Teno 2028
18.11.2021 - 19:39
"Yksi vuosi ei kalatutkijan (Panu Orell, Luke) mukaan riitä lohikannan hoitoon. Lohen sukupolvikierto on noin seitsemän vuotta. Kalakannan hoitotoimenpiteet ja tulevaisuuden suunnitelmat vievät siis vuosia. Tänä vuonna nousevien kalojen jälkeläiset nousevat takaisin Tenoon 2020-luvun loppupuolella."
Jos tulevina vuosina sattuisi hyviä nousuvuosia. Jos ei tule kalatauteja ja kalakuolemia. Jos kyttyrälohi pysyy aisoissa. Jos kalastajat ja saamenmaan kansa pääsevät joukolla sopuun suojelutoimenpiteistä. Jos kaivokset ja vedensaasteet eivät tee tuhoa.
Keskustelua ja ajatuksia, toiveena kauaskatseisuus virrasta nimeltä Teno.
kaikki silmä kovana luotainta seuraamaan.jos tenoon yksikin lohi eksyy niin kaikki vaan heti kimppuun, voihan se olla että juuri sinulla on oikeus tappaa tenon viimeinen lohi ja jos ei olekkaan, niin on sääntö niin epäselvä että täytyy ainakin yrittää, edellyttäen että niitä lohia tenoon tulee. 90 luvulla kun huomattiin että tenon lohi loppuu ja yritin saada jotain tolkkua käytäntöön, niin minulle sanottiin että turistille riittää kun on teoreettinen mahdollisuus saada lohi siiman päähän. tämä näyttää olevan täyttä totta. luotain näyttää selvästi ettei lohta ole pyydettäväksi asti, mutta moni on valmis venyttämään pykäliä että yhden viimeisistä saisi hengiltä.
"Lohi on ennätyskallista eikä ehkä enää halpene – kuluttajan kiusa voi hyödyttää kotimaista kalankasvatusta"
-
https://yle.fi/uutiset/3-12401369
-
"Norjan merilohi on ollut suomalaisen kalankulutuksen peruskivi jo vuosia, pitkälti halvan hintansa vuoksi. Se on ollut kauppojen sisäänvetotuote kahvin ja alennusoluen ohella. Lohen hinta maailmanmarkkinoilla on kuitenkin hissukseen kohonnut jopa ennätyskorkealle, koska kysyntä on tarjontaa suurempaa. Suurimmassa tuottajamaassa Norjassa lohenkasvatuslaitoksilla on ollut tuotanto-ongelmia, syynä kaloissa loisiva lohitäi."
Ehkä olisi aika saattaa taas silakka ruokapöytään eikä minkinrehuksi.
Norjan merilohessa on monta ongelmaa.
Antibioottien käyttö tautien ennaltaehkäisyssä, mäskien ja kalan jätöksien ravinnekuormitus kassien lähivesissä. Kassikarkurit sotkevat luonnonmukaisten lohikalakantojen kudullenousua ja elinkiertoa.
Onkohan saatavilla tutkittua tietoa mahdollisista karkurilohien ja atlantinlohien risteymien vaikutuksista? Paljon kysymysmerkkejä.
-
Kotimainen kirjolohen tuotanto olisi mielestäni riskittömämpi ja vastuullisempi valinta bulkki norjanlohelle. Oppii syömään luonnossa katkoja tai onnistuu ihan suljetun vesikierron laitoksissa. Lähempänä sopivaa annoskalakokoakin tuollainen 1-2 kg kirre. Ei lisäänny meillä kuitenkaan luontaisesti, pienempi riski luonnonmukaisille kalakannoillemme. Tenojoen laaksoon en kuitenkaan laittaisi kasvatushäkkejä edellä mainituista ravinnekuormituksista johtuen. Utsjoen lampivesiin kasvamaan.
Kirjolohen kasvatuskaan ei ole tautien suhteen riskitön. IHN (tarttuva vertamuodostavan kudoksen kuolio) virus voi tarttua eri kalalajien välillä ja tätä nyt viimeisenä Tenoon enää kaivattaisiin vesihomeen, Gyrodactylus salaris ja lohitäin sun muiden kumppaniksi. Jos tulet kirrenpyynnistä, kalahäkiltä tai kaupan kirjolohen fileoinnista lohenpyyntiin, onhan kädet puhtaat?
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b86a836b-ac96-488e-85f7-f396611be399
-
"Suomen ja Norjan rajaa halkoo joki, jonka käytöstä kiistellään nyt ankarasti – tästä siinä on kyse"
-
"Olemme todella huolissamme siitä, että miten tämä vaikuttaa kulttuurin siirtymiseen sukupolvelta toiselle, kun sitä ei voi opettaa joella. On tärkeää, että nuorelle sukupolvelle opetetaan taitoja ja siirretään se kieli, joka liittyy lohen pyyntiin, Koivisto (saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Anni Koivisto) kertoo.
Samasta jutusta poimittua:
"Koivisto kertoo, että saamelaiskäräjillä ja maa- ja metsätalousministeriöllä ollut jo neuvotteluja asiasta. Esitys on nyt lausuntokierroksella ja saamelaiskäräjät tulevat antamaan lausunnon esityksestä lausuntoaikana.
Kiinnitämme siinä huomion asioihin, jotka ovat meille tärkeitä ja painotamme myös muita toimenpiteitä, joita tarvitaan Tenojoen lohikantojen elpymiseksi, Koivisto sanoo.
Koiviston mukaan muita toimenpiteitä ovat esimerkiksi lohenpoikasia syövien petokalojen karsiminen, valtion toimet ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseen ja tutkiminen, mitä merellä tapahtuu lohelle ja lohen ruoalle.
Koivisto muistuttaa myös hoitokalastuksen merkityksestä.
– Sitä kautta pystyttäisiin pyytämään pois kyttyrälohia, haukia ja siikoja. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan näitä asioita ei olla ensi kesässä huomioitu riittävällä tavalla. Ihmiset voisivat auttaa Tenon lohta pyytämällä muuta kalaa pois.
Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan lohikantojen suojelu vaatii toimenpiteitä.
– Olemme painottaneet nimenomaan sitä, että saamelaisille se on erittäin tärkeää, että Tenojoen lohikannat voivat hyvin ja sitä pyritään parantamaan, Koivisto tarkentaa.
– Mutta toimenpiteissä pitäisi muistaa suhteellisuus."
Jos saamelaiskäräjät olisivat huolissaan lohikannan tilasta ja haluaisivat hoitokalastaa mätirosvo siikoja, kutua sotkevia kyttyrälohia tai lohenpoikasia syöviä haukia niin kyseeseen voisi tulla rysäpyynti tms. valikoivan saaliinoton mahdollistava passiivinen pyydyskalastus.
Tällä hoitokalastukselka ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että tämän hoitokalastuksen tulisi tapahtua "perinteisin lohenpyynnin keinoin" jossa hoitokalastus kohdennettaisiin em. kalalajeihin. Tätä ei yksinkertaisesti usko sinisilmäisinkään typerys, että uistelijoilla olisi itsehillintää mennä suvantoihin haukia pyytämään lohivaapuilla.
Kotimainen kirjolohen tuotanto olisi mielestäni riskittömämpi ja vastuullisempi valinta bulkki norjanlohelle. Oppii syömään luonnossa katkoja tai onnistuu ihan suljetun vesikierron laitoksissa. Lähempänä sopivaa annoskalakokoakin tuollainen 1-2 kg kirre. Ei lisäänny meillä kuitenkaan luontaisesti, pienempi riski luonnonmukaisille kalakannoillemme. Tenojoen laaksoon en kuitenkaan laittaisi kasvatushäkkejä edellä mainituista ravinnekuormituksista johtuen. Utsjoen lampivesiin kasvamaan.
Miksi aina väitetään, ettei kirjolohi pystyisi lisääntymään Suomen vesissä?
Kuitenkin minulle on naamatusten väitetty sähkökalastuksella vantaanjoestakin saadun kirjolohen poikasia.
Hossan lammissa olen saanut kerran saaliiksi kirjolohen, jolla oli kehittynyt mätimunia. Tutkiskelin tuolloin löydön jälkeen lähdekirjallisuutta erälehdistä kalatalouden julkaisuihin kirjolohen luontaisesta lisääntymisestä. Muistaakseni lämpösumma oli rajoittava tekijä kirjolohen lisääntymiselle - vain harvoilla kaloilla kehittyy mätimunia suomalaisittain lyhyen kasvukauden aikana ja poikasten selviytymismahdollisuudet arvioitiin tuolloin pieniksi.
Tässäkin asiassa ilmastonmuutos voi muuttaa aikanaan olosuhteita kirjolohen lisääntymiselle suopeimmiksi. Mutta luonnonvesiin istutetuista kirreistä olen löytänyt hyvin vähän mätimunia jälkeenpäinkään. Ei mahdotonta, mutta harvinaista?
Kyllä niitä kirjolohen 1 vuotiaita poikasia välillä tulee etelän joista, mutta 2 vuotiaista poikasista en ole kuullut, joten vaikka kutu joskus onnistuisikin, niin luonnon kirret ei elä aikuisiksi.
kulttuurin jatkamiselle annettiin tilaisuus. muutaman päivän olisi padolla saanut kalastaa ja kulttuuri perinne kurssin olisi voinut tämän varjolla järjestää, mutta eipä kelvannut, kun siinä on niin kova homma eikä saalista olisi saanut pakastin tolkulla.
No eipä ole paljon ennenkään kiinnostanut nuoria. Taitaa olla pari alle 50 v jotka harrastivat pato- tai verkkokalastusta ennen sääntömuutosta. Onneksi päättäjät alkavat kyllästymään näihin saamelaiskäräjien huuhaa tarinoihin. Pitäisi keksiä uusia!
kirjolohet hormooni hoidetaan kaikki naaraiksi ja siten ei lisääntymistä tapahdu, kun urokset puuttuu. itsekseen lisääntyvistä kirre populaatioista on ollut juttua ennen vanhaan ja olen itsekin nähnyt yksivuotiaan kirjolohen poikasen hiekkakuopassa jossa kirjolohia sai onkia. havainto tuli samalla kun kuoppa tyhjennettiin toiminnan loputtua. suljetun kierron järjestelmät on ainoita turvallisia systeemeitä kalan kasvatuksessa. tämä nyt ei varsinaisesti tenoon liity, mutta jotta utsjoki laaksoon jotain puustia saataisiin niin raudun kasvatus suljetun kierron laitoksessa voisi hyvinkin sopia utsjoelle. eikä varmaan olisi poissuljettua vaikka joku olisi valmis vähän maksamaan kun saisi pilkkiä tai virvelöidä sen oman ruokakalansa. kirjolohihan on oikeammin sateenkaari rautu
ensi kesänä muuten tornionjoella taitaa taas ennätykset paukkua, nyt on mahdollisuudet 150-200 tuhannen lohen nousulle. toivottavasti tenolla päästään yli 15 tuhannen yksilön nousulukuihin.
Lohipadolla pystyttämisporukassa olo ja padon kokeminen olisi hienoja kokemuksia. Itseä kyllä kiinnostaisi, jos opastajana olisi vielä paikallinen lohiasioista tietävä, joka kertoilisi miten joen pohja ja hietikot elää tulvan ja talven seurauksena, mitä padon pystyttämisessä pitää ottaa huomioon eri vedenkorkeuksilla ja virtausmäärillä. Ja leppoisaa tulilla istuskelua sekä padon rauhallinen kokeminen, siinä olisi mielestäni aitoa lohenpyynnin perinteen tunnelmaa.
En välitä siitä, että ahneus tarttuisi oppaaseen ja tyhjän padon kokemiskerta olisi kirvausryöpyn aiheuttava harmistuksen aihe. Saaliista tappelu ja pakastimen täyttö ovat myös varmoja keinoja sille, ettei järkevä nuori halua lähteä riitelemään jokivarteen, riitelyä varten on jo sosiaalinen media. Itselleni jokivarressa tulistelu ei myöskään ole ns. emäntää paossa vietettävä ryyppyreissu.
Lohihommiin perehdyttämisessä taitaa vaan olla sama haaste kuin paliskunnilla nuorten houkuttelussa. "kenenkäs poikia sitä ollaan?" Ohjeita on tarjolla, jos olet oikeaa sukua, mutta ulkopuolisille suodaan vain kyräilyä.
Tenolla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia 150-200t. lohen nousuun kuluvan vuosikymmenen aikana, hyvä jos edes seuraavan :(
Ahneus, tyhmyys, kateus ja kauna.
Miksi ei ihmine millään opi?
Niillä se tenokin tuhottiin. Syyllisiä ovat ihan kaikki ahneet, ym..niin joella, maalla kuin merellä.
Ihminen on heikko ja hallitseepi toista hänen vahingokseen.
Tenolla on nyt lohi vähissä ja piru merrassa hyvin pitkälti tasan.
Koittakaamme elellä sovussa niin luomakunnan kuin itsemme ja kanssakulkijoiden kanssa jos suinkin kykenemme. Tiedän, vaadin paljon jopa mahdottomia, mut ainahan kannattaa yrittää. Itseensä ainakin voi vaikuttaa vieläkin. Se rauha mitä siitä ittelle ja monelle muullekkin seuraa on kyllä tavottelemisen arvoinen.
Nostetaan yksi tuoppi pirulle häpeäksi🍻
Enkä minäkään niitä syyllisiä kaivanne vaan sitä tenon elinvoimasta lohen nousua🦈
Ilosii aikoja vaan itsekullekkin🙂.
https://www.vapaa-ajankalastajalehti.fi/uutiset/tenontaimenkannatvahvist...
"Saaliissa 1980–1990-luvuilla varsin yleisesti esiintyneet pienet, yhden merikasvukauden taimenet ovat lähes kadonneet ja useamman kasvukauden isommat yksilöt ovat lisääntyneet.
Samaan aikaan vähintään kertaalleen kuteneiden taimenten osuus on voimakkaasti kasvanut. Taimenet vaikuttavat kalastuspaineen laskiessa kasvavan suuremmiksi ja ne selviytyvät kutemaan aiempaa useampaan kertaan.
Samaan aikaan, kun taimenkannat ovat vahvistuneet, Tenon kalastusta lohikantojen suojelemiseksi on rajoitettu aivan viime vuosina huomattavasti aiempaa enemmän. Mahdollisuus taimenkantojen kasvun jatkumiselle on siten entistäkin parempi.
”Taimenen kalastuksen lisäämiselle voi Tenojoessa olla potentiaalia, erityisesti joen alajuoksulla, lohen keskeisimmän nousukauden jälkeen elo-syyskuussa”, Pohjola kertoo
Taimenen kalastuksen mahdollinen laajentaminen on järjestettävä niin, että se ei lisää loheen kohdistuvaa kalastusta. Toiminnan vaikutuksia taimenkantojen tilaan on seurattava tarkasti. Lisäksi taimenkantojen tilan seurantaohjelmaa olisi kehitettävä rinnan taimenen kalastusmahdollisuuksien laajentamisen kanssa.
Se on mahdollisus alkaa syyspimeällä rannasta tanelia jallittamaan, Tenollakin. Kunhan ei kalastajat kotiseudustaan riippumatta ala tässä(kin) ahneiksi ja pilaa porsastelemalla koko touhua.
Iijokea moniaat vuodet kalastelleena voin sanoa, että tuollainen virrassa kasvanut kahden kilon taimen on jo mukava saalis. Suurempia en ole saanut, Iijoellakin on kohtalainen kalastuspaine.
taimenet pitäisi olla reilun kokoisia 5+ kiloisia ja saalis varmuus hyvä, jotta tuo oikeasti kiinnostaisi. paikallisille ruokakalan pyyntiin saattaa toimia, mutta järkevämpää olisi antaa olla ja kasvaa noiden taimentenkin. kyllä ne ennenkin on samaan jokeen mahtuneet ja turisti on tuskin koskaan taimenta vapauttanut, jos on saanut saaliiksi. teno on kalastettu puolikuoliaaksi ja siihen ei auta muu kuin kalastamattomuus. katsotaan uudestaan kymmenen vuoden päästä.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ukrainan-sota-ajaa-suomalaisen-kalata...
(Juttu on maksumuurin takana)
Kalataloutta uhkaa moinen siemenperunoiden tuho. Olisiko mielekästä käydä läpi soittokierros kuntien ja kalastuskuntien puoleen sekä kartoittaa myös virkistyskalastuskohteiden mahdollisia keskitettyjä kalanistutuksia. Mm. Metsähallituksella on ollut pyydyskalastuskohteita joissa mahdollisuus ostaa verkkolupa tietylle vesialueelle siianpyyntiin. Jonkinverran kalanistutuksia on toteutettu myös vuokralampi-periaatteella, vuokraat sopivan lammen valtiolta omatoimista kalankasvatusta varten määräajaksi.
Siinäpä olisi kehitysprojektin tai opinnäytetyön paikka alkaa kalankasvattajan ja kalanpoikasien ostajan kontaktiksi. Selvää on mielestäni, ettei kalanpoikasia kannata hävittää vain koska alkuperäinen tarve muuttui. Se olisi resurssien tuhlaamista.
https://yle.fi/uutiset/3-12412296
"Hallitus esittää lohenkalastuskieltoa Tenolle tulevaksikin kesäksi – Luonnonvarakeskuksen mukaan jokainen kalastettu lohi olisi ylikalastusta"
"Kalastuskiellon on määrä olla voimassa 1. kesäkuuta alkaen vuoden loppuun asti.
Hallituksen esityksen tavoitteena on pysäyttää Tenon lohikantojen voimakas heikentyminen sekä luoda edellytykset lohikantojen elpymiselle kestävälle tasolle.
Paikallisille saamelaisille kuuluva ja perustuslain suojaama kalastusoikeus ei ole rajoittamaton, vaan myös saamelaisten kalastusoikeutta voidaan perustuslain 20 §:n ympäristöperusoikeuden nojalla rajoittaa vaelluskalakantojen turvaamiseksi."
verkkokalastus elokuussa tenojoella. ei kyllä paljon päättäjien päätä järki pakota, jos luulevat verkkokalastuksen elokuussa kohdistuvan johonkin muuhun lajiin kuin loheen.
nyt pitäisi suunnitella tenon sulkevan rysän valmistelua vuodelle 2023 jolloin kyttyrät taas tulee tenoon. tiiviin rysäpohjan teko pitäisi tänä kesänä saada aikaiseksi, jotta rysän saisi heti 2023 alkukaudesta käyttöön.
Kiusa se on pienikin kiusa. Syököön paikalliset tummunutta loppukesän lohta kevään kirkkaiden nousukalojen sijaan.
ei kyl sais yksikään lohi kuolla ihmisen ravinnoksi, ennen ku kauta on toipunut.
"Tulevien vuosien tilanteesta hallituksen esitys toteaa, että vuodesta 2024 alkaen Tenon kalastusta on tarkoitus säädellä uudella Suomen ja Norjan välillä neuvoteltavalla kalastussäännöllä. Siinä lohikantojen nykyinen tila voidaan ottaa paremmin huomioon. Suomen ja Norjan väliset neuvottelut kalastussäännön uusimiseksi ovat tällä hetkellä käynnissä."
Mielenkiinnolla odotan, mitä tästä yhteistyöstä syntyy.
Viime vuonna neuvottelujen aikana osana vaarantuneen luonnonlohen suojelua Norja rajoitti omilla merialueillaan lohenpyyntiä voimakkaasti. Tämä jälkeen Norjan suurkäräjät päätti, että koukkuverkon kielto lohenkalastuksessa perutaan maan pohjoisimman alueen Finnmarkin rannikolla.
https://yle.fi/uutiset/3-11951866
https://www.vapaa-ajankalastajalehti.fi/uutiset/tenojoelletaastayskielto...
"Hallituksen esitys eduskunnalle: Tenojoelle ja sen sivuvesistöihin täydellinen lohenkalastuskielto myös kuluvaksi vuodeksi"
"Hallituksen esitys lohenkalastuksen kieltämisestä Tenojoella vuonna 2022 annettiin eduskunnalle valtioneuvoston istunnossa torstaina 21. huhtikuuta. Esityksen mukaisesti lohta ei saisi viime vuoden tapaan kalastaa lainkaan Tenojoessa tai sen sivuvesissä kuluvanakaan vuonna.
Mereltä palaava lohimäärä on niin alhainen, että kestävyystavoitteet eivät täyty, vaikka kalastusta ei olisi lainkaan. Lisäksi ennuste arvokkaiden suurempien, useamman vuoden meressä kasvaneiden emolohien määrälle on hyvin heikko.
Myös Tenojoen sivujokien lohikantojen tila on maa- ja metsätalousministeriön arvioiden mukaan huolestuttava. Lohikantojen tila on heikentynyt merkittävästi Tenojoen sivujoissa vuotta 2017 koskeneen korkeimman oikeuden arvioiman oikeustapauksen jälkeen. Utsjoen lohikanta ei muiden sivujokien tavoin enää täytä kestävyystavoitteita.
Koska Tenojoki on Norjan ja Suomen välinen rajajoki, on lohenkalastusta koskevat ratkaisut tehtävä yhdessä Norjan kanssa. Asiassa on yritetty neuvotella ratkaisua hyvin vähäisestä lohen kalastusmahdollisuudesta, jossa kalastus olisi sallittu rajattuina päivinä perinteisillä pyydyksillä.
Tässä ei kuitenkaan saavutettu tulosta, sillä vaihtoehdot eivät osoittautuneet toteuttamiskelpoisiksi."
"Tenojoen lohikannan elpymiseksi on tärkeää myös tehdä tutkimusta Tenojoelle saapuneesta vieraslajista, kyttyrälohesta. Luonnonvarakeskuksen tulevan kesän hankkeessa selvitetään yhdessä Tenonvarren kalastajien kanssa kyttyrälohen poistopyyntiin sopivia ja lohelle haitattomia pyyntimenetelmiä ja tapoja.
Lisäksi Luonnonvarakeskus kerää tietoa kyttyrälohen poikasten käyttäytymisestä nyt, kun viime syksyn kudusta syntyneet poikaset ovat aloittamassa merivaellustaan. Lisätieto on tarpeen, koska tästä elämänvaiheesta on hyvin niukasti tietoa Pohjois-Atlantin alueelta."
Hienosti kyllä Tenolla hoidetaan taas hommat.
Nyt kalastaa vain paikallinen verkoilla lohta. Siihen päälle vielä nuo tuoreet hylätyt syytteet paikallisten rikkomuksista on oiva ennkkotapaus - jatkossa sivujoilla lohta kalastaa vain paikallinen. Luvattomasti mutta teknisesti laillisesti.
Hienosti kyllä Tenolla hoidetaan taas hommat.
Nyt kalastaa vain paikallinen verkoilla lohta. Siihen päälle vielä nuo tuoreet hylätyt syytteet paikallisten rikkomuksista on oiva ennkkotapaus - jatkossa sivujoilla lohta kalastaa vain paikallinen. Luvattomasti mutta teknisesti laillisesti.
Sivut
Lisää uusi kommentti