Unohtakaa Teno ei oo vuosiin lohen kalastus mahdollisuutta.

"Vielä ei ole tarkkaa tietoa Norjan menetelmistä Tenolla, kertoo Erkinaro. Jos Norja esimerkiksi laittaisi suuren sulkupyydyksen ja padon, joka tukkii miltei koko Tenon, niin tällöin kyttyrälohet eivät pääsisi nousemaan ylemmäs Tenoa pitkin.

– Jos tämä toteutuisi, niin siinä tilanteessa meillä Suomen puolella ei olisi kovin paljoa tehtävissä kyttyrälohen osalta, arvelee Erkinaro."

Mites nuo padot ja padonviertä uivat lohet hylkeiden kannalta? Onko alajuoksulla lähellä merta riski hylkeiden ruokinta-automaattien kehittämisestä?

Saa nähdä mitä mieltä ollaan muualla maailmassa kun täällä pohjolassa viritellään yhden hyödyllisimmän kalalajin joukkotuhoamista.
https://fish-commercial-names.ec.europa.eu/fish-names/species_en?sn=25519

https://yle.fi/uutiset/3-12429429

Samoja huomioita reutu. Vielä parempaa:
"– Suomen valtion tulee kantaa vastuunsa Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöjen ja alkuperäisten lohikantojen suojelusta ja ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimiin kyttyrälohen katstrofaalisen leviämisen estämiseksi. Toimenpiteitä olisi tarvittu jo aikoja sitten, ja nyt niille on todellinen kiire, toteaa Saamelaiskäräjien ensimmäinen varapuheenjohtaja Anni Koivisto Saamelaiskäräjien tiedotteessa."

Että ihan Suomen valtiota huudetaan kantamaan vastuunsa lohen suojelussa. Ensin pitäisi päättää, kelpuuttaako Saamelaiskäräjät lohta suojelevia päätöksiä jotka saattavat rajoittaa myös saamelaisia - vai haluavatko he vain suojellun erityisoikeuden Tenojoen lohen pyydystämisen kulttuuriin.

https://yle.fi/uutiset/3-12432351

Asian vierestä.
En tiedä mikä siinä on, mutta useimmat saamelaisia henkilöitä sisältävät yhdistykset ovat tosi riitaisia, eripuraisia tai muulla tavalla ongelmallisia.

On hyvä, että komissaareilla on ilmennyt mielipide-eroja. Rivien rakoilusta kuitenkin kielii, jos toiminnan jatkamisesta ei ole yksimielisyyttä. Voihan kyseessä olla puhdas kupletti valtion rahan lypsämiseksikin;

"Suuri osa totuuskomission työlle suunnatusta rahoituksesta meni takautuvasti suunnittelutyöhön, jota tehtiin yhteensä kolmen vuoden ajan. Komission sihteeristön mukaan komissiolla on käytössään vielä 120 000 euroa vuoden 2022 toimintaa varten ja 150 000 euroa ensi vuodelle.
– Laskelmia tehdessä osoittautui, että varsinaiseen toimintaan, eli kuulemistilaisuuksin, jäi huolestuttavan pieni määrä rahaa, kertoo komissaari Irja Jefremoff."

Kunhan ei kävisi samoin kyttyräpyynnille... suunnitellaan ja suunnitellaan, mutta lopuksi tullaan vain toteamaan joelle tilanne että kyttyrälle ei ole mitään tehtävissä.

Komissaarien suunnittelut ovat päätyneet suunnitelmien aiheuttavan syviä traumoja joita on rohkeasti suunniteltu parannettavan kallonkutistajien toiminnalla mikä on jo kauaskantoista suunnittelua.

- Kertovat että isäntä on laskumies, käsittää hyvin nämä kosket. Näkisin mielelläni tuon kosken veneestä käsin. Mitenkähän olisi jos isäntä hoitaa laskumiehen tehtävän ja minä olen airoissa, ellei niihin nyt tarvita kahta miestä?

*

Koskapa tässä on saamelaiset saaneet nyt viime aikoina enemmälti huomiota, kirjoitetaan välillä muistakin aiheista. Entisaikaan joki oli kulkuväylä. Niille, joista oli venettä ohjaamaan joen monissa eri osissa. Tässäpä Valter Keltikankaan (1984) kynästä:

- Pehemiä vesi on vaarallinen. Ellei sen merkkejä käsitä, ei kelpaa laskumieheksi.
- Virrassa on aina veenalaisia ja pohjakiviä, sellaisia veneelle vaarallisia tartunnaisia ja puurtavia. Ne rikkovat veen pehemiäksi, vajottavat venettä. Ovat koski koskelta erilaisia. Ei niitä voi määritellä. Ne on vain opittava käsittämään.

Vuorossa on nyt veneen sauvominen ylös virtaa kotivalkamaan. Sehän kuuluu olennaisena osana koskisen erämaan pakollisiin kuvioihin. Sauvominen vaatii taitoa ja sitkeyttä. Se tapahtuu rantavesissä ohjaamalla vene niin usein kuin mahdollista >>kosteheeseen>>. Koste on kiven suojaama tyyni paikka virrassa. Tai siinä suorastaan akanvirtaa, veneen nostamista edistävää vastavirtaa.

K o s k i on Lapissa yleisin >>koskityypeistä>>. Sen tapasi myös Petsamon puolella. Paatsjoessa ja Lutossa oli lukuisia koskia. Nykysuomen sanakirjan mukaan koskelle on tunnusomaista nopea juoksu ja vedenpinnan murtuminen koko väylän leveydeltä, mistä on seurauksena aaltoileminen ja kohiseva ääni. Sen pohja on säännöllisesti kivikkoista rinnettä.

K u r k k u tarkoittaa virran kapeinta osaa. Vertailun vuoksi mainittakoon tässä myös ´kurkkio´. Se annetaan nimeksi ahtaan kosken jyrkälle putoukselle, jota ei voi laskea.

K ö n g ä s on >>voimakas putous virrassa>>. Se on lapista lainattu vesiputousta tarkoittava sana. Könkään vedet lähtevät putoamaan nilokselta eli silokalliolta. Silläkin on laajan arktinen levinneisyys. Usein könkäät ovat laskemattomia ja pysäyttävät lohen nousun kutupaikalleen.

K o r v a on pyörre virrassa tai koskessa. Se on yleensä syvälle yltävä eikä sen pinta murru eikä kohise. Se syntyy siten että virran laita joutuu kiertämään kiveä, kalliota tai niemeä. Korvia on hyvinkin eri kokoisia.

K u u k a s on koskityyppinä kemijärveläinen nimiharvinaisuus. Muistikuvani mukaan se edusti jonkinlaista kurkun ja kosken välimuotoa. Muualla Lapissa en ole tavannut sitä koskityyppiä.

*

Mies nousee ylös ja hänen silmissään välähtää. Olen ainakin puhutellut häntä oikealla arvonimellä.
- Mikäpä se siinä. Jouvanhan minä. Jokikin näkyy olevan vapaa uittopuista.

Hyvin kiteytetty kokonaisuus tuossa Pyykön jutussa. Kuinka keskeinen rooli lohella on ollut Tenojoen laaksossa ja kuinka merkittävä tragedia Tenojoen lohen nykyinen alho on.

Toisaalta juttu auttaa myös ymmärtämään paremmin syitä sille, miksi lohen suojelu on epäonnistunut siten kuin se on. Perinteinen lohenkalastus ja Utsjoen kalastajat ovat eläneet lohen kanssa aina, sitä kalastaen ja lohen kanssa eläen. Heillä ei ole ollut muita vaihtoehtoja. Ehkä heidän osanaan on sama kohtalo kuin savotoiden jätkillä, uittomiehillä ja metsäsaamelaisella elämäntavalla? Perinne jatkuu samankaltaisena niin kauan kuin olosuhteet ja kehitys mahdollistavat. Kun lohi loppuu - se loppuu.

https://www.vapaa-ajankalastajalehti.fi/uutiset/tenonmuunkalankalastusma...

"Tenon muuta kuin lohenkalastusta koskeviin kalastusmääräyksiin pieniä lievennyksiä"

"Lohenkalastuskieltoa edellyttävässä hankalassa tilanteessa muiden kalalajien pyyntimahdollisuuksia sallitaan hieman lievemmillä määräyksillä kuin viime vuonna.

Matkailijoille tarkoitetulla harjusluvalla voi kalastaa rannalta yleisemmin käytössä olevalla kuutosluokan yhden käden perhovavalla kevyillä perhokalastusvälineillä. Matkailulupia on tarjolla kesäkuun 15. päivästä heinäkuun loppuun.

Muiden lajien kuin lohen verkkopyynnissä voi käyttää hieman suurempisilmäistä verkkoa ja muun kalan verkkokalastusalue laajenee elokuussa. Merkittävää on myös se, että taimenta voi kalastaa muiden lajien kuin lohen kalastusta koskevilla määräyksillä."