Teno 2028
18.11.2021 - 19:39
"Yksi vuosi ei kalatutkijan (Panu Orell, Luke) mukaan riitä lohikannan hoitoon. Lohen sukupolvikierto on noin seitsemän vuotta. Kalakannan hoitotoimenpiteet ja tulevaisuuden suunnitelmat vievät siis vuosia. Tänä vuonna nousevien kalojen jälkeläiset nousevat takaisin Tenoon 2020-luvun loppupuolella."
Jos tulevina vuosina sattuisi hyviä nousuvuosia. Jos ei tule kalatauteja ja kalakuolemia. Jos kyttyrälohi pysyy aisoissa. Jos kalastajat ja saamenmaan kansa pääsevät joukolla sopuun suojelutoimenpiteistä. Jos kaivokset ja vedensaasteet eivät tee tuhoa.
Keskustelua ja ajatuksia, toiveena kauaskatseisuus virrasta nimeltä Teno.
Takuulla tuoretta gourmesta. Hyvää.
No niin.Siinä se nähdään.Hyvää syötävää voi tehdä mistä tahansa vieraslajista.Jonain päivänä suomessa viljellään kyttyrälohta, kirjolohta, ostereita ja muita suuhunsopivia vieraslajeja, esim.perunaa.Vain mielikuvitus on rajana mitä kaikkea sitä onkaan.Ajatelkaa omaa puutarhaanne, pihaanne(jos sellainen on)siellä voitte korvata alkuperäisen luonnon, ja nauttia sen monimuotoisuudesta vaikka omalla ruokalautasella.Hyvin hoidettu puutarha rauhoittaa, sillä sen kukkaloisto ja linnunpöntön ripustaminen vaatii vaivaa.Se kuka kuivalla nummella asuu, tietää minkälaisia ponnistuksia vaatii luonnon monimuotoisuuden kohentaminen, ihmisen toimin.Onko kyttyrälohi voittaja vai häviäjä, sen päättää ilmeisesti he, jotka näkevät kyttyrälohen syömisen arvoiseksi, siinä kuin toiset pohjoisen jokiluonnon todelliseksi uhaksi.
Kyttyrä, uhka vai mahdollisuus?
Setämies sanoo:uhka.Maailman tulee olla niin kuin se ennenkin oli.Kaikenlainen muutos on pahasta.
https://www.lapinkansa.fi/nrk-kyttyralohen-pyydystaminen-tenolla-lopetet...
(Juttu on maksumuurin takana)
NRK: Kyttyrälohen pyydystäminen Tenolla lopetetaan – Norja purkaa padon
Uutiskanavan tietojen mukaan Norjan ympäristövirasto päätti poistaa padon, koska viime päivinä patoon on jäänyt enää vain muutamia kyttyrälohia. Myös havainnot ovat vähentyneet.
Hyvä juttu, jospa edes meritaimenien nousu kutupaikoille onnistuisi ja niiden kanta vahvistuu! Kyttyrät toki voivat haitata meritaimenien kutuakin, tuo harvaseinäinen "pato" ja sen jatkuva aukominen kun ei paljon kyttyröitä estänyt. Viimeisimmät arviot nousseista kyttyröistä taisi olla sadassa tuhannessa
Joo ei estänyt kyttyrää, mutta atlantinlohta esti. Hyvä pato
https://www.nrk.no/sapmi/tanaelva_-fella-skal-ta-pukkellaks_-men-har-ikk...
Komea luku nousulohia!
https://kalahavainnot.luke.fi/fi/seurannat/tenojoen-nousulohiseuranta/
Onhan noita Polmakin korkeudellakin noussut. Käyrä on ennätyskorkealla. Mitä kaloja sitten ovat
Ovat pääosin, 50t, kyttyrälohia. "Pato" päästi pahimmillaan 5000 kyttyrää läpi tunnissa...
https://yle.fi/a/74-20045450
Norja purkaa epäonnistuneen kyttyrälohipadon Tenosta – pato ei estänyt kyttyrälohien nousua, mutta haittasi joen omaa lohikantaa
*
Siinäpä se on jo otsikossa asia lyhyesti. Toivottavasti asiasta otetaan opiksi myös Norjan puolella rajaa.
https://www.luke.fi/fi/blogit/kyttyralohi-on-nyt-kaikkien-huulilla
Kyttyrälohi on nyt kaikkien huulilla
"On elokuu, ja Norjan padosta huolimatta Tenossa ui, kutee ja kuolee tänä kesänä yli 100 000 kyttyrälohta. Vain aika ja tutkimus kertovat, miltä joen tulevaisuus näyttää."
Sanoin heti kun tuo rakennettiin, että estää vain niiden vähäisien atlantin lohien nousun. Mutta eivät uskoneet. Nyt sitten atlantin lohta ei ole päästetty ollenkaan jokeen ja se joki on täynnä kyttyrää. Tämä kai se tarkoituskin oli. Siitä ei vaan kerrottu kansalle.
Kenelle sanoit? Äitille vai tuetussa työtoiminnassa jollekki ex vangille?
"Elävä perintö -teemavuosi kutsuu nostamaan valokeilaan perinteet, tavat ja tarinat“
"Elävä perintö -teemavuosi painottaa aineetonta kulttuuriperintöä, joka siirtyy ihmiseltä ja sukupolvelta toiselle. Elävää perintöä ovat muun muassa käsityöt ja ruokaperinteet tai luontoon ja rakennusperintöön liittyvät tavat, tiedot ja taidot. Tapahtumajärjestäjät ovat tervetulleita mukaan omalla tavallaan nostamaan esiin elävän perinnön esimerkkejä.
Tapahtumia järjestävät muun muassa kunnat, museot ja erilaiset yhdistykset. Päiviä vietetään 4.–11.9.2023, mutta ohjelmaa voi olla myös muina aikoina.
Mukaan pääsee helposti ilmoittamalla oman tapahtumansa päivien kalenteriin. Tapahtuma voi olla pieni tai suuri, ja missä päin maata tahansa - kaikki sopivat kalenteriin. Tapahtumanjärjestäjät saavat käyttöönsä maksutonta materiaalia ja näkyvyyttä Kulttuuriympäristöpäivien viestintäkanavissa."
Mites oisi, rantakalailta tarinoiden ja turisten Tenojoen laaksossa syksyn korvalla? Voisin osallistua 👍🏼
Uusi perintö, kyttyröiden keruutalkoot jokivarressa?
Ilmasto kun lämpenee, niin Hauki leviää.Tulevaisuudessa, jos mitään ei tehdä, pohjoisen joet ovat virtaavassa vedessä kasvaneiden, voimakkaiden haukien valtakuntaa.Kun väistämätön on edessä, niin miksi pohjoisen järviin ja jokiin ei istutettaisi Jättihaukea?,Jättihaukihan on legendaarinen kala Pohjois-Amerikan pohjoisosissa, ja arvostettu saalis.
Koska sillä ei ole kaupallista arvoa.
Lohi, jota ei ole, on kaupallisessa mielessä kuin Muumilaakso, elämys.
Kaupallinen arvo mitataan euroissa, ei saaliissa.Saalishan menee ns.osaajille, jotka houkuttelevat lisää osaajia kalavesille.Aikoinaan oli Kymmpikerho arvostetussa lehdessä, ja saalispaikkana tietyt hot spotit, ja kalana tietysti hauki.Loput jo arvaatkin...kukaan ei ikinä käynyt niillä vesillä...ilmaiseksi, varsinkin kun veneen laskupaikat oli yksityisten mailla.
Vai ettei hauella ole kaupallista arvoa. Oikein historiallista ironiaa, kun tietää paljonko lappilaista haukea on aikanaan raijattu kolmen valtakunnan verovoudeille perhekunnittain. Jotain tästä on toki jäänyt lappilaiseen kulttuuriperimään, kun on keksitty mielikuvituksellisia tapoja valmistaa haukiateria milloin hiilloksella mustaksi polttaen, milloin moottorikelkalla ryteikön läpi vetäen. Ehkä mennyt epäoikeudenmukainen verotuksen mielipaha on purkautunut haukeen?
Nykypäivän hauki on kuin tuottamaton multava peltomaa. Palvelupaketit kuntoon niin korvessa on tubettajaa ja keskieuroopan turistia pyytämässä ennätyshaukea. Joku palkattu kenttäkokki osaa siitä loihtia maittavan ateriankin, paikallisilta se taito on jo unohtunut. Oletteko katsoneet, paljonko hauki maksaa kalatiskiltä ostettuna kaupungeissa?
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/49a7fa99-0215-4693-a32f-d84d33...
Kyttyrälohien invaasio Tenojoelle aiheuttaa raato-ongelman – "Tilanne on pohjoisen luonnon kannalta järkyttävä"
Kyttyrälohien invaasio Tenojoelle aiheuttaa raato-ongelman – "Tilanne on pohjoisen luonnon kannalta järkyttävä"
No eipä aiheuta mitään ongelmaa Tenojoelle. Tulva vie raadot ja kuonat mereen, jos sitten jäämeri saastuu niin se on norjalaisten ongelma.
Hauki tosiaan voi olla tärkeä osa kyttyräongelman lopullisessa ratkaisussa.
Kyttyrälohien invaasio Tenojoelle aiheuttaa raato-ongelman – "Tilanne on pohjoisen luonnon kannalta järkyttävä"
No eipä aiheuta mitään ongelmaa Tenojoelle. Tulva vie raadot ja kuonat mereen, jos sitten jäämeri saastuu niin se on norjalaisten ongelma.
Entäs ne raadot ja kuonat, jotka eläimet kantaa tulvarajan yläpuolelle? Ja ne moskat, mitkä joessa lilluu syksystä alkaen jääkannen alla kevättulviin saakka?
https://www.lapinkansa.fi/tenojoessa-ennatysmaara-kyttyralohta-tutkimusp...
(Juttu on maksumuurin takana)
Tenojoessa ennätysmäärä kyttyrälohta – tutkimusprofessori: norjalaisten patokokeilu epäonnistui
- Kokonaismäärän arviointi on vielä tekemättä, mutta ilman muuta yli 100 000 kyttyrälohta on noussut tänä kesänä Tenojokeen. Se on tuplamäärä verrattuna kahden vuoden takaiseen, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro kertoo.
Norjan puolelle rakennettu pato oli käytännössä joen läpi kulkenut pitkä aita, missä oli pyyntilaite. Erkinaron mukaan yksi iso syy epäonnistuneen kokeilun takana oli se, ettei pyyntilaite ollut joen syvimmässä kohdassa vaan matalikossa.
- Kysymys kuuluu, mitä norjalaiset nyt oppivat ja mitä he aikovat suunnitella kahden vuoden päähän, jolloin kyttyrälohta luultavasti taas tulee.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009797010.html
16.8.2023 Seidaholmenin esteen purkaminen on aloitettu 15.8. Viime päivinä saaliit ovat laskeneet jyrkästi, ja padon alapuolella on havaittu hyvin vähän kaloja.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009778758.html
HS seurasi, kuinka tutkija laskeutui kuvaamaan kuhinaa
https://yle.fi/a/74-20045916
https://valtioneuvosto.fi/-/1410903/ohjeita-saamelaiskulttuurin-ja-luonn...
Ohjeita saamelaiskulttuurin ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun Suomessa koottu yhteen
Ohjeet kannustavat kehittämään lainsäädäntöä ja hyviä käytänteitä saamelaisten kulttuuriperinnön suojelemiseksi osana luonnon monimuotoisuuden turvaamista.
Tuo lause itsessäänhän on jo paradoksi. Ennen kieltovuosia saamelaisilla on ollut kulttuuriperinteen oikeus pyydystää lohta. Luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa he ovat epäonnistuneet siinä missä me muutkin lohta kalastavat sidosryhmät.
Näinä lohen kohtalonhetken aikoina pitäisi tehdä arvovalinta, kumpi on lopulta tärkeämpää: säilyttää lohi perinnepyynnin rajoittamisen hinnalla. Vai saamelainen lohenpyyntioikeus lohen loppumiseen saakka.
Tavallaan valinta on jo tehty; KHO antoi vapauttavan päätöksen sitä ennen kalastuskiellon perusteella laittomasti tapahtuneelle saamelaishenkilöiden lohenkalastukselle. Toivottavasti viimeinen saamelainen lohenkalastaja tiedostaa sen, että hän museoi viimeisen lohen noustessa vuosituhantisen Tenojoen kalastusperinteen.
Sivut
Lisää uusi kommentti