Teno 2028
18.11.2021 - 19:39
"Yksi vuosi ei kalatutkijan (Panu Orell, Luke) mukaan riitä lohikannan hoitoon. Lohen sukupolvikierto on noin seitsemän vuotta. Kalakannan hoitotoimenpiteet ja tulevaisuuden suunnitelmat vievät siis vuosia. Tänä vuonna nousevien kalojen jälkeläiset nousevat takaisin Tenoon 2020-luvun loppupuolella."
Jos tulevina vuosina sattuisi hyviä nousuvuosia. Jos ei tule kalatauteja ja kalakuolemia. Jos kyttyrälohi pysyy aisoissa. Jos kalastajat ja saamenmaan kansa pääsevät joukolla sopuun suojelutoimenpiteistä. Jos kaivokset ja vedensaasteet eivät tee tuhoa.
Keskustelua ja ajatuksia, toiveena kauaskatseisuus virrasta nimeltä Teno.
Nyt kalastaa vain paikallinen verkoilla lohta.
Hallituksen esityksen mukaan tuo alunperin paikallisille kaavailtu lyhyt verkkokalastuksen mahdollisuus tälle kesälle ei tulisi myöskään toteutumaan eli täyskiellolla jatkuisi viime kesän tapaan.
"Koska Tenojoki on Norjan ja Suomen välinen rajajoki, on lohenkalastusta koskevat ratkaisut tehtävä yhdessä Norjan kanssa. Asiassa on yritetty neuvotella ratkaisua hyvin vähäisestä lohen kalastusmahdollisuudesta, jossa kalastus olisi sallittu rajattuina päivinä perinteisillä pyydyksillä."
https://mmm.fi/-/hallituksen-esitys-lohenkalastuksen-kieltamisesta-tenoj...
"...Tässä ei kuitenkaan saavutettu tulosta, sillä vaihtoehdot eivät osoittautuneet toteuttamiskelpoisiksi. Hyvin rajoitetun lohen kalastusmahdollisuuden jakaminen usealle kalastusryhmälle ja kalastustavalle on vaikea toteuttaa käytännössä"
Unohtakaa Teno ei oo vuosiin lohen kalastus mahdollisuutta.
https://yle.fi/uutiset/3-12420923
"Tenolla kokeillaan kesällä erilaisia pyyntimenetelmiä kyttyrälohen poistamiseksi: vaihtoehtoina nuottaaminen, sulkupyydykset ja kulkutus"
"Tulevana kesänä on tarkoitus testata, miten vieraslajia voisi poistaa esimerkiksi nuottaamalla, sulkupyydyksillä tai ajoverkolla.
Kyttyrälohen poistopyynti alkaa varsinaisesti vasta kesällä 2023. Silloin on odotettavissa, että kyttyrälohta nousee jälleen suuria määriä Tenolle, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro.
Suurin haaste on kyttyrälohen ja Atlantin lohen erottelu niin, että Atlantin lohi pääsisi nousemaan Tenolle. Kyttyrälohen poistopyynti ei saa haitata Tenon lohta, jonka tila on muutenkin huono, muistuttaa Erkinaro.
Viime syksynä paikalliset kalastajat ja Luonnonvarakeskuksen tutkijat kokoontuivat suunnittelemaan pyyntimenetelmiä, ja ehdotukset pyyntimenetelmistä tulivat paikallisilta.
Utsjokelainen Erik Valle on omassa kotirannassaan Tenojokilaaksossa seurannut kyttyrälohen nousemista. Hän on osallistunut myös Luonnonvarakeskuksen tilaisuuksiin ja esittänyt omia näkemyksiään siitä, kuinka kyttyrälohta tulisi pyytää pois Tenolta.
Valle uskoo, että patoaminen ja nuottaaminen olisivat hyviä keinoja kyttyrälohen poistamiseksi joesta.
– Paras konsti olisivat padot, millä Atlantin lohta ei vahingoitettaisi. Patoaminen olisi varmasti hyvä, kun rakentaa toimivan padon ja laitetaan niitä useampi kymmenen Ala-Tenolle. Niin kyttyrälohia saataisiin heinäkuun alussa todella paljon, ja niitä saisivat ihmiset syödä.
"Vielä ei ole tarkkaa tietoa Norjan menetelmistä Tenolla, kertoo Erkinaro. Jos Norja esimerkiksi laittaisi suuren sulkupyydyksen ja padon, joka tukkii miltei koko Tenon, niin tällöin kyttyrälohet eivät pääsisi nousemaan ylemmäs Tenoa pitkin.
– Jos tämä toteutuisi, niin siinä tilanteessa meillä Suomen puolella ei olisi kovin paljoa tehtävissä kyttyrälohen osalta, arvelee Erkinaro."
https://yle.fi/uutiset/3-12420923
Norjalaisten kyttyrälohi hysteria on näköjään tarttuvaa lajia.
Mites nuo padot ja padonviertä uivat lohet hylkeiden kannalta? Onko alajuoksulla lähellä merta riski hylkeiden ruokinta-automaattien kehittämisestä?
nuotalla ja kulkuverkolla ei saada kaikkia pois vaikka paljon tietysti, mutta noihin jää myös tenon lohi. iso rysä josta saa vahingoittumattomana laskettua tenon lohet jatkamaan matkaa ja kyttyrät ruuaksi. perinteistä patoa en suosittele. vaikka niitä käytetty aina niin vasta nyt satojen vuosien päästä on saatu lohet tapettua.
Saa nähdä mitä mieltä ollaan muualla maailmassa kun täällä pohjolassa viritellään yhden hyödyllisimmän kalalajin joukkotuhoamista.
https://fish-commercial-names.ec.europa.eu/fish-names/species_en?sn=25519
En osaa sanoa että miten hyödyllisiä nämä vieraslajit ylipäätänsä on. Kovasti niistä eroon halutaan, ihan tieteilijöitä myöden.
Kyttyrää on pohjoisessa jo niin paljon että taitaa lohen smoltit päätyä kyttyrän kitaan. Aika hyvin menee yksyhteen atlantin lohen taantuma ja kyttyrän räjähdysmäinen kasvu että sattumaan en usko.
https://yle.fi/uutiset/3-12429429
Nyt meni hauskaksi!
- "Saamelaiskäräjät vaatii kyttyrälohen luokittelua haitalliseksi vieraslajiksi. Käräjien mukaan kyttyrälohi uhkaa Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöjen ekosysteemejä ja luonnollisia lohikantoja. Jokiin kuolevat ja mätänevät kyttyrälohet ovat Saamelaiskäräjien mukaan uhka myös ihmisten terveydelle."
Ei ole kyttyrälohi tuhonnot missään mitään ekosysteemiä, eikä yksikään ole menettänyt terveyttään kyttyrän takia. Miljoonat alkuperäiskansat, myös saamelaisten sukulaiskansat, käyttävät kyttyrää ravinnokseen, Samoin atlantinlohi ei kärsi kyttyrän olemassa olosta samassa joessa.
Samoja huomioita reutu. Vielä parempaa:
"– Suomen valtion tulee kantaa vastuunsa Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöjen ja alkuperäisten lohikantojen suojelusta ja ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimiin kyttyrälohen katstrofaalisen leviämisen estämiseksi. Toimenpiteitä olisi tarvittu jo aikoja sitten, ja nyt niille on todellinen kiire, toteaa Saamelaiskäräjien ensimmäinen varapuheenjohtaja Anni Koivisto Saamelaiskäräjien tiedotteessa."
Että ihan Suomen valtiota huudetaan kantamaan vastuunsa lohen suojelussa. Ensin pitäisi päättää, kelpuuttaako Saamelaiskäräjät lohta suojelevia päätöksiä jotka saattavat rajoittaa myös saamelaisia - vai haluavatko he vain suojellun erityisoikeuden Tenojoen lohen pyydystämisen kulttuuriin.
- "Saamelaiskäräjät vaatii kyttyrälohen luokittelua haitalliseksi vieraslajiksi. Käräjien mukaan kyttyrälohi uhkaa Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöjen ekosysteemejä ja luonnollisia lohikantoja. Jokiin kuolevat ja mätänevät kyttyrälohet ovat Saamelaiskäräjien mukaan uhka myös ihmisten terveydelle."
Ei ole kyttyrälohi tuhonnot missään mitään ekosysteemiä, eikä yksikään ole menettänyt terveyttään kyttyrän takia. Miljoonat alkuperäiskansat, myös saamelaisten sukulaiskansat, käyttävät kyttyrää ravinnokseen, Samoin atlantinlohi ei kärsi kyttyrän olemassa olosta samassa joessa.
Nopeasti kyttyrälohen leviäminen on tapahtunut...
https://metsastysjakalastus.fi/seuranta-vahvistaa-epailyt-tenosta-tuli-k...
https://www.kouvolansanomat.fi/paikalliset/4491910
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/543288/luke-luobio_63_2018...
https://yle.fi/uutiset/3-12432351
Asian vierestä.
En tiedä mikä siinä on, mutta useimmat saamelaisia henkilöitä sisältävät yhdistykset ovat tosi riitaisia, eripuraisia tai muulla tavalla ongelmallisia.
On hyvä, että komissaareilla on ilmennyt mielipide-eroja. Rivien rakoilusta kuitenkin kielii, jos toiminnan jatkamisesta ei ole yksimielisyyttä. Voihan kyseessä olla puhdas kupletti valtion rahan lypsämiseksikin;
"Suuri osa totuuskomission työlle suunnatusta rahoituksesta meni takautuvasti suunnittelutyöhön, jota tehtiin yhteensä kolmen vuoden ajan. Komission sihteeristön mukaan komissiolla on käytössään vielä 120 000 euroa vuoden 2022 toimintaa varten ja 150 000 euroa ensi vuodelle.
– Laskelmia tehdessä osoittautui, että varsinaiseen toimintaan, eli kuulemistilaisuuksin, jäi huolestuttavan pieni määrä rahaa, kertoo komissaari Irja Jefremoff."
Kun virkamiehet, suunnittelijat ja konsultit pääsevät rahakassan ääreen niin "suunnittelu" on niin perusteellista ettei tärkeimpään eli toimintaan jää kuin rippeet varatuista rahoista. Mutta hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ja itse toiminta ei ole enää mitenkään tärkeätä tai välttämätöntä.
Kunhan ei kävisi samoin kyttyräpyynnille... suunnitellaan ja suunnitellaan, mutta lopuksi tullaan vain toteamaan joelle tilanne että kyttyrälle ei ole mitään tehtävissä.
- Jäljelle jääneestä budjetista kuluu suurin osa psykososiaalisen tuen järjestämiseen, mikä on komissaarien mielestä tärkeä osa työtä. Psykososiaalisen tuen palvelunumero avattiin käyttöön toukokuun alussa.
Että ihan kriisipuhelin on perustettu, jos turisti sattuisi saamaan soutuvuorolla lohen mutta paikallinen saamelainen jäisi vieressä ilman! Jo on aikoihin eletty, tällaisiin asioihinko valtio nimikoi miljoonien budjetteja??
Eikös saamelaisillakin ole samat oikeudet Suomen kansalaisten peruspalveluihin jo nyt??
Komissaarien suunnittelut ovat päätyneet suunnitelmien aiheuttavan syviä traumoja joita on rohkeasti suunniteltu parannettavan kallonkutistajien toiminnalla mikä on jo kauaskantoista suunnittelua.
https://yle.fi/uutiset/3-12439132
"Yksi totuus- ja sovintokomission komissaareista, huhtikuussa komission puheenjohtajana aloittanut Miina Seurujärvi ilmoitti maanantai-iltana eroavansa komissaarin luottamustehtävästä.
Seurujärven mielestä komissio ei kykene toteuttamaan sille annettua vaikeaa tehtävää. Hänen mielestään komission kokonaisuus ei ole toiminut ja komissiolla puuttuu resurssien lisäksi myös kunnioitusta itse prosessiin ja saamelaisyhteisöön.
Saamelaisyhteisö on myös tuonut esiin epäluottamuksensa niin prosessiin ja komissaareihin jo ennen, kuin komissio aloitti työssään.
Totuus- ja sovintokomission pääsihteeri Anni-Kristiina Juuso on myös samaa mieltä Miina Seurujärven kanssa siitä, että komission työ ei saa jatkua ja se tulee pysäyttää. Hän myös toivoo, että saamelaiset uskaltaisivat sanoa omat mielipiteensä asiaan.
Muut komissaarit eivät osanneet odottaa, että Seurujärvi tulisi irtisanoutumaan tehtävästään komissiossa. Komissaarit painottavat, että komission jatkoa pohtii Saamelaiskäräjät, jonka nimeämä komissaari Seurujärvi oli."
Ei kelpaa viralliset vaikutuskanavat saamelaisille. Sama kissanhännänveto ja valittaminen jatkuu.
- Kertovat että isäntä on laskumies, käsittää hyvin nämä kosket. Näkisin mielelläni tuon kosken veneestä käsin. Mitenkähän olisi jos isäntä hoitaa laskumiehen tehtävän ja minä olen airoissa, ellei niihin nyt tarvita kahta miestä?
*
Koskapa tässä on saamelaiset saaneet nyt viime aikoina enemmälti huomiota, kirjoitetaan välillä muistakin aiheista. Entisaikaan joki oli kulkuväylä. Niille, joista oli venettä ohjaamaan joen monissa eri osissa. Tässäpä Valter Keltikankaan (1984) kynästä:
- Pehemiä vesi on vaarallinen. Ellei sen merkkejä käsitä, ei kelpaa laskumieheksi.
- Virrassa on aina veenalaisia ja pohjakiviä, sellaisia veneelle vaarallisia tartunnaisia ja puurtavia. Ne rikkovat veen pehemiäksi, vajottavat venettä. Ovat koski koskelta erilaisia. Ei niitä voi määritellä. Ne on vain opittava käsittämään.
Vuorossa on nyt veneen sauvominen ylös virtaa kotivalkamaan. Sehän kuuluu olennaisena osana koskisen erämaan pakollisiin kuvioihin. Sauvominen vaatii taitoa ja sitkeyttä. Se tapahtuu rantavesissä ohjaamalla vene niin usein kuin mahdollista >>kosteheeseen>>. Koste on kiven suojaama tyyni paikka virrassa. Tai siinä suorastaan akanvirtaa, veneen nostamista edistävää vastavirtaa.
K o s k i on Lapissa yleisin >>koskityypeistä>>. Sen tapasi myös Petsamon puolella. Paatsjoessa ja Lutossa oli lukuisia koskia. Nykysuomen sanakirjan mukaan koskelle on tunnusomaista nopea juoksu ja vedenpinnan murtuminen koko väylän leveydeltä, mistä on seurauksena aaltoileminen ja kohiseva ääni. Sen pohja on säännöllisesti kivikkoista rinnettä.
K u r k k u tarkoittaa virran kapeinta osaa. Vertailun vuoksi mainittakoon tässä myös ´kurkkio´. Se annetaan nimeksi ahtaan kosken jyrkälle putoukselle, jota ei voi laskea.
K ö n g ä s on >>voimakas putous virrassa>>. Se on lapista lainattu vesiputousta tarkoittava sana. Könkään vedet lähtevät putoamaan nilokselta eli silokalliolta. Silläkin on laajan arktinen levinneisyys. Usein könkäät ovat laskemattomia ja pysäyttävät lohen nousun kutupaikalleen.
K o r v a on pyörre virrassa tai koskessa. Se on yleensä syvälle yltävä eikä sen pinta murru eikä kohise. Se syntyy siten että virran laita joutuu kiertämään kiveä, kalliota tai niemeä. Korvia on hyvinkin eri kokoisia.
K u u k a s on koskityyppinä kemijärveläinen nimiharvinaisuus. Muistikuvani mukaan se edusti jonkinlaista kurkun ja kosken välimuotoa. Muualla Lapissa en ole tavannut sitä koskityyppiä.
*
Mies nousee ylös ja hänen silmissään välähtää. Olen ainakin puhutellut häntä oikealla arvonimellä.
- Mikäpä se siinä. Jouvanhan minä. Jokikin näkyy olevan vapaa uittopuista.
https://areena.yle.fi/audio/1-62278485
Hyvin kiteytetty kokonaisuus tuossa Pyykön jutussa. Kuinka keskeinen rooli lohella on ollut Tenojoen laaksossa ja kuinka merkittävä tragedia Tenojoen lohen nykyinen alho on.
Toisaalta juttu auttaa myös ymmärtämään paremmin syitä sille, miksi lohen suojelu on epäonnistunut siten kuin se on. Perinteinen lohenkalastus ja Utsjoen kalastajat ovat eläneet lohen kanssa aina, sitä kalastaen ja lohen kanssa eläen. Heillä ei ole ollut muita vaihtoehtoja. Ehkä heidän osanaan on sama kohtalo kuin savotoiden jätkillä, uittomiehillä ja metsäsaamelaisella elämäntavalla? Perinne jatkuu samankaltaisena niin kauan kuin olosuhteet ja kehitys mahdollistavat. Kun lohi loppuu - se loppuu.
kuulin vähän juttua että jo sovittujen lisäksi olisi myös seuraavat 5 vuotta ois vielä täys rauhoitus. eli yhteensä 7 vuotta tuolla varmaan päästäisiin pahimman yli tai ainakin jo nähtäisiin mikä olisi vaikutus.
https://yle.fi/uutiset/3-12439132 "Yksi totuus- ja sovintokomission komissaareista, huhtikuussa komission puheenjohtajana aloittanut Miina Seurujärvi ilmoitti maanantai-iltana eroavansa komissaarin luottamustehtävästä. Seurujärven mielestä komissio ei kykene toteuttamaan sille annettua vaikeaa tehtävää. Hänen mielestään komission kokonaisuus ei ole toiminut ja komissiolla puuttuu resurssien lisäksi myös kunnioitusta itse prosessiin ja saamelaisyhteisöön. Saamelaisyhteisö on myös tuonut esiin epäluottamuksensa niin prosessiin ja komissaareihin jo ennen, kuin komissio aloitti työssään. Totuus- ja sovintokomission pääsihteeri Anni-Kristiina Juuso on myös samaa mieltä Miina Seurujärven kanssa siitä, että komission työ ei saa jatkua ja se tulee pysäyttää. Hän myös toivoo, että saamelaiset uskaltaisivat sanoa omat mielipiteensä asiaan. Muut komissaarit eivät osanneet odottaa, että Seurujärvi tulisi irtisanoutumaan tehtävästään komissiossa. Komissaarit painottavat, että komission jatkoa pohtii Saamelaiskäräjät, jonka nimeämä komissaari Seurujärvi oli." Ei kelpaa viralliset vaikutuskanavat saamelaisille. Sama kissanhännänveto ja valittaminen jatkuu.
Kyllä kelpaisi mutta kun komissaareista osalla on jo olemassa ennakkoasenteet saamelaisista ja siitä keitä tulisi kuulla ja kuunnella.
Tottakai komissaarit haluaisivat jatkaa tyhjän jauhamista, siitä saa kohtuu korvauksen.
Tarkoitushakuisuutta, saadaan vain ruikuttajien ääni kuuluviin, heidän jotka eivät ole olleet edes olemassa kun "vääryydet " ovat tapahtuneet.
Jotain on tietysti tapahtunut mutta missä mittakaavassa , se onkin eri juttu.
Teidän, jotka otatte kantaa, pitäisi tietää asioiden taustat kymmenien vuosien takaa.
Sitten voisitte ehkä osata arvioida nykyinen tilanne.
Eihän saamelaiset kohtele edes toisiaan tasapuolisesti. Porolappilaiset mahtisuvut ovat vaientaneet ei-toivotut saamelaiset pois ääniluettelosta. Paliskunnan käskyä poroelon pienentämisestä ei totella hyvällä ja sitten pakon edessä teuraista valitetaan YK:n kabinettiin asti.
Se, mitä vääryyksiä saamelaisia kohtaan on valtion taholta menneisyydessä tehty ei saa unohtaa. Mutta nykypäivän saamelaiset saisivat katsoa myös peiliin toimissaan.
https://www.vapaa-ajankalastajalehti.fi/uutiset/tenonmuunkalankalastusma...
"Tenon muuta kuin lohenkalastusta koskeviin kalastusmääräyksiin pieniä lievennyksiä"
"Lohenkalastuskieltoa edellyttävässä hankalassa tilanteessa muiden kalalajien pyyntimahdollisuuksia sallitaan hieman lievemmillä määräyksillä kuin viime vuonna.
Matkailijoille tarkoitetulla harjusluvalla voi kalastaa rannalta yleisemmin käytössä olevalla kuutosluokan yhden käden perhovavalla kevyillä perhokalastusvälineillä. Matkailulupia on tarjolla kesäkuun 15. päivästä heinäkuun loppuun.
Muiden lajien kuin lohen verkkopyynnissä voi käyttää hieman suurempisilmäistä verkkoa ja muun kalan verkkokalastusalue laajenee elokuussa. Merkittävää on myös se, että taimenta voi kalastaa muiden lajien kuin lohen kalastusta koskevilla määräyksillä."
En totisesti ymmärrä tätä verkkokalastuksen kiimaa Tenojoen vesistössä, edes "korvaavana" hoitona lohen täysrauhoitukselle. Verkonsilmästä löytyville kaloille ei ole valikoivan kalastuksen vapauttamisen mahdollisuutta joka aktiivipyydystämisessä on.
En minäkään ymmärrä sitä etelän ihmisten kiimaa yrittää vaikuttaa meidän kalastuksen järjestelyihin.
On kuulkaa turha väittää, että paikalliset ois kalastaneet Tenon lohista tyhjäksi.
Jos jokeen ei nouse kutulohia niin syy on silloin merellä ja merellä sen aiheuttaa ne jotka troolaavat mereneläviä kassilohien ruokaan. Lohikaan ei elä purkuttamalla merivettä kidustensa läpi. Suuhun pitää sattua kiinteää ruokaa, se kasvattaa smoltista isoja lohia. Norjan rannikko on täynnä kassikasvattomia, sinne tarvivat paljon "nappuloita" lohien ruoaksi. Syönnösalueilta on loppu ut lohen eväs, se on joutunut hakemaan ruokaa uusista paikoista tai sitten se on menehtynyt troolisaaliiden puristukseen.
Teidän kannattaa ensin ajatella ja pohtia muita syitä kuin paikallisten syyttämistä ja samalla voitte lopettaa ne piilorasistiset syytökset.
En minäkään ymmärrä sitä etelän ihmisten kiimaa yrittää vaikuttaa meidän kalastuksen järjestelyihin.
On kuulkaa turha väittää, että paikalliset ois kalastaneet Tenon lohista tyhjäksi.
Jos jokeen ei nouse kutulohia niin syy on silloin merellä ja merellä sen aiheuttaa ne jotka troolaavat mereneläviä kassilohien ruokaan. Lohikaan ei elä purskuttamalla merivettä kidustensa läpi. Suuhun pitää sattua kiinteää ruokaa, se kasvattaa smoltista isoja lohia. Norjan rannikko on täynnä kassikasvattomia, sinne tarvivat paljon "nappuloita" lohien ruoaksi. Syönnösalueilta on loppunut lohen eväs, se on joutunut hakemaan ruokaa uusista paikoista tai sitten se on menehtynyt troolisaaliiden puristukseen.
Teidän kannattaa ensin ajatella ja pohtia muita syitä kuin paikallisten syyttämistä ja samalla voitte lopettaa ne piilorasistiset syytökset.
Sivut
Lisää uusi kommentti