Teno 2028
18.11.2021 - 19:39
"Yksi vuosi ei kalatutkijan (Panu Orell, Luke) mukaan riitä lohikannan hoitoon. Lohen sukupolvikierto on noin seitsemän vuotta. Kalakannan hoitotoimenpiteet ja tulevaisuuden suunnitelmat vievät siis vuosia. Tänä vuonna nousevien kalojen jälkeläiset nousevat takaisin Tenoon 2020-luvun loppupuolella."
Jos tulevina vuosina sattuisi hyviä nousuvuosia. Jos ei tule kalatauteja ja kalakuolemia. Jos kyttyrälohi pysyy aisoissa. Jos kalastajat ja saamenmaan kansa pääsevät joukolla sopuun suojelutoimenpiteistä. Jos kaivokset ja vedensaasteet eivät tee tuhoa.
Keskustelua ja ajatuksia, toiveena kauaskatseisuus virrasta nimeltä Teno.
https://www.inarilainen.fi/artikkeli/tenon-kalastuskiellosta-valitus-ykn...
Tenon kalastuskiellosta valitus YK:n ihmisoikeuskomitealle, professori Martin Scheinin: “Kalastuskielto katkaisee ylisukupolvisen mahdollisuuden siirtää alkuperäiskansan omaleimaista paikalliskulttuuria”
-
Käräjöinti alkaa. Saamelaiset on päättäneet, että jos ei lohenpyyntikiellosta maksetakaan heille kompensointia, valtio joutuu kuitenkin menettämään rahaa oikeudenkäyntikuluina.
Vähän on samaa makua tässä kuin siinä paliskuntien YK:n oikeustapauksessakin, jossa yksittäinen porotilallinen valitti YK:n ihmisoikeuskomitealle porojen pakkoteurastuksista (vaikka eloporoluku ylitti toistuvasti monena vuonna paliskunnan ja yhden poronomistajan suurimman sallitun eloporoluvun määrän). Oikeuden tulkintaa sillä tavalla, että se palvelee yksilöä.
Nyt saamelaiset vaativat oikeuksia, mutta ovatko heidän edunvalvojat unohtaneet sopimuksen, jonka Saamelaisneuvosto on aikoinaan allekirjoittanut. Suomen osalta sopimusta ja velvoitetta valvoo nykyisin EU.
https://publications.europa.eu/resource/cellar/32aa5375-1244-11e9-81b4-0...
Ei mainintaa saamelaisten eritysoikeuksista loheen?
https://nasco.int/
https://nasco.int/document/
https://nasco.int/wp-content/uploads/2023/06/NEA2310_Joint-statement-on-...
NEA(23)10 - Joint statement on behalf of the EU and Norway regarding the Management of the Fisheries in the Teno Watercourse
In 2020, Finland and Norway started negotiations to renew the periodic fishing rule for years
2022-2028, with the objective to secure the recovery of the weak salmon while also promoting
Sami fishing rights. The recent knowledge about the stocks implies that the assumptions for
recovery need to be re-assessed. To ensure recovery, the new fishing rules must incorporate a
new and more restricted baseline rule for when salmon fishing can take place.
Local stakeholders are involved in the management processes as well as in the process of negotiating the new fishing rule. However, Finnish local representatives left the bilateral
negotiations on the fishing rule in late 2022, because they had a different opinion concerning
how to deal with Sami fishing rights in this very difficult situation, when fishing in the river
needs to be closed while some fishing for Tana-salmon remain in some coastal areas in Norway.
Norwegian local right holders recently decided to no longer take part in the negotiation, for the
same reasons. The process of negotiating new fishing rules is now in the final stages, and the
parties expect to send a proposal on public hearing in late July.
Saamelaiskäräjät ja Tenojoen kalatalousalue kävelivät viime vuoden lopussa ulos kalastussäännön neuvotteluista. Tänä keväänä Norjan puolen paikalliset ovat tehneet saman tempun (esimerkkiä noudattaen?).
Tenojoen lohen suojelu onnistui paperilla vielä tänä vuonna. Valvonnasta on kiinni, kuinka hyvin lohien käytännön suojelu toteutuu alkavalla kalastuskaudella.
Joista ei ole saatu merkittävää määrää smoltteja tai uutta lohisukupolvea merivaellukselle enää vuoden 2019 jälkeen (4 vuotta sitten!) Vuoden 2022 kalastusrauhoitus auttoi tilannetta, vähän. Paikalliset etujärjestöt ja asianomaiset ovat kuitenkin päättäneet, että heidän perinteen oikeuttama kalastuskulttuutin harjoittamisensa on lohen suojelua tärkeämpää?
Alea iacta est.
Tuoreen suhdannekatsauksen mukaan Lapin vahvimmat erikoistumisalat ovat kaivostoiminta, matkailu ja metsätalous. Ylivoimaisia ykkösiä ovat kaivostoimintaa palveleva toiminta ja metallimalmien louhinta.
Maakunnan yritysten liikevaihto oli 2022 reilut 18,4 miljardia euroa, josta teollisuuden osuus on 59 prosenttia. Lukuun sisältyy kaivostoiminta. Matkailun – majoitus- ja ravitsemustoiminta sekä muut matkailupalvelut – osuus liikevaihdosta on kuusi prosenttia.
Teollisuus työllistää reilut 6 300 lappilaista. Seuraavana tulevat liike-elämän palvelut (5 730 henkilötyövuotta), kauppa (5 070) ja rakentaminen (4 260). Matkailuun luettavat toimialat työllistävät nekin yhteensä lähes 5 500 lappilaista.
Lapin elinkeinorakenteen monipuolisuus voi yllättää muutkin kuin Pääkkösen. Pohjoinen ei nojaa vain yhteen elinkeinoon. Tämä on vahvuutemme silloin, kun yksi tukijalka pettää, kuten pandemian aikana kävi matkailulle.
Viimeistään korona opetti lappilaisille, että monipuolinen elinkeinorakenne on paras turva ja tae maakunnan kasvulle ja kehitykselle.
Lapissa on onnistuttu siinä, mitä Pääkkönen pitää mahdottomana – matkailun ja kaivosten rinnakkaiselossa. Paras esimerkki on Kittilä, missä yksi maan suurimmista turistikeskittymistä toimii kaivoksen naapurissa.
https://www.lapinkansa.fi/monipuolinen-elinkeinorakenne-on-paras-turva-j...
Kyllä se matkailun kyykkäys pelastettiin ihan vaan verorahoilla.
Lapin matkailu on useampaan kertaan pelastettu valtion toimesta erinäisillä tukimuodoilla .Saariselkä, Luosto esimerkiksi. Hyvin organisoidulla kikkailulla poimitaan kermat päältä ennen kuin lopullinen verotukseen tuleva osuus ilmoitetaan. Lapin maakunnan kehittymisen tiellä - yhtäjalkaa etelän kanssa - on kaksi estettä, ne ovat matkailu ja porotalous, molemman enemmän ja vähemmän tukirahoituksen piirissä.
Kiitos Lapinkansa lehti!
https://metsastysjakalastus.fi/tenon-lohen-toipumisen-odotetaan-kestavan...
"Tenon lohen toipumisen odotetaan kestävän vuosia – lohenkalastuksen tulevaisuudesta ei tietoa"
"Mereltä jokeen kudulle palaavien ja kudulle selviytyvien kalojen määrä on ratkaiseva tekijä Tenon lohen tulevaisuudelle. Kanta ei voi elpyä ja kasvaa, jos kutukaloja ei ole tarpeeksi. Toistaiseksi mereltä jokeen palaavien lohien määrässä ei näy merkittävää kasvua, mikä tarkoittaa Tenon lohikantojen elpymisen olevan ainakin toistaiseksi hidasta.
– Jokainen vuosi jolloin pystytään päästämään maksimaalinen lohimäärä kudulle on investointi Tenon lohen tulevaisuuteen, Erkinaro tiivistää."
(Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro)
Norja satsaa tällä hetkellä paljon merialueen tutkimukseen, ja käynnissä on kansainvälistä yhteistyötä. Erkinaro pitää meritutkimuksen lisäämistä hyvänä suuntana.
https://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/suomen-ja-norjan-rajankay...
25 vuoden välein tehtävä rajankäynti on oleellinen osa hyvää rajanaapuruutta. Siinä raja-alue ja rajapyykkien kunto tarkistetaan. Valtakunnanrajaa maarajoilla ei siirretä suuntaan tai toiseen.
Jokirajaa on kartoitettu pitkälti ilmakuvien avulla.
– Liikumme loppukesästä veneellä kartoittamassa pienehköjä alueita, joita ei ilmakuvilta voitu määrittää. Mittauksia tehdään paikan päällä esimerkiksi kaikuluotaamalla. Tenon jokirajalla tehdään töitä yhdessä Norjan kanssa, kertoo kartastopäällikkö Jyrki Lämsä Maanmittauslaitokselta.
Raja kartoitetaan syväväyläperiaatteen mukaan.
– Se tarkoittaa, että raja määritetään syvimpään kohtaan. Rajankäynnin yhteydessä tarkistetaan rajan sijainti, sillä se voi siirtyä vuosien aikana veden virtauksen seurauksena, Lämsä toteaa.
Maastotöitä jatketaan tämän ja ensi vuoden ajan. Rajankäynti valmistuu vuoteen 2025 mennessä.
https://yle.fi/a/74-20035466
"Joukko saamelaispaliskuntia marssi ulos Poroparlamentista"
"Yksitoista saamelaispaliskuntaa marssi tiistaina ulos Poroparlamentista eli Paliskuntain yhdistyksen vuosikokouksesta. Ulosmarssijat jättivät yhdistyksen edustajakokoukselle eriävän mielipiteen.
Saamelaispaliskuntien mukaan Paliskuntain yhdistys ei enää edusta niitä. Protestia perustellaan edustajakokouksen tekemällä puheenjohtajavalinnalla.
Paliskuntain yhdistyksen edustajakokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Matti Riipi Sattasniemen paliskunnasta.
Vastaehdokkaana oli Tiina Sanila-Aikio, joka on toiminut vuosina 2021 - 2023 yhdistyksen varapuheenjohtajana. Hän on toiminut aiemmin myös saamelaiskäräjien puheenjohtajana.
Vuonna 2018 perustettuun saamelaispaliskuntien yhdistykseen kuuluvat paliskunnista Hammastunturi, Kaldoaivi, Käsivarsi, Muddusjärvi, Muotkatunturi, Näkkälä, Näätämö, Paatsjoki, Paistunturi, Sallivaara ja Vätsäri.
Saamelaispaliskunnat eivät virallisesti voi erota Paliskuntain yhdistyksestä, sillä poronhoitolaissa on määritetty, että paliskunnat muodostavat Paliskuntain yhdistyksen."
* * * * *
Saamelaisten valikoiva käsitys demokratiasta jatkuu. Demokratiaan kuuluvat kompromissit ja tietty edustuksellinen päätöksenteko ehdokkaiden ja edustajien välityksellä. Nyt tuntuu kuitenkin, että koko saamelaisalueen poliittinen päätöksentekokulttuuri on muuttunut lyhyessä ajassa neuvottelemisesta sanelemiseksi. Jos ja kun tässä ei onnistuta (ihan lakiinkin asetettujen pykälienkään takia), leikki lyödään mielenosoituksiksi, ulosmarsseiksi ja mielivaltaiseksi vastahankaan asettumiseksi.
Edellä mainitut paliskunnat ovat perustaneet oman kuppikuntansa 2018. Nyt järjestivät ulosmarssin porotalouden laissa asettamasta poliittisesta päätöksentekoelimestä?
Pohjoisen paliskunnissa yhdistykset ovat yrittäneet sanella yhteismetsille ja metsätalouden muille toimijoille yksipuolisesti miten metsänhakkuut heidän mielestään tulee toteuttaa (lue: suojella kokonaan). Poliittista painetta luo tässäkin saamelaisstatuksen turvin leijuva uhka puuta ostaville yrityksille, että pohjoisen puu leimataan sertifikaattirikkomukseksi alkuperäiskansan elinkeinoa vahingoittavana toimintana.
Saamelaiskäräjät ja Tenon kalatalousalue marssivat ulos kesän 2023 kalastusta koskevista neuvotteluista. Ko. elimillä on hankala vaikuttaa virallisen vaikuttamiskanavan ulkopuolelta muutoin kuin itse julkaisemillaan protestikannanotoilla. Vaan annahan olla; järjestöt syyttävät taatusti jälkeenpäin lantalaisia, Suomen valtiota ja länsimaista sorron yhteiskuntaa siitä, että heille ei ole suotu mahdollisuutta vaikuttaa omia asioita koskevaan päätöksentekoon.
Nyt minulle alkaa riittää, saamelaiset. Sympatiani on ollut puolellanne, Euroopan ainoa alkuperäiskansa ja kielellinen vähemmistö. Mutta jos ette sovellu vaikuttamaan laissa ja asetuksissa asetettuja vaikutuskanavia pitkin vaan kaikesta pitäisi saada aina kermat päältä, ette yksinkertaisesti ole yhteiskuntakelpoisia.
? Tenojoen lohi päätyy saamelaisten anarkismin kouriin perinteeseen vedoten?
Tenojoen kalastusmatkailua oltiin (ollaan) kovasti sertifisioimassa pelkästään saamelaisten yrittäjien oikeudeksi. Tätä pyrkimystä ajaa Utsjokea kotipaikkanaan pitävä aatteellinen yhdistys joka lähettelee, aina tarpeen mukaan, myös omia lausuntojaanTenon kalastussäännön päivittämiseen.
Olen ollut jo kauan aikaa sitä mieltä, että Tenojoella toimisi kalastuspoolien vuokraamisen kulttuuri. Hintaa niin että hirvittää ja sillä rahalla saa tietyn jokiosuuden kalastusluvalla yksityiskäyttöön vuokralle määrätyksi ajaksi. Kalastus kohdentuisi toki rauhoitusvuosina kyttyrään ja Tenon muihin kalalajeihin, mutta miljöö ja määrätty rrauhallisuus kelpaisi taatusti monelle. Lohiuskovaiset varakkaat voivat toki retostella kuinka tuli taas lohta niin ja niin paljon, eikä ole kanssakalastajat leikkaamassa saalista totuudenmukaisiin mittoihin todistajien puuttuessa. Kalastuspainekin hellittäisi, kun kalastajamäärät taittuisivat maltillisemmaksi. Joku pieni yhteiskalastusalue voisi olla missä keskenään sävyisät harjuksen kalastajat sopivat samoille tulille turisemaan.
Ja vähemmän turisteja = sama rahasumma, yhtälö kelpaisi taatusti paikallisillekin. Se kun tuntuu tuo sama turisti olevan aina syypää lohikatoon.
Paikallisten kalastus lienee aikanaan ensimmäinen oikeus mitä lohenpyyntiin jaetaan, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Mutta kun malttaisivat hekin odotella niitä parempia aikoja - jos niitä tulee. Tällä menolla ei muuten tule.
Tenon nousulohiseuranta tälle vuodelle käynnissä. Kesäkuun alkupäivien pylväät ovat hyvällä tasolla ja kyttyrä ei vielä nouse mutta tämän vuoden kokonaisuudesta ei toki kerro vielä mitään.
https://kalahavainnot.luke.fi/fi/seurannat/tenojoen-nousulohiseuranta/
https://kalahavainnot.luke.fi/fi/seurannat/tenojoen-nousulohiseuranta/[/...
Norjan lohijoilla on tulossa huippukesä lohen suhteen, miksei myös Tenolla jos ajatellaan että viimeisestä huipusta on nyt kulunut yli kaksikymmentä vuotta niin saattaisi vanhoihin "tietoihin" perustuva ennuste olla Tenollakin käsillä.
Ei muuta kun kulkuttamaan,perinnekalastuksen nimissä
https://kalahavainnot.luke.fi/fi/seurannat/tenojoen-nousulohiseuranta/
https://yle.fi/a/74-20034645
Kuvais perinnepyynnin tubeen,ja jollekin tallenteelle.selkeät piirros kuvat ja selitys sillä sen voi siirtää seuraaville .muutaman kerran kun tuota nähnyt niin ei se ihmisille niin vaikeaa voi olla .ahneus kaiken takana.
Totta kai ahneus.
Kyttyräpyyntiä varten annettaisiin mahdollisuus pyytää Ely-keskuksen luvalla tehokkaasti kyttyrälohia pois. Perinteiset kalapaikat ja joenlukutaito tms. olisi nyt hyvä mahdollisuus opettaa Tenojoella kalastuksen tapoja halukkaille nuorille. Pyydyksiäkin saa käyttää, ja sivusaalis atlantit olisi helppo vapauttaa takaisin vahvistamaan lohikantaa.
Mutta vastaanotto: "yhyy juuri sen mallinen perinneverkko kielletty, emne tee mitään kyttyräpyynninkään eteen".
Tenojoen paikalliset ratkaisee itse perinnepyynnin ongelmat kun lopulta ei ole perinteisesti pyydettyä lohtakaan.
Ei näy kalastajan kanavan linkit?
https://www.lapinkansa.fi/tenolle-on-luvassa-jalleen-huono-lohikesa-edel...
(Juttu on maksumuurin takana)
Tenolle on luvassa jälleen huono lohikesä – "Edellisistä vuosista voidaan päätellä paljon, mutta pikkulohien määrää on vaikea ennustaa"
"Lohien meriselviytymisen heikkeneminen on todennäköinen syyllinen Tenon lohikantojen jyrkkään laskuun viime vuosina. Orellin mukaan monilla eteläisimmillä lohijoilla meriselviytyminen on jo pitkään ollut huonoa.
Pikkulohia on Tenolla viime vuonna ollut nihkeästi, mikä antaa viitteitä edelleen jatkuvalle huonolle lohitilanteelle."
https://www.perhokalastuslehti.fi/uutiset/kyttyralohi-joesta-poytaan
Perhokalastus-lehti: Kyttyrälohi – joesta pöytään
Menee M&K sarjaan Räksästä Juhla-ateria :)
Kiitos Lapinkansa lehti!
Eipä muuten pukkaa, Saamelaiskäräjät teki periaatteellisen irtioton myös tuulivoimasta. Jättivät nimeämättä edustajan Lapin tuulivoimaselvityksen 2023-2024 ohjausryhmään. Porotalouden kanta kaivostoimintaan taas on jo ennalta hyvin tiedossa.
Elinkeinojen sinnittely asumisen keskuksissa ja marginaalitoiminta niiden ulkopuolella, siinä on tulevaisuudennäkymät Lapissa. Sama olisi myydä metsät hiilivarastoon EU:lle. Viimeisimmässä valtakunnan metsien inventoinnissa Ylä-Lapin puusto ja kasvu oli kohonneet.
Kiitos Lapinkansa lehti!
Eipä muuten pukkaa, Saamelaiskäräjät teki periaatteellisen irtioton myös tuulivoimasta. Jättivät nimeämättä edustajan Lapin tuulivoimaselvityksen 2023-2024 ohjausryhmään. Porotalouden kanta kaivostoimintaan taas on jo ennalta hyvin tiedossa.
Elinkeinojen sinnittely asumisen keskuksissa ja marginaalitoiminta niiden ulkopuolella, siinä on tulevaisuudennäkymät Lapissa. Sama olisi myydä metsät hiilivarastoon EU:lle. Viimeisimmässä valtakunnan metsien inventoinnissa Ylä-Lapin puusto ja kasvu oli kohonneet.
Lapin tulevaisuuden näkymät ovat vahvat ja perustuvat käsityötalouteen. Ainakin mikäli on uskominen median myllytykseen perinne käsitöiden mainostuksiin. Siinä sivussa vähän poritokkia paimennellaan lisätienesteiksi. Ja perinteinen tulevaisuus on taattu.
Juurikin näin. Kunhan muistaa, että vain aidosti todistettujen saamelaisten lailliset perilliset voivat tehdä, käyttää tai myydä sopivissa sosiaalisissa tilanteissa käytettäväksi perinteisiä käsitöitä.
Porotokkia paimentaa vielä tällä hetkellä lantalaisetkin. Tämä räikeä virhe toki korjataan saamelaisten yksinoikeudeksi, kunhan saavat asiaa muutettua mm. norjalaisten mallia kohti jossa porotalous kuuluu yksin saamelaiselle etniselle ryhmälle.
Paikallisluvat myydään 17.5.-31.7.2023 välisenä aikana.
Tenojoen kalastuslupien verkkokauppa aukeaa 5.6.2023 klo 8.00.
-
Paikkakuntalaislupa:
Kalastus vavalla ja vieheellä (vapakalastus) on sallittu 4 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuilla kalastusluvilla kalastaville Tenojokilaaksossa vakinaisesti asuville henkilöille kesäkuun 1 päivästä elokuun 20 päivään. Kesä- ja heinäkuussa kalastus ei ole sallittua klo 23 (22)-08 (07) ja elokuussa kalastus ei ole sallittua klo 19 (18)-08 (07). Vuonna 2023 lohen tai merinieriän vapakalastus ei ole sallittua.
Rantakalastuslupa:
Vapakalastus on sallittu 4 §:n 4 kohdassa tarkoitetun kalastusluvan omaaville henkilöille kesäkuun 15 päivästä heinäkuun 31 päivään.
Lisäksi vapakalastus on sallittu elokuun 1 päivästä elokuun 20 päivään meritaimenen kalastukseen erikseen rajatuilla alueilla.
Siellä on huomenna Utsjoen hotellilla vilkasta.
Tenon kalatalousalue, saiskohan tilaisuudesta etäyhteyden tai tallenteen verkkoon?
https://yle.fi/a/74-20036525
Yhä jatkuva lohen kalastuskielto on purrut Tenojoella – saamelaiskalastaja: ”Tuntuu niin väärältä ettemme pääse ottamaan edes yhtä lohta”
Luonnonvarakeskuksen mukaan Tenojoen alkukesän lohimäärä näyttää viime vuosia paremmalta. Atlantinlohen pyynti Tenojoen vesistöissä on kuitenkin kiellettyä myös tänä kesänä.
Luonnonvarakeskuksen tutkija Panu Orellin mukaan Tenojoen lohestuskielto on osoittanut toimivuutensa ja tuottanut toivottuja tuloksia.
– Jokeen on noussut jo muutamia tuhansia kaloja. Jos kalastus olisi ollut päällä kahtena viime vuonna, niin kutukaloja olisi keskimäärin puolet vähemmän, sanoo Orell.
Myös Utsjoen kunta on joutunut pohtimaan suhtautumistaan lohenkalastukseen ja kalastuskiellosta seurannutta tilannetta.
Utsjoen vs. kunnanjohtaja ja elinvoimajohtaja Tanja Lepistö korostaa, että lohimatkailu ja lohen kalastaminen on aina ollut olennainen osa Utsjoen kunnan arkea, mutta nyt on ollut pakko pohtia muitakin vaihtoehtoja eikä matkailu ei voi nojata enää kokonaan kalastusmatkailuun.
– Uusien matkailureittien rakentaminen retkeilijöille ja pyöräilijöille on keskeistä. Lisäksi tarvitaan lisää majoitusta ja uusia ohjelmapalveluita. Onneksi yritykset ovat lähteneet jo kehittämään niitä, sanoo Lepistö.
*
Kuinka monta yhden lohen ottajaa löytyy paikallisista ja saamelaisten omasta väestöstä? Ja kannattaako lohenpyyntiin perustuvasta kalastusmatkailusta edes haaveilla moniin vuosiin? Toivottavasti Utsjoen matkailuelinkeinojen monipuolistaminen ja kehittäminen jatkuu suuntauksena.
Antakaa tappaa lohet sukupuuttoon ei se meitä etelän porukoita mitenkään haittaa
Sivut
Lisää uusi kommentti