Teno 2028
18.11.2021 - 19:39
"Yksi vuosi ei kalatutkijan (Panu Orell, Luke) mukaan riitä lohikannan hoitoon. Lohen sukupolvikierto on noin seitsemän vuotta. Kalakannan hoitotoimenpiteet ja tulevaisuuden suunnitelmat vievät siis vuosia. Tänä vuonna nousevien kalojen jälkeläiset nousevat takaisin Tenoon 2020-luvun loppupuolella."
Jos tulevina vuosina sattuisi hyviä nousuvuosia. Jos ei tule kalatauteja ja kalakuolemia. Jos kyttyrälohi pysyy aisoissa. Jos kalastajat ja saamenmaan kansa pääsevät joukolla sopuun suojelutoimenpiteistä. Jos kaivokset ja vedensaasteet eivät tee tuhoa.
Keskustelua ja ajatuksia, toiveena kauaskatseisuus virrasta nimeltä Teno.
Kyllä joutaa museoida koko joki. Jos se ei käy niin sitten kasa voimalaitoksia jokeen ja velvoiteiistutukset voimaloille. Ainakin kalan saanti on sitten taattu kun kokemustakin on jo muutaman kymmenen vuoden ajalta.
tästä kalastusoppaasta TeroRonkaisesta on tullut,
tai tehty
tai haluttu tehdä
aivan kuin ylimaallisen mainio guru Tenon lohen suhteen.
tai tehty
tai haluttu tehdä
aivan kuin ylimaallisen mainio guru Tenon lohen suhteen.
Meneekö jo niinku henkilöpalvonnan puolelle) Ronkainen on gurusoitu?
tai tehty
tai haluttu tehdä
aivan kuin ylimaallisen mainio guru Tenon lohen suhteen.
Kyllä kaikki ylimaallisten mainioiden gurujen hommat ovat aina haluttuja laidasta laitaan. Taitaisipa homman tai ei. Eikä gurun homma pahitteeksi ole lainkaan yrittäjälle. Tyhjäntoimittajat sitten noita toimijoita kadehtii ja panettelee kukin parhaan taitonsa mukaan. Jännääkin jännempi juttu tuo kyllä on.
https://www.suomenkalakirjasto.fi/tenojoen-kalastussaannot/
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/9c18898d-c668-40a1-8374-617741...
"Kaivosvaraukset, hakkuut ja tuulivoimalat valtaavat Saamenmaan karttaa – vasemmistoliitto haluaa suojella alueen metsät kokonaisuudessaan"
"Vasemmistoliiton mielestä saamelaisalueen metsät jätetään hakkuiden ulkopuolelle ja ekosysteemien ennallistaminen luonnontilaisiksi käynnistetään."
Onko Tenojoen mullistuksesta tulossa myös poliittinen aihe? Toivottavasti ei pelkästään poliittisten irtopisteiden keruuseen.
Tasapuolisuuden nimissä myös Lappi pitää hakata kattilaan ja rupeleita täyteen ja kaivoksia.mikä oikeus on hakata minun lähimetsät Keski ja itä suomesta pelkästään?
Viimeksi yhteiskunnallinen politikointi toi Ylä-Lapin ja Itä-Lapin yhteismetsiä vastaan FSC-sertifikaatin tulkintana suojelua puolipakolla maanomistajia kuulematta. Puun ostoyritykset säikähtivät mahdollista suojelujärjestöjen lobbauksen mainehaittaa. Lieneekö yhteismetsien puunmyynti vieläkään palautunut kohua edeltävälle tasolle? Ilmeisesti osalle porotilallisista saamelaisistakin olisi kelvanneet metsärahat pitkäksi venyneen metsäkiistan aikana.
Seuraavat metsänomistajan kauhut odottavat sitten jo jonossa nurkan takana; epämääräinen suojelijoiden talkoovoimin kokoama HCV-aineisto, jonka luotettavuutta on pöyhitty Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliittoa myöten. Puun ostajien karkottimena tämä toimii suoraan alueellisella tasolla, niin järjestöille kuin yksityisille metsänomistajillekin. Euroopan Unionin metsien ennallistamistavoitteet konkretisoituvat myös lähitulevaisuudessa.
Metsää voidaan suojella tietyillä kriteereillä. Saamelaisten perusoikeuksien turvaamisessa harmaata aluetta on todella paljon - eiväthän he itsekään tunnu pääsevän yhteisymmärrykseen, kuka on "saamelainen". Ei, vaikka asiasta on selkeä kolmen kohdan kriteeristö Saamelaiskäräjien laissa. Miten suojellaan abstraktin käsitteen alle identifioituneen ja periytynyneen alkuperäiskansan oikeudet?
Olihan uutisessa muistakin, hiilinieluista, vanhoista metsistä ja poronhoitajien erityisasemasta maankäytön päätöksissä oikeudenhaltijoina alueellaan. Viimeksi kun asiasta taitoin peistä niin jo nyt mansikkamaan aitaaminen oli minun, ei paliskunnan vastuulla.
Termi "hiilinielu" on sellainen kekäle, että jos tämä tavoiteohjelma tavoittaa Brysselin kabinetin niin sen jälkeen Euroopan komissiota ei pidä Lapin metsistä ja maa-alueista erossa mikään mahti. Saattavathan saamelaisetkin olla aluksi mielissään, kun suojeluratas jauhaa Tenojoen laaksoa pelkästään alkuperäiskansan erityisaseman alle. Kehitys ei kuitenkaan torku, saati pysähdy. Tokko kukaan enää kalastaa äärimmäisen uhanalaista ja geneettisesti ainutlaatuista Tenojoen lohta, saamelaisetkaan? Jos saamelaiset kovistelevat veneillään perinnekulkuttamaan pääsyä Brysseliin, Euroopan Unionin kanta asiaan on selvä; veneiden pohjassa ei käytetä tervaa enää 2020-luvulla. Ei Tenolla(kaan).
Onkohan saamelaisista metsän omistajilta kysytty miksi ne omistaa metsää?ehkä siksi että siitä on taloudellista hyötyä joskus mutta kyllähän vasemmisto maksaa käyvän hinnan suojelusta,eikö niin?
https://www.talouselama.fi/uutiset/saunan-kiukaiden-paastovaatimuksia-ai...
Saunominen nyt ainakin on pian kielletty puulämmitteisillä kiukailla.
Saunominen nyt ainakin on pian kielletty puulämmitteisillä kiukailla.
Ei ole Tenon lohen tulevaisuus kiinni saunojen kiukaista. Kovin vähän hengittelevät ilmaa veden pinnan yläpuolella. Puulämmitteiset kiukaat ovat korvattavissa ekopolttoaineilla toimivilla kivikasoilla ilman ilman saasteita.
(Juttu on maksumuurin takana)
https://www.lapinkansa.fi/suomen-kaunein-tie-kaipaa-kulkijoita-poljimme-...
"Suomen kaunein tie kaipaa kulkijoita - poljimme Karigasniemeltä Utsjoelle eikä vastaan tullut yhtään rekkaa"
"Tenontie on hiljentynyt, kun lohituristit puuttuvat. Pyöräilijöistä toivotaan uutta piristystä alueen kesämatkailulle. Poljimme jokivartta Karigasniemeltä Jäämeren rannalle asti, ja vastaan tuli vain yksi retkipyöräilijä."
https://www.utsjoki.fi/news-article/maantien-92-parantaminen-karigasniem...
Kyllä siellä jotain panostetaan. Jospa lopultakin saataisiin pohjoisen tiestöä korjaukseen. Vaikka sitten turismipyöräilijöiden verukkeella!
Surullisempi uutinen on, että Tenojoen lohenkalastuksessa näyttää olevan käynnistymässä museointihanke. Kerätään tietoa lohenkalastuksesta Tenolla vielä, kun tekijät ovat kirkonkirjoissa.
https://www.utsjoki.fi/yrittajalle/saamelaisen/
https://www.utsjoki.fi/news-article/tervetuloa-kylailtoihin-kuulemaan-sa...
Kylläpä on nousu romahtanut kesäkuun viimeisten päivien pylväissä. 200 kappaleen molemmin puolin.
27.6 vielä yli 500.
https://kalahavainnot.luke.fi/fi/seurannat/tenojoen-nousulohiseuranta/
"Tenon muuta kuin lohenkalastusta koskeviin kalastusmääräyksiin pieniä lievennyksiä"
"Lohenkalastuskieltoa edellyttävässä hankalassa tilanteessa muiden kalalajien pyyntimahdollisuuksia sallitaan hieman lievemmillä määräyksillä kuin viime vuonna.
Matkailijoille tarkoitetulla harjusluvalla voi kalastaa rannalta yleisemmin käytössä olevalla kuutosluokan yhden käden perhovavalla kevyillä perhokalastusvälineillä. Matkailulupia on tarjolla kesäkuun 15. päivästä heinäkuun loppuun.
Muiden lajien kuin lohen verkkopyynnissä voi käyttää hieman suurempisilmäistä verkkoa ja muun kalan verkkokalastusalue laajenee elokuussa. Merkittävää on myös se, että taimenta voi kalastaa muiden lajien kuin lohen kalastusta koskevilla määräyksillä."
Maltillisia on nousumäärät. Viimeisimpien päivien kohdalla on vähän lasku taittunut, mutta loppukesä on vielä arvoitus.
Tutkailin Tenon kalatalousalueen sivuilta millä mielin ja arsenaalilla tuota mainittua "loppukesän muiden lajien kuin lohen verkkokalastusmahdollisuuksia on tarkoitus laajentaa elokuussa".
Muun kalan kuin lohen ja merinieriän kalastuksessa käytettävä seisova verkko saa olla enintään 3
metriä korkea pohjaverkko, joka koostuu yksiliinaisesta hapaasta ilman pussia (riimua) ja joka on
valmistettu yksisäikeisestä nailonlangasta (monofiililanka), jonka vahvuus saa olla enintään 0,20
millimetriä. Verkon korkeus ei saa olla suurempi kuin veden syvyys kalastuspaikalla.
Seisovalla verkolla kalastettaessa ei saa käyttää keinotekoista virransuojusta tai johdeverkkoa.
Seisovan verkon ja nuotan solmuvälin on oltava vähintään 29 millimetriä ja enintään 40 millimetriä
solmun keskipisteestä seuraavan solmun keskipisteeseen märässä pyydyksessä mitattuna.
https://384dd162de.clvaw-cdnwnd.com/e7c1ac4d86700aac8da10dd36ec504e3/200...
Tuo solmuvälin yläpää mietityttää
27.6 vielä yli 500.
https://kalahavainnot.luke.fi/fi/seurannat/tenojoen-nousulohiseuranta/[/...
Aika raskaita on kelit ja lämmöt vissin lapissa lohellekin. Mielenkiinnolla odotan, että paraneeko nousumäärät, jos kelit viilenee ja tulee hieman uutta vettä taivaalta.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/d31b7012-0738-455a-a9a0-9245dd...
(Juttu on maksumuurin takana)
https://www.pohjoisenpolut.fi/se-oli-ihan-kuollut-joki-toteaa-kalastaja-...
""Se oli ihan kuollut joki", toteaa kalastaja – Tutkijat varoittavat myös Inarin Näätämöjoen lohen loppumisesta"
"Jäämeren villilohi on uusiutuva luonnonvara, mutta nyt se näyttää kenties jopa katoavalta myös Inarin Näätämöjoella. Luonnonvarakeskuksen (Luke) lohitutkijat ovat huolissaan tilanteesta ja suosittelevat kalastuksen rajoittamista."
Jokin suuri muutos on meneillään lohen ekosysteemissä, mahdollisesti merialueilla.
https://yle.fi/uutiset/3-12526979
Yksin ei tarvi olla Kaldoaivilla. Ja onhan nuita Lapissa etelämpänäkin.
http://tanafisk.no/innspill-til-ressurs-og-tiltaksplan-for-tanavassdrage...
http://tanafisk.no/en/about-us
Norjassa ollaan laatimassa resurssi- ja toimintasuunnitelmaa Tenojoen lohtakin sivuten.
Seuraavat metsänomistajan kauhut odottavat sitten jo jonossa nurkan takana; epämääräinen suojelijoiden talkoovoimin kokoama HCV-aineisto, jonka luotettavuutta on pöyhitty Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliittoa myöten. Puun ostajien karkottimena tämä toimii suoraan alueellisella tasolla, niin järjestöille kuin yksityisille metsänomistajillekin. Euroopan Unionin metsien ennallistamistavoitteet konkretisoituvat myös lähitulevaisuudessa.
Metsää voidaan suojella tietyillä kriteereillä. Saamelaisten perusoikeuksien turvaamisessa harmaata aluetta on todella paljon - eiväthän he itsekään tunnu pääsevän yhteisymmärrykseen, kuka on "saamelainen". Ei, vaikka asiasta on selkeä kolmen kohdan kriteeristö Saamelaiskäräjien laissa. Miten suojellaan abstraktin käsitteen alle identifioituneen ja periytynyneen alkuperäiskansan oikeudet?
Olihan uutisessa muistakin, hiilinieluista, vanhoista metsistä ja poronhoitajien erityisasemasta maankäytön päätöksissä oikeudenhaltijoina alueellaan. Viimeksi kun asiasta taitoin peistä niin jo nyt mansikkamaan aitaaminen oli minun, ei paliskunnan vastuulla.
Termi "hiilinielu" on sellainen kekäle, että jos tämä tavoiteohjelma tavoittaa Brysselin kabinetin niin sen jälkeen Euroopan komissiota ei pidä Lapin metsistä ja maa-alueista erossa mikään mahti. Saattavathan saamelaisetkin olla aluksi mielissään, kun suojeluratas jauhaa Tenojoen laaksoa pelkästään alkuperäiskansan erityisaseman alle. Kehitys ei kuitenkaan torku, saati pysähdy. Tokko kukaan enää kalastaa äärimmäisen uhanalaista ja geneettisesti ainutlaatuista Tenojoen lohta, saamelaisetkaan? Jos saamelaiset kovistelevat veneillään perinnekulkuttamaan pääsyä Brysseliin, Euroopan Unionin kanta asiaan on selvä; veneiden pohjassa ei käytetä tervaa enää 2020-luvulla. Ei Tenolla(kaan).
Luku on saamassa jatkoa.
"Tästä metsästä kaikki tuntuvat haluavan jotain, mutta kukaan ei maksa mitään. Onko parempi kaavoittaa se tonteiksi?"
"Tontteja mahtuisi rannoille kymmenittäin."
"Jatkossa Lappiin saattaa olla tulossa myös valtion suojelurahaa, sillä osana EU:n biodiversiteettistrategiaa Suomi on sitoutunut suojelemaan kaikki vanhat ja kaikki luonnontilaiset metsät. Niitä on erityisesti Lapissa.
Kaivosyhtiöltä saaduista rahoista yhteismetsä jakoi osakkailleen heti vajaan miljoonan. Verojen jälkeen sijoitettavaksi jäi noin kahdeksan miljoonaa euroa. Sijoittamisen avulla kertakorvaus on tarkoitus kääntää jatkuvaksi tuloksi osakkaille, kuten yhteismetsän idea on.
Sijoituskohteet ovat vielä auki. Paitsi yksi. Lapin metsiin yhteismetsä ei aio sijoittaa euroakaan.
”Semmoista show’ta ei enää jälkeläisille järjestetä. Missä poro haisee, sieltä pysymme poissa”,
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008854884.html
Tenoon noussut noin 15000 lohta, Näätämöön 5000. Näätämön nousumäärä on mielestäni hyvä, Tenon todella huono. Jokien mittakaava huomioon ottaen. Sama meri takana.h
Mikä lienee kyttyrälohen osuus nousijoista. Valistuneita arvauksia ei ole näkynyt.
Luken olettaman mukaan nyt olisi kyttyrälohien välivuosi. Toivottavasti valtaosa edes nyt nousseista lohista olisi atlantin omia poikia.
Sen sijaan vuodelle 2023 odotetaan ennennäkemätöntä kyttyrälohivuotta. Parittomien vuosien kyttyrämäärät ovat nousseet suorastaan eksponentiaalisesti.
Näätämön saalistilastossa ei vielä näy pukkelaksia. Eli lohia taitavat siellä olla. Hyvä niin.
Näätämön saalistilastossa ei vielä näy pukkelaksia. Eli lohia taitavat siellä olla. Hyvä niin.
Maltillisia on nousumäärät. Viimeisimpien päivien kohdalla on vähän lasku taittunut, mutta loppukesä on vielä arvoitus.
Nyt on ohitettu jo edellisen parillisen ja "kyttyrättömän" vuoden kokonaismäärä, tätä kirjoittaessa pylväät viikon jäljessä. Toki tuolloin 2020 oli pyynti vielä sallittua. Kyllähän se nousumääriin peilaten täysin oikea ratkaisu on pitää joki kiinni.
https://kalahavainnot.luke.fi/fi/seurannat/tenojoen-nousulohiseuranta/
Sen sijaan vuodelle 2023 odotetaan ennennäkemätöntä kyttyrälohivuotta. Parittomien vuosien kyttyrämäärät ovat nousseet suorastaan eksponentiaalisesti.
Voi olla ensi vuonna halukkailla hyvä potentiaali pyytää kyttyrää pienkalaluvan lupaehdoin. Tuota mahdollisuutta kannattaisi matkailuyrittäjien mainostaa. Toki katsotaan ensin mutta yllätys olisi jos ei kyttyrää nousisi suurissa määrin ensi vuonna.
Sivut
Lisää uusi kommentti