Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Teno 2028
Ajatuksen herättelyä
18.11.2021 - 19:39
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
https://www.npafc.org/TR21/
Technical Report 21
A Review of Pink Salmon in the Pacific, Arctic, and Atlantic Oceans
"Observations of pink salmon in the North Atlantic have been reported from a much larger geographical area and occurrences have increased noticeably since 2017.
Since 2017, pink salmon catches and observations of odd-year fish have increased dramatically, both in the Russian Federation, northern Fennoscandia, and much further south such as central and southern Norway, the UK and Ireland, and as far south as France and west and east Greenland.
Langan et al. (in prep.)" compared past thermal conditions to recent warm periods in the North Pacific to suggest that optimal thermal habitats may move northward and toward the center of the basin under continued climate change. Similarly, these preferred temperature ranges are being used to investigate the growing presence of pink salmon in the western Canadian Arctic (Dunmall et al. 2018). Given that continued and rapid Arctic warming may increase the suitability of the region for pink salmon, anticipation of such changes will rely upon inferences gained studying historic data from the North Pacific.
En tiedä ostetaanko niillä muuta kuin aikaa, asenteet tuntuu muuttuvan kovin hitaasti yläperällä. Jos ollenkaan, paikallisten etuoikeutetusta lohenpyynnistä puidaan joka lähestyvä kevät. Saamelaisen parlamentin tuet vielä erikseen.
Reittilennot pohjoiseen ja talvimatkailu luo pientä optimismia siitä, että kaikki päätoimisesti matkailusta leipänsä tienaavat ei ole jääneet odottelemaan vaan "parempia aikoja". Ehkä kulttuurillinen muutos on mahdollista, mutta vanhoilla lohensoutajilla tekee tiukkaa. Ronkainen onneksi yhtenä esittää järkevää argumentointia esimerkkinä.
https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/rahoitusta-kuudelle-alueelle-paikall...
Viimeisimpämä Utsjoen kunnalle on myönnetty koordinaatiorahoitusta paikalliseen rakennemuutostilanteeseen (PÄRM) elinvoiman vahvistamiseksi.
Isojahan nuo summat on. Toivottavasti yhteistyö Norjan kanssa ja matkailuelinkeinojen uudistuminen edistyvät jatkossakin. Kyttyräpyynnin kehitys ja toteutus voisi poikia investointeja ja työpaikkojakin ainakin parittomina vuosina.
https://www.eraluvat.fi/ajankohtaista/ajankohtaiset-aiheet/uutiset/kuulu...
Kuulutus: Kalastuksen kiintiöpäätökset 2024-2025
Kalastus saamelaisalueella 2024-2025
https://www.eraluvat.fi/media/dokumentit/kiintiopaatokset/kalastus-2024-...
"Kalastuslain 10 §:n 1 momentin mukaisesti Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntalaisilla on oikeus saada henkilökohtainen korvaukseton kalastuslupa edellä mainituissa kunnissa sijaitsevilla valtiolle kuuluville vesialueille. Kalastuslain 10 §:n 2 momentin mukaisesti Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntalaisilla on oikeus lunastaa Metsähallitukselta henkilökohtainen kausilupa, joka oikeuttaa Metsähallituksen asettamien lupaehtojen puitteissa viehekalastukseen henkilön kotikunnassa sijaitsevilla valtiolle kuuluvilla Teno-, Näätämö-, Tuuloma-, Paats-, Tornion- ja Ounasjoen vesistöjen lohen sekä taimenen nousualueilla.
Tämä kuntalaisten kausilupien osuus on huomioitu aluekohtaisia lyhytaikaisia lupavuorokausikiintiöitä määritettäessä ja vahvistettaessa. Kiintiöt on eritelty kunnittain ja lupaalueittain.
Sellaiselle lohen tai taimenen nousualueeseen kuuluvalle lupa-alueelle tai sen osalle, jossa on viranomaisen vahvistama tai lainsäädäntöön perustuva kalastuskielto tai kalastusrauhoitus, ei myönnetä erillisiä lupia kalastuskiellon tai -rauhoituksen voimassa ollessa. Lupien myöntämistä voidaan rajoittaa myös kalaston heikentyneen tilan sitä vaatiessa. Nousualueiden rajoja voidaan tarkistaa esimerkiksi uuden tutkimustiedon tai nousualuesääntelyn taustalla olevien suojelutavoitteiden sitä puoltaessa.
Kiintiöpäätöksessä paikallinen kalastus on otettu huomioon ja saamelaisen kulttuurin harjoittaminen saamelaisten kotiseutualueella on turvattu myös kalastusjärjestelyjen osalta voimassa olevien, kalastusta säätelevien, lakien ja asetusten mukaisesti. Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa asuvilla on oikeus maksuttomaan lupaan kotikuntaansa kuuluville valtion vesialueille kalastuslain 10§:n mukaisesti. Heillä on mahdollisuus kalastaa korvauksetta vapa- ja pyydysvälinein lukuun ottamatta lohen sekä taimenen nousualueita. Lohen sekä taimenen nousualueille kuntalaisilla on lisäksi mahdollisuus niin halutessaan lunastaa kausilupa, jotka on huomioitu alueiden muuta kiintiöintiä määriteltäessä."
Tenojoen sivuvesien osalta kiintiöiden laskemisessa on käytetty hyväksi pitkän ajan saalismääriä (1976–2022) ja aiempaa kuntalaisten maksuttomilla kalastusluvilla toteutunutta kalastuksen määrää. Lupavuorokaudet on mitoitettu ja kohdennettu Tenon vesistöalueen sisällä vesistön arvioitu nykyinen tuotantokyky ja kalaston luontainen elinkierto huomioon ottaen. Valtion vesien käyttöä tulee ohjaamaan jatkossa lohikantojen hoitosuunnitelma. Pienempien sivujokien kalakantojen tilasta, kalastuspaineesta ja saalismääristä ei ole saatavilla riittävän tarkkoja tietoja, joten niille ei myydä varovaisuusperiaatteen mukaisesti lupia ollenkaan.
https://www.samediggi.fi/2023/12/14/suomen-hallitus-antoi-saamelaiskaraj...
Suomen hallitus antoi saamelaiskäräjälakia koskevan esityksen eduskunnalle
Maksuttomien kalastuslupien voimassaoloaikaa jatketaan
Metsähallitus on jatkanut Enontekiön, Utsjoen ja Inarin paikallisten asukkaiden kalastuslain 10
§:ään perustuvaa maksutonta kalastuslupaa kahdella vuodella. Kaikki vuonna 2023 voimassa olevat luvat ovat tällä päätöksellä 9495/2023 voimassa 21.12.2025.
Kuulutus mm. Lapin kansa 20.12
tarkoittaa ilmeisesti että teno on kiinni ainakin 2024 ja 2025
melkein voisin väittää että otsikon vuosilukua täytyy rukata 2030 tai vieläkin kauemmas, meinaan mitään positiivista kehitystä ei oo ollut. tittien merkittävää runsastumista pitäisi ensikesänä näkyä, mikäli pienintäkään toivoa paremmasta on tälle vuosikymmenelle.
Tuskin paikallisten asukkaiden tänä vuonna myönnettyjä lupia aletaan ainakaan jälkikäteen lisäilemään Tenon lohenkalastusoikeudella. Se olisi hallinnollinen soppa. Lisäksi jos lohenkalastusoikeus ynnättäisiin paikallislupaan automaattisesti, meillä olisi yhtäkkiä suuri joukko lohenkalastajia Tenolla mikä taas ei näytä todennäköiseltä lohikannan tämän hetken tilanteen mukaan. Turisti taas ei mene koskaan paikallisen oikeuksien ohi, sen on voinut lukea uutisista rivien välistä. Harrilupia ja kyttyräpyyntiä voi olla tarjolla taas 2025 parittoman kyttyrän nousun vuonna.
Tenojoen kaudet on taputeltu ainakin vuoden 2025 loppuun saakka.
https://www.eraluvat.fi/ajankohtaista/ajankohtaiset-aiheet/uutiset/metsa...
Metsähallitus jatkaa Ylä-Lapin maksuttomien kalastuslupien voimassaoloaikaa
Maksuton kalastusoikeus ei koske laissa lueteltuja Teno-, Näätämö-, Tuuloma-, Paats-, Tornion- tai Ounasjoen vesistöjen lohen ja taimenen nousualueita, joihin paikalliset voivat hankkia erillisen kausiluvan jokikalastusta varten.
Saunan eteisen ovi naukaisee kevyesti. Mies pudottaa sylyksellisen halkaistuja mäntyhalkoja rikkinäiseen saaviin ja puistelee käsiään. Seuraavaksi hän avaa saunan oven ja tiirustaa otsalampun valossa saunan lämpömittaria. Viisikymmentä astetta. Mies lisää vielä kaksi suurempaa halkoa tulipesään ja sekoittaa löylykauhalla kiukaan vesisäiliötä. Lämpiävän veden humiseva ääni hiljenee hetkeksi, mutta jatkuu kohta kokeilevalla nuotilla vaimeasti uudelleen. Löylyt ja lämmin vesi ovat kohta valmiina.
Mies astuu ulos saunasta mökin terassille. Puolikas kuu valaisee pilvien raosta ympärillä levittäytyvää harvaa lumivaippaista metsikköä. On pimeää, päivä on lyhyt näillä leveysasteilla alkuillasta. On aika sytytellä jäälyhtyyn päivällä viety ulkotuli. Mies on varannut sen mökin ympärillä harvennetussa metsässä kannon nokkaan paikkaan, josta lyhty näkyy saunan ikkunasta katsellessa. Onneksi sää oli pidellyt viime päivinä sopivaa noin kymmenen asteen pakkasta. Silloin lyhdystä tulee hitaasti jäätymällä kristallinkirkas. Liian kovalla pakkasella lyhty jää sameaksi. Viikolla oli ollut kovempia pakkasia miehen viedessä nuolukiven ja levittäessä suolaa jäniksille varatun rehupaalin heinien päälle. Vaikka kyllähän nykyisillä kelkoilla tarkenee.
Sisällä mökissä kamiina puhelee omaa tuttua huminaansa. Kuusihalot poksahtelevat harvakseltaan, mies pitää niiden tuttavallisesta äänestä. Hän on varannut tyveyksistä tehtyä rosokaarnaisia kuusihalkoja telineeseen ja halkolaatikkoon. Kynttilä luo oman kuvajaisensa ikkunasta näkyvään pimeyteen. On oikea joulunalusviikon rauha.
Mies oli neuvotellut lähtiessä vaimonsa kanssa kärkevästi tästä joulurauhan julistuksesta. Tarviiko sitä työntyä sinne kairaan, yksinään ja vielä esikoisen ensimmäisen lähestyvän joulun aikana. Mies oli puolustellut, että hän olisi varsinaisen joulun ajan taas vaimonsa sukulaisten luona syömässä perinnelautasilta samanlaista ruokaa jota saisi valmistettua ilman monen sadan kilometrin ajomatkaa. Parikymmentä kilometriä kelkalla ei olisi läheskään niin kallis matka näillä bensan hinnoilla. Vaimo oli kyllä katsellut happamena, mutta lähtölupa oli hellinnyt. Kyllä se leppyy, monet vuodet jo yhdessä jouluaattona vierellä ollut puoliso. Onhan esikoinen suuri elämänmuutos, mutta jotenkin mies oli halunnut vielä kerran juhlistaa pitkää perinnettä.
Mikä perinteen rooli oli hänelle? Kuinka tärkeä? Muistoissa olivat oman isän luterilainen työmotivaatio ja pitkät päivät poissa kotoa. Mies oli vannonut olevansa itse aikanaan enemmän kotona, ja lupaus oli pitänyt. Mies oli vähentänyt työkuormaa ja pitänyt kaikki yhteiskunnan isälle suomat vapaat. Oli ollut onnellista katsoa pienen nyytin varttumista vaipan sisältä käsien varassa heijaavaksi pieneksi pojaksi. Uusi sukupolvi oli hänelle tärkein, ei vanha perinne. Oli elämä muuttunut ympärillä muutenkin. Metsiin oli tullut suuria aukkoja, eikä vähiten viimeisten vuosien myrskyisten kesien vuoksi. Jouluinen suolakala oli vaihtunut punalihaisesta lohesta läpikuultavan harmaaksi graavisiiaksi. Hyvää toki olivat molemmat. Mies oli varannut mökille suolakalan lisäksi saaristolaisleipää, purkitettua tomaattisärkeä, poron kuivalihaa sekä tietenkin pikkumakeaa. Mutta jostain syystä mies halusi juhlistaa vielä kerran vanhoja tapoja.
Mies lisää myös kamiinaan pari halkoa ennen kuin lähtee kylpemään. Saunan valaistuksessa mies tyytyy lattianrajassa palavaan pieneen tuikkukynttilään. Hämärässä kiukaan tuhkalaatikon raosta tanssahteleva valo luo elävä näytelmän viereiselle seinustalle. Tuli palaa jäälyhdyssä ulkona. Mies saunoo kauan ja käy välillä vilvoittelemassa lumihangessa. Lopulta punakka iho hehkuen mies siirtyy puhtaana sisälle mökkiin kellon mittaillessa jo alkuiltaa. Tottumuksesta mies keittää kahvipannulla iltakahvit laskeutumaan ennen juhlavan illallispöydän kattamista. Tilaisuudessa on jotain lopullista. Mies on kypsytellyt ajatusta luopua näistä metsäisistä joulurauhan julistuksista. Ainakin siksi asti, että oma lapsi aikanaan pääsee halutessaan mukaan ympärillä aukeavan erämaan rauhaan. Sitten vanhempana.
Ajatus on yhtä aikaa sekä surullinen että täynnä odotusta. Kun luopuu jostain, saa tilalle uutta. Muutos tekee kipeää. Mutta elämä sykkii, sittenkin. Niin kuin jäniksen lumikengän jäljet pellon reunassa, ketun helminauha kuutamonvalossa, saukon hännänpiirrot rämeellä tai hirven syvät nuolukiveltä etääntyvät jäljet pakkasjakson jälkeen. Kunpa omakin lapsi pääsisi aikanaan kokemaan myös kuningaskalastuksen jalon lajin. Mies aikoisi joka tapauksessa ottaa jälkikasvun mukaan siikaverkoille, syksyiselle muikun nuotanvedolle ja kevättalven harripilkille.
Mies puhdistaa kahvipannun nokan ja kaataa sitten höyryävää tummaa kahvia kuksaansa. Hän voitelee leivälle purkkikalaa, taittaa savusiian kyljet avoimeksi ja istahtaa kiireettömästi pienen lankkupöydän ääreen. Mielessään hän toivottaa koko luomakunnalle rauhaisaa joulua.
*
**
***
****
*****
Hyvää joulua kaikille Tenojoesta ja lohesta kiinnostuneille kalastajille ja luontoihmisille!
Mies astuu ulos saunasta mökin terassille. Puolikas kuu valaisee pilvien raosta ympärillä levittäytyvää harvaa lumivaippaista metsikköä. On pimeää, päivä on lyhyt näillä leveysasteilla alkuillasta. On aika sytytellä jäälyhtyyn päivällä viety ulkotuli. Mies on varannut sen mökin ympärillä harvennetussa metsässä kannon nokkaan paikkaan, josta lyhty näkyy saunan ikkunasta katsellessa. Onneksi sää oli pidellyt viime päivinä sopivaa noin kymmenen asteen pakkasta. Silloin lyhdystä tulee hitaasti jäätymällä kristallinkirkas. Liian kovalla pakkasella lyhty jää sameaksi. Viikolla oli ollut kovempia pakkasia miehen viedessä nuolukiven ja levittäessä suolaa jäniksille varatun rehupaalin heinien päälle. Vaikka kyllähän nykyisillä kelkoilla tarkenee.
Sisällä mökissä kamiina puhelee omaa tuttua huminaansa. Kuusihalot poksahtelevat harvakseltaan, mies pitää niiden tuttavallisesta äänestä. Hän on varannut tyveyksistä tehtyä rosokaarnaisia kuusihalkoja telineeseen ja halkolaatikkoon. Kynttilä luo oman kuvajaisensa ikkunasta näkyvään pimeyteen. On oikea joulunalusviikon rauha.
Mies oli neuvotellut lähtiessä vaimonsa kanssa kärkevästi tästä joulurauhan julistuksesta. Tarviiko sitä työntyä sinne kairaan, yksinään ja vielä esikoisen ensimmäisen lähestyvän joulun aikana. Mies oli puolustellut, että hän olisi varsinaisen joulun ajan taas vaimonsa sukulaisten luona syömässä perinnelautasilta samanlaista ruokaa jota saisi valmistettua ilman monen sadan kilometrin ajomatkaa. Parikymmentä kilometriä kelkalla ei olisi läheskään niin kallis matka näillä bensan hinnoilla. Vaimo oli kyllä katsellut happamena, mutta lähtölupa oli hellinnyt. Kyllä se leppyy, monet vuodet jo yhdessä jouluaattona vierellä ollut puoliso. Onhan esikoinen suuri elämänmuutos, mutta jotenkin mies oli halunnut vielä kerran juhlistaa pitkää perinnettä.
Mikä perinteen rooli oli hänelle? Kuinka tärkeä? Muistoissa olivat oman isän luterilainen työmotivaatio ja pitkät päivät poissa kotoa. Mies oli vannonut olevansa itse aikanaan enemmän kotona, ja lupaus oli pitänyt. Mies oli vähentänyt työkuormaa ja pitänyt kaikki yhteiskunnan isälle suomat vapaat. Oli ollut onnellista katsoa pienen nyytin varttumista vaipan sisältä käsien varassa heijaavaksi pieneksi pojaksi. Uusi sukupolvi oli hänelle tärkein, ei vanha perinne. Oli elämä muuttunut ympärillä muutenkin. Metsiin oli tullut suuria aukkoja, eikä vähiten viimeisten vuosien myrskyisten kesien vuoksi. Jouluinen suolakala oli vaihtunut punalihaisesta lohesta läpikuultavan harmaaksi graavisiiaksi. Hyvää toki olivat molemmat. Mies oli varannut mökille suolakalan lisäksi saaristolaisleipää, purkitettua tomaattisärkeä, poron kuivalihaa sekä tietenkin pikkumakeaa. Mutta jostain syystä mies halusi juhlistaa vielä kerran vanhoja tapoja.
Mies lisää myös kamiinaan pari halkoa ennen kuin lähtee kylpemään. Saunan valaistuksessa mies tyytyy lattianrajassa palavaan pieneen tuikkukynttilään. Hämärässä kiukaan tuhkalaatikon raosta tanssahteleva valo luo elävä näytelmän viereiselle seinustalle. Tuli palaa jäälyhdyssä ulkona. Mies saunoo kauan ja käy välillä vilvoittelemassa lumihangessa. Lopulta punakka iho hehkuen mies siirtyy puhtaana sisälle mökkiin kellon mittaillessa jo alkuiltaa. Tottumuksesta mies keittää kahvipannulla iltakahvit laskeutumaan ennen juhlavan illallispöydän kattamista. Tilaisuudessa on jotain lopullista. Mies on kypsytellyt ajatusta luopua näistä metsäisistä joulurauhan julistuksista. Ainakin siksi asti, että oma lapsi aikanaan pääsee halutessaan mukaan ympärillä aukeavan erämaan rauhaan. Sitten vanhempana.
Ajatus on yhtä aikaa sekä surullinen että täynnä odotusta. Kun luopuu jostain, saa tilalle uutta. Muutos tekee kipeää. Mutta elämä sykkii, sittenkin. Niin kuin jäniksen lumikengän jäljet pellon reunassa, ketun helminauha kuutamonvalossa, saukon hännänpiirrot rämeellä tai hirven syvät nuolukiveltä etääntyvät jäljet pakkasjakson jälkeen. Kunpa omakin lapsi pääsisi aikanaan kokemaan myös kuningaskalastuksen jalon lajin. Mies aikoisi joka tapauksessa ottaa jälkikasvun mukaan siikaverkoille, syksyiselle muikun nuotanvedolle ja kevättalven harripilkille.
Mies puhdistaa kahvipannun nokan ja kaataa sitten höyryävää tummaa kahvia kuksaansa. Hän voitelee leivälle purkkikalaa, taittaa savusiian kyljet avoimeksi ja istahtaa kiireettömästi pienen lankkupöydän ääreen. Mielessään hän toivottaa koko luomakunnalle rauhaisaa joulua.
*
**
***
****
*****
Hyvää joulua kaikille Tenojoesta ja lohesta kiinnostuneille kalastajille ja luontoihmisille!
Tarina jatkuu; palattuaan pitkän vaelluksen jälkeen kotipaikalle vastassa oli tyhjä asunto ja lappu keittiön tiskipöydällä. Ja niin hän eli elämänsä loppuun onnellisena yksinäisenä erämiehenä kaverinaan jalmari ja muistellen hienoa reissuaan ja surkutellen kohtaloaan.
"Hän voitelee leivälle purkkikalaa, taittaa savusiian kyljet avoimeksi ja istahtaa kiireettömästi pienen lankkupöydän ääreen". Savusiikaa ja purkkikalaa samalla aterialla?
https://valtioneuvosto.fi/-/1410837/tenon-uusi-kalastussaanto-allekirjoi...
Tenon uusi kalastussääntö allekirjoitettiin – sääntelytoimet on suunniteltu lohikantojen tehokkaaseen vahvistamiseen
Lohikantojen heikon tilanteen takia lohen kalastusta esitetään säädeltäväksi portaittain, lohikantojen elpymisen ja joen pääuoman eri lohikantojen vaellusajankohtien, mukaan. Kalastussääntö sisältää kriteerit siitä, miten lohenkalastusta avataan lohikantojen elpyessä. Lisäksi muiden lajien kuin lohen kalastusmahdollisuuksia helpotettiin.
Lohenkalastuksen sallimista koskevaa kriteeriä tarkennettiin siten, että kahden viikon sijaan yksikin kriteerit täyttävä viikko riittää lohenkalastuksen avaamiseen. Jatkossa lapsille tarkoitettuja kalastuslupia voidaan Suomessa myöntää 16 ikävuoden sijaan 18 ikävuotteen saakka. Kyttyrälohta saa kalastaa ilman erillistä pyyntihanketta muiden kalalajien kalastuksen yhteydessä verkko- ja vapavälineillä siihen osoitettavilla paikoilla.
Tenon kalastussääntö etenee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn. Hallituksen esitys on lähetetty lausunnolle. Lausuntoaika päättyy 15.1.2024. Hallituksen esitykseen sisältyy myös muutoksia Tenon kalastussopimuksen voimaansaattamislakiin.
Suomen ja Norjan yhteisen Tenon lohikantojen tutkimusryhmän alustavan arvion mukaan lohikannoissa ei ollut merkkejä eloonjäämisen parantumisesta meressä. Yhden merivuoden lohia nousi Tenoon jälleen vähän, joten suurempien lohien osalta tilanne ei todennäköisesti parane vuonna 2024.
https://mmm.fi/hanke2?tunnus=MMM014:00/2020
https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/cac67d46-d5ac-4b80-836f-c8634e159c...
https://www.doria.fi/handle/10024/188328
Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueella 2028 – 2033
Poimintoja:
Toistaiseksi Gyrodactylus salaris –loisen leviäminen vesienhoitoalueelle on onnistuttu estämään.
• Kyttyrälohen leviämistä ei ole kyetty estämään. Lajin leviämisen estäminen tai jopa poistaminen vesistöistä vaatii vielä tehokkaiden menetelmien kehittämistä
• Tutkimustietoa kyttyrälohen vaikutuksista jokien alkuperäiseen lajistoon ja ekologiaan tulee lisätä.
Uittoväyliksi perattujen Paatsjoen sivujokien elinympäristökunnostuksia ei ole tehty.
• Tuulomajoen vaellusyhteyden palauttamisen esteenä on ollut mm. Venäjän puolella kalankasvattamoilla esiintyvä Gyrodactylus salaris -loinen ja yhteistyön katkeaminen Venäjän kanssa.
Joko ensikesänä saa lohta kalastaa?
Kyttyrälohta
https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/cac67d46-d5ac-4b80-836f-c8634e159c...
Lohenkalastukselle asetettava kiintiö ei saa ylittää arvioitua hyödynnettävää ylijäämää.
Kalastuskiintiöt on asetettava ottaen huomioon kummankin osapuolen eri kalastajaryhmät. Kiintiöt on asetettava paikallisia oikeudenhaltijoita kuullen.
Sääntelyn lähtökohtana on Tenon vesistön eri lohikantojen viikoittainen esiintyminen Tenojoen pääuomassa prosenttiosuuksina (Liite Taulukko 1). Tätä prosenttiosuutta verrataan Tenon vesistön lohikantojen vuosittaisessa tilaraportissa esitettyyn lohikantojen tilaan. Yhdessä nämä antavat yleiskuvan sellaisten lohikantojen esiintymisestä, jotka eivät ole tuottaneet hyödynnettävää ylijäämää vähintään kolmena viimeisestä neljästä vuodesta (punainen kantaluokka).
Tämän perusteella lisätään seuraavat ehdot:
Ehto 1) Kun yli 20 % joessa tietyn ajanjakson aikana tavattavista lohista kuuluu punaisen kantaluokan lohikantoihin, lohenkalastusta ei sallita.
Ehto 2) Niinä viikkoina, kun alle 20 % joessa tavattavista lohista kuuluu punaisen kantaluokan lohikantoihin, lohenkalastus sallitaan seuraavasti: Lohenkalastus on sallittu vavalla ja vieheellä sekä verkolla tai padolla kahtena päivänä viikossa.
Kaikki yli 65 cm:n mittaiset lohet on vapautettava.
Kalastukseen voivat osallistua ainoastaan 3 §:n 1 momentin
1 (Tenojoen vesistön jokilaaksoissa vakinaisesti asuva kalastusoikeuden haltija)
ja
3 (Tenojoen vesistön jokilaaksoissa vakinaisesti asuva henkilö)
kohdissa ja
2 momentin kohdissa
1 (Norjan Tenojoen vesistön kalastusoikeuksista annetun lain oikeutettu kalastusoikeuden haltija)
ja
2 (Norjan Tenojoen vesistön kalastusoikeuksista annetun lain vavalla ja käsisiimalla kalastamaan oikeutettu kalastusoikeuden haltija)
tarkoitetut henkilöt. Kalastus on lopetettava, kun saaliskiintiö on täyttynyt.
Ehto 3) Niinä viikkoina, kun alle 10 % joessa tavattavista lohista kuuluu punaisen kantaluokan lohikantoihin, lohenkalastus sallitaan seuraavasti: Lohenkalastus on sallittu vavalla ja vieheellä, verkolla tai padolla vähintään kahtena päivänä viikossa. Kaikki yli 90 cm:n mittaiset lohet on vapautettava. Kalastukseen voivat osallistua ainoastaan 3 §:n 1 momentin 1, 2 ja
3 kohdissa ja 2 momentin 1 ja 2 kohdissa tarkoitetut henkilöt. Kalastus on lopetettava, kun saaliskiintiö on täyttynyt.
Ehto 4) Lohikantojen tilan niin salliessa osapuolten toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia kalastuksen laajemmin kuin mitä edellä 3 kohdassa on määrätty sekä sallia sen 3 §:n 1 momentin kohdassa 4 ja 2 momentin kohdassa 3 tarkoitetuille ulkopaikkakuntalaisille.
Lohen ja merinieriän kalastuksessa sallittuja pyyntivälineitä ovat:
1) potkupato (joddu) ja mertapato (meardi);
2) seisova verkko;
3) kulkutusverkko;
4) vapa ja viehe.
Oikeus käyttää 1 momentissa tarkoitettuja pyydyksiä on 7 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun yleisen paikkakuntalaisluvan haltijoilla. Muut kalastajat saavat käyttää ainoastaan vapaa ja viehettä.
Muut kuin edellä 1 momentissa mainitut pyydykset ja kalastustavat, mukaan lukien harrilauta, ovat kiellettyjä.
Kalastuskauden aikana kaikki kalastus on kielletty sunnuntaista kello 19 (18) maanantaihin kello 19 (18), lukuun ottamatta muiden kalalajien kuin lohen tai merinieriän kalastusta järvissä 200 metriä kauempana joen niskasta tai suulta.
Kalastus kulkutusverkolla on sallittu kesäkuun 1 päivästä kesäkuun 15 päivään, maanantaista kello 19 (18) keskiviikkoon kello 19 (18).
Kalastus kulkutusverkolla on sallittu kesäkuun 1 päivästä kesäkuun 15 päivään, maanantaista kello 19 (18) keskiviikkoon kello 19 (18).
Kalastus seisovalla verkolla on sallittu kesäkuun 1 päivästä heinäkuun 31 päivään. Kalastuskaudella kesäkuun 1 ja heinäkuun 15 päivän välisenä aikana sekä elokuun 1 ja 12 päivän välisenä aikana kalastus seisovalla verkolla on sallittu maanantaista kello 19 (18) keskiviikkoon kello 19 (18). Kalastuskaudella heinäkuun 16 ja 31 päivän välisenä aikana kalastus seisovalla verkolla on sallittu maanantaista kello 19 (18) torstaihin kello 19 (18).
Patokalastus on sallittu kesäkuun 1 päivästä heinäkuun 31 päivään. Kesäkuun 1 päivästä kesäkuun 15 päivään on kalastus sallittu maanantaista kello 19 (18) keskiviikkoon kello 19 (18). Kesäkuun 16 päivästä heinäkuun 31 päivään on kalastus sallittu maanantaista kello 19 (18) torstaihin kello 19 (18).
Lohta tai merinieriää kalastettaessa kulkutusverkolla, seisovalla verkolla tai padolla, voidaan käyttää samanaikaisesti ainoastaan yhtä pyydystä kyseiseen kalastukseen oikeutettua sellaisen kalastusoikeuden omistavaa kiinteistöä kohti Suomessa ja kalastusoikeuden haltijaa kohti Norjassa.
Vapakalastus on kielletty:
1) patojohteitten sisäpuolella ja lähempänä kuin 50 metriä padon alapuolella taikka 10 metriä sen sivulla;
2) 10 metriä lähempänä seisovaa verkkoa;
3) sillalta;
4) veneestä ja rannalta jokisuilla lähimmistä sivujoen rannoista 50 metriä ylävirtaan ja 100 metriä alavirtaan ulottuvalla alueella syväväylään asti lukuun ottamatta lueteltuja poikkeuksia
Lohta tai merinieriää pyydettäessä seisovan verkon, kulkutusverkon sekä padon koukkuverkon pienin sallittu solmuväli on 58 millimetriä solmun keskipisteestä seuraavan solmun keskipisteeseen märässä pyydyksessä mitattuna.
Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa verkoissa saa käyttää vain hampusta, puuvillasta, nailonsidoslangasta tai kierretystä nailonista (nailon, perlon, teryleeni) tehtyä lankaa. Läpinäkyvää materiaalia, kuten yksisäikeistä nailonlankaa, ei saa käyttää. Kierrettyä nailonia käytettäessä tulee yksittäisten langan säikeiden olla 8 denieriä tai sitä ohuempia.
Kulkutusverkko on yksinkertainen suora verkko ilman pussia. Kulkutusverkko saa olla enintään 45 metriä pitkä. Kulkutettaessa tulee kahden kulkutusverkon välisen etäisyyden olla vähintään 200 metriä. Kulkutusta saa yhteen menoon harjoittaa enintään 500 metrin matkan. Kulkutettaessa saa käyttää vain yhtä venettä.
Lohi, meritaimen ja merinieriä, joka on alle 30 senttimetriä, on laskettava takaisin veteen. Kalan pituus mitataan yläleuan etupään kärjestä pyrstöevän kärkeen. Talvikon saaliiksi ottaminen on kielletty.
Kalastajalla on velvollisuus pitää saalispäiväkirjaa (sähköisessä muodossa tai paperilla) ja ilmoittaa Tenojoen vesistön sähköiseen saalisrekisteriin jokaista pyydettyä lohta, meritaimenta, merinieriää, kyttyrälohta ja kirjolohta koskevat tiedot.
Vapautetun kalan sukupuolta, painoa ja pituutta ei tarvitse ilmoittaa.
Kalastajan on ilmoitettava kaikki lohi-, meritaimen- ja merinieriäsaaliinsa ennen kuin hän voi ostaa uuden kalastusluvan.
Lohenkalastus kovasti paikallisten ehdoilla, varsinkin jos ensi kesän laskennallisesti hyödynnettävää ylijäämää on vähän. Kulkutusverkkoja ei ole kielletty vieläkään, mutta onneksi eri pyyntimuodoissa on rajoituksia esimerkiksi kauden ja viikonpäivien suhteen. Läpinäkyvät pyydykset kielletty.
Kaikki kalat ilmoitetaan.
Jos haluaa lähteä virvelillä väistelemään patoja, verkkoja, sivujokia, kalastusrajoitusalueita, paikallisten turistivastaisuutta ja vääränmittaisia lohikaloja niin tervetuloa(??). Itse löydän rentouttavampia tapoja kalastaa muualla 🙂
Kukaan itseään selväjärkisenä pitävä ei edes suunnittele lähtöä mihinkään maailman kolkkaan lohestamaan, sen verran huonossa hapessa on lohen elo kaikkialla.
https://www.utsjoki.fi/news-article/kuulutus-tenon-kalatalousalueen-paat...
Kuulutus; Tenon kalatalousalueen päätös Tenojoen kalastusta koskevan sopimuksen tarkoittamista kalastusluvista vuonna 2020 kertyneistä tuloista osakaskunnille ja yksityisille vesialueen omistajille palautettavista varoista 13.2.2024 saakka
***
Päätös:
Maa- ja metsätalousministeriö on päätöksellään palauttanut Tenojoen kalastusta koskevan sopimuksen mukaisista Tenojoen kalastukseen vuosina 1973-2001 lunastetuista kalastusluvista osakaskunnille ja yksityisille vesialueen omistajille lasketut osuudet. Laskelmat kalastuslupamaksujen kertymän jakautumisesta valtion ja osakaskuntien sekä yksityisten vesialueen omistajien välillä ja niiden jakautumisesta edelleen osakaskunnille sekä yksityisille vesialueen omistajille on tehty pääosin Tenojoen kalataloustoimikunnan II osamietinnössä (1986:3) esitetyin laskentaperustein. Lapin ELY-keskus on laskenut/palauttanut vuosina 2002-2019 edellä mainitut lupamaksuosuudet vesialueiden omistajille. Alkaen vuodesta 2020 lupamaksuosuuksista, niiden palauttaminen vesialueiden omistajille kuuluu Tenojoen kalatalousalueelle.
Tenojoen kalastuspiirin yhteisestä kalastussäännöstä Norjan kanssa tehdyn kalastussopimuksen (SopS 41 ja 42/2017) 10. artiklan tarkoittamia kalastuslupamaksuja on kertynyt Suomessa 523 352 euroa vuonna 2020. Valtion sekä osakaskuntien ja yksityisten vesialueen omistajien osuudet vuosittaisten kalastuslupamaksujen kertymästä on eritelty tässä päätöksessä.
Jakoperiaatteet määrätään kuitenkin niin, että lupatulojen jako valtion ja yksityisten vesialueen omistajien kesken tapahtuu kalastusvyöhykkeittäin rantakilometrien ja lohisaaliin perusteella ja tämän jälkeen yksityisille vesialueen omistajille palautettavat lupatulot jaetaan käyttäen kullekin kalastusvyöhykkeille myydyistä vene- ja rantakalastusluvista kertynyttä tuloa.
Valtiolle kuuluva osuus vuoden 2020 kalastuslupatuloista on Maa- ja metsätalousministeriön Tenon kalatalousalueelle osoittaman kirjeen 20.10.2021 (Dnro VN/20482/2021-MMM-7) ja siihen liittyvän muistion laskelman mukaisesti 26.0 % eli 136 072 euroa.
Osakaskuntien ja yksityisten vesialueen omistajien osuudeksi kalastuslupatuloista tulee näin ollen vuoden 2020 osalta 74.0 % eli yhteensä 387 280 euroa. Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut ko. suuruisen summan Tenon kalatalousalueelle edelleen jaettavaksi vesialueen omistajille.
Tenon kalatalousalue on edellä selostetuin perustein päättänyt maksaa Tenojoen ja Inarijoen alueen osakaskunnille ja yksityisille vesialueen omistajille maa- ja metsätalousministeriön Tenon kalatalous alueelle osoittamista valtion vuoden 2021 talousarvion momentin 30.40.40 (Eräät luonnonvaratalouden korvaukset) määrärahasta yhteensä 387 280 euroa, palautuksena vuoden 2020 Tenojoen kalastuslupatuloista.
No mutta sehän on hienoa!
Jakoperiaatteet kalastusvyöhykkeittäin rantakilometrien ja lohisaaliin perusteella. Tämän luulisi kannustavan osakaskuntiakin saalispalautteen keräämiseen ja seuraamiseen 👍🏼
https://www.utsjoki.fi/news-article/kuulutus-tenon-kalatalousalueen-kala...
Kuulutus: Tenon kalatalousalueen kalastuksen säätely päätös 31.12.2026 saakka
No mitä siellä sanotaan?
Herrasväki on hyvä ja lukee liitteet. Jos asia kiinnostaa.
Jos tämä kansa olisi yhtään laiskempaa, se kävelisi jo takaperin kehityksen tiellä...
Kalastuskieltoalueita ja verkkokalastusrajoituksia vuosille 2024-2026
Taisi tulla loppu niille kuusamolaisen elokuisille kojamokarnevaaleille?
Sivut
Lisää uusi kommentti