiä"

https://www.vapaa-ajankalastajalehti.fi/uutiset/tenonsivuvesienkalastuss...

"Tenojoen sivuvesiä koskeva kalastussääntö hyväksytty – lohenkalastuskieltoa koskeva lakiesitys eduskunnan toisessa käsittelyssä"

"Vuoden 2021 tavoin Tenojoen sivuvesillä saa tänä kesänä kalastaa vain muita kalalajeja kuin lohta, eikä lohen pyyntiin tarkoitettuja välineitä sallita.

Muun kalan pyyntiin tarkoitettujen verkkojen korkeus- ja silmäharvuusmääräyksiä muutettiin samanlaisiksi kuin Tenon pääuomassa. Vapakalastus on sallittu veneestä ja väkäsellisten koukkujen käyttöä ei rajoiteta.

Lohenkalastuskieltoa kalastuskaudelle 2022 koskeva lakiesitys on eduskunnan käsittelyssä. Lakiesitys on edennyt eduskunnassa toiseen käsittelyyn, ja tavoitteena on saada laki voimaan mahdollisimman pian."

Maailma muuttuu, Eskoseni.
Puitteet on komeat mutta sopiva infra ja majoitus sähköpyörien akkujen lataamiseen ja pyöräilijöiden yön yli majoittumiseen puuttuu välillä Angeli-Utsjoki.

Totuuskomission komissaarin suusta: – Koskaan ei ole mennyt niin, että saamelaisten asioita olisi hoidettu loppuun saakka, vaan ne ovat olleet toteutumattomia ehdotuksia.

Samaan aikaan kritisoidaan kaikkia saamelaisten maankäyttöön vaikuttavia alueen muita osapuolia ja huudetaan rakennemuutoksessa valtiota apuun.

Eiköhän nyt ole niin että saamenmaa on itse soppansa keitelleet - alue tulisi rauhoittaa valtakunnan politiikalta vuosikymmeneksi, pariksi ja katsoa miten alueen tulevaisuus muodostuu sikäläisellä päätöksentekokyvyllä.

Saamelaisten elinvoiman näännyttämistä ei kuitenkaan pidä harrastaa valtion tasolta. Koulutus- ja työmahdollisuudet sekä yrittäjyys on hyvä pitää alueella avoimena. Jos ei elinkeinoa tule lohesta, niin sitten matkailua muuttamalla.

Lohen kalastuskielto on täysin selvä juttu, vähäkin omavarainen poikastuotanto on parempi kuin ei poikasia ollenkaan. Se vaan ihmetyttää että näin raju ja nopea kannan romahdus ei vieläkään ole saanut selvää syytä. On vaan monenlaista spekulaatiota ruokalajien vähenemistä kyttyrälohiin. Jotain kuitenkin tapahtui 2017-2019 aikana ja kanta romahti. Eikä näytä paranemisen merkkejä. Onko Tenon lohta edes mahdollista pelastaa kun ei edes tiedetä mikä lohet tuhosi.. jokikalastus ei ole se alkuperäinen syy vaam jokin muu.