Tein vessanseinäkirjoituksen, eli blogikirjoituksen. Laitetaan teksti tännekin kommentoitavaksi. ----
Taimen on yksi halutuimmista ja arvostetuimmista kalalajeistamme. Perinteisesti luokiteltu kolmeen ekologiseen muotoon, puhutaan meritaimenesta, järvitaimenesta ja purotaimenesta. Uhanalaisuusluokituksissa ns. meritaimen on luokiteltu jo äärimmäisen uhanalaiseksi ja ns. järvi- ja purotaimen on vain erittäin uhanalaisia. Napapiirin pohjoispuolellakin sisävesikannat on jo luokiteltu nykyisin silmälläpidettäviksi. Taimenen eri muodot on kaikissa viimeisimmissä uhanalaisuusluokituksissa tippuneet merkittävästi. Jos sama kehitys jatkuu, niin luonnontaimen muuttuuu monin paikoin hävinneeksi.
Taimen on hyvin suosittu kalastuskohde. Ja koska näin on, niin taimenia istutetaan hyvin runsaasti. Istutusten takia kalastuspaine on kasvanut huomattavasti. Istutukset tehdään suurimmaksi osin vierasperäisillä istukkailla, joiden sekoittumisesta luonnonkantoihin seuraa yleensä enemmän ikävyyksiä kuin hyötyä. Istutukset ruokkivat kalastuspainetta, joka kohdistuu myös harvinaisiksi muuttuneisiin luonnonkaloihin. Ideaali olisi, että kalastus kohdistuisi mahdollisimman hyvin vain istukkaisiin, ja mahdollisimman vähän luonnontaimeniin. Ongelma on se, että nämä uivat samoissa vesissä sekaisin, eikä kalastajat vielä osaa tunnistaa luonnontaimenta istukkaasta. Sellaisissa vesissä missä taimenelle halutaan erityinen suoja, on istukkailta leikattu rasvaevä pois, ja sallittu vain rasvaevättömien kalojen pyynti. Tällaisilla säännöllä on uhanalaisille luonnontaimenille voitu alueellisesti saada kohtuullinen suoja.
Istukkaat eivät ole erityisen suojelun tarpeessa, monin paikoin pikemminkin uhka luonnonkannoille. Maassamme on satoja minimaalisia henkitoreissaan olevia luonnonkantoja. Viljelykantoja on vain parikymmentä. Luonnonkannat ovat uhattuja, viljelykalat eivät ole uhanalaisia. Mutta koska luonnonkantojen suojelu on niin retuperällä, niin myös viljelykantojen villit esiintymät (geenipankit) ovat heikentyneet, mikä mutkan kautta uhkaa myös viljelykantojen perimää ja sopeutumista luonnonvesiin. Säilyttääkseen sopeutumiskyvyn ja tuottavuuden olisi olennaista turvata viljelykannoista myös vahvat luonnonkannat. Muuten viljelykannat uhkaavat laitostua, mikä heikentää istutusten kannattavuutta entisestään. Tiettyjen luonnonkantojen suojelu on kriittisellä tavalla myös viljelyn intressi.
Toinen iso seikka on se, että ns. purotaimenella ei edelleenkään ole kalastuslaissa minkäänlaista alamittaa. Kaikkein runsaslukuisimmat purovesien taimenkannat on monilta osin vailla suojaa, kokonaan ilman alamittaa, ts. kalastuksen näkövinkkelistä lainsuojattomia. Kolmas seikka on se, että useimmilla taimenvesillä lisääntyminen saattaa olla vähän niin ja näin, sillä jos yläpuoleisella valuma-alueella tehdään ojituksia. Tämän seurauksen kutusoraikot liettyvät. Yhdenkin vääränlaisen ojituksen seurauksena kokonainen taimenkanta on voinut hävitä. Tällaista tapahtuu liian usein. Ojitusten takia lukemattomien kunnostustenkin hyödyt ovat pitkäksi aikaa valuneet kokonaan hukkaan. Tämä on merkittävästi heikentänyt kiinnostusta järjestää purokunnostuksia ja elvyttää taimenkantoja.
Neljäs merkittävä kysymys on se, että koko taimenen tutkimusta ja suojelua tarkastellaan hyvin kolmijakokeskeisesti. On pitkään ajateltu että purojen taimenet kyllä pärjää, ja että ns. vaeltavat taimenmuodot on akuuteimman suojelun tarpeessa. Tämän takia tutkimus- ja elvyttämisponnistukset on kohdennettu sellaisiin vesiin joissa kuvitellaan kaikkein uhatuimpien ns. meri- tai järvitaimenkantojen ensisijaisesti esiintyvän. Juuri nämä vedet on monesti sellaisia missä istukkaita on hyvin runsaasti, sekaisin harvojen luonnonkalojen kanssa. Purovedet, ja niissä esiintyvät taimenen merkittävimmät geenireservit, nykyiset ja potentiaalisimmat poikastuotantoalueet on jätetty pääosin kokonaan seurannan ja elvytystoimien ulkopuolelle - oman onnen nojaan.
Maamme taimentutkimus on raskaasti alimitoitettu, pintapuolista ja istukaskeskeistä. Kunnostustoimet on kohdennettu ensisijaisesti pääuomien koskiin, vaikka ne ovat ensisijaisesti toimineet lähinnä vaeltavien taimenten läpikulkureitteinä. Todennäköisimmin valtaosa merkittävin osa luonnonvaraisista vaellustaimen-emokaloista pyrkii palaamaan kudulle niihin samoihin pienempiin joki - ja purovesiin missä ovat syntyneetkin. Kudulle palaamassa olevat vaellustaimen -emot jäävät todennäköisimmin hakkaamaan seinää jonkun padon alapuolelle, missä lisääntymisen mahdollisuuksia ei ole. Suomessa vesivoima ei ole kovinkaan vaelluskalaystävällistä. Äärimmäisen harvan vesivoimapadon yhteydessä on kunnolla toimiva kalatie. Vaeltavien taimenten yksi suurimmista uhkista on toki liiallinen kalastus kasvualueella, ts. järvissä ja merialueella. Taimenta pyydetään kaikenlaisilla pyyntivälineillä liikaa, mm. verkoilla.
Maassamme on edelleen valloillaan vanhentunut käsitys, jonka mukaan taimenen vaelluskäyttäytyminen on ensisijaisesti perinnöllinen tekijä, siis vaikka kansainväliset tutkimukset osoittavat jotain ihan muuta. Suomessa taimenen ekologiaa ei ole selvitetty. On lähdetty siitä, että taimen on tiukasti kolmijakoinen. Suomessa purovesiä ja ns. purotaimenia on vähätelty osin sen takia, koska on paikoin jopa kuviteltu niiden olevan perinnöllinen uhka ns. vaellustaimenen perimälle. Näin ei kuitenkaan ole. Taimen on yksi ja sama laji - ekologisesti hyvin muuntuvainen. Vaeltavat taimenkannat on vahvimpia niissä vesissä missä purojen taimenkannat on voimissaan, ja päinvastoin. Vaeltavien taimenkantojen elvyttämisen pitäisi pikemminkin lähteä tärkeimpien lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden elvyttämisestä, ts. purovesistä. Siksi liiaksi kolmijakoon nojautuva tarkastelu vääristää epätarkoituksenmukaisesti taimenen suojelua liian pääuomakeskeiseksi, eikä palvele taimenen monimuotoisuuden suojelua ja kantojen elvyttämistä siellä missä niitä vielä esiintyy.
Purovesissä on yleensä jopa kymmenkertaiset poikastiheydet, puhtaammat soraikot ja lähdepitoisempi vesi. Merkittävimmät taimenen elinympäristöt on aina olleet purovesissä, ja edelleen suurimmalta osin seurannan ja elvyttämistoimien ulkopuolella. Purovesissä taimenella ei yleensä ole lainkaan alamittaa. Kalastuslaissa purotaimen on lähes lainsuojattoman asemassa. On arvioitu että Lapissa pyydetään vuosittain jopa 100 000 vaellustaimenen poikasta ns. tammukkana. Ns. järvitaimenella sekä ns. meritaimenella on alamitta, mutta purotaimenella ei ole. Kalastajien onkin käytännössä helppo tulkita kaikki pienemmät taimenet tammukoiksi, vaikka olisivat vähän isommastakin joesta pyydetty. Puroista taimenia pyydetään surutta "tammukkana" - tai kalavedenhoidollisena toimenpiteenä, kun kuvitellaan nämä kitukasvuisiksi.
Huomattava määrä purovesien ojituksia tehdään maassamme ilman lupaa, vaikka vesilaki sitä vaatii, eikä kalatalous- ja ympäristöviranomaiset juurikaan niihin puuttu. Kalakantojen elvyttämistä tehdään vanhasta tottumuksesta liian istutuskeskeisesti. Kaikki asianomaiset kuitenkin tietävät, että istutuksista seuraan luonnonkannoille herkästi enemmän ongelmia, kuin että niistä olisi iloa. Maamme taimenkantojen elvyttäminen on tähän asti ollut suurilta osin teennäistä, pintapuolista ja liian lyhytjänteistä. Kunnostuksiakin on tehty ensisijaisesti kalastusta parantavina toimina. Kunnostusten myötä maahamme on syntynyt iso määrä uusia koskikalastuspaikkoja, jotka ovat ruokkineet kalastusta reilusti enemmän kuin mitä kunnostuksilla on lisääntymistä edistävää vaikutusta. Paljon periaatteessa hyvätahtoisia pyrkimyksiä, jotka ovat vieneet maamme taimenkantoja pikemminkin ojasta allikkoon. Luonnonvarainen taimen on Suomessa koko ajan entistä uhatumpi.
Taimen on Suomessa vakavasti uhattuna
21.09.2011 - 12:21
Eikö tuo oo se Jormanaisen kalkkisista saama? En
kyllä ymmärrä kyrvälläkään, miksei tuota taimenta
ymmärretä jo rauhoittaa. VUodesta toiseen nuita
samoja ikäviä uutisia.
Ei se suunta muuta hetkessä, ellei tapahdu jotain
äärimmäisen radikaalia.
rauhotus olisi nyt tehtävä.
http://www.rktl.fi/tiedotteet/jarvitaimenella_seurannan_heikoin.html
Ihan mielenkiintoista että pohjoisessa mäti-istutus toimii ilman rasioitakin. Etelämmässä suhtautuisin havaintoon pienellä varauksella, koska täällä on petoja sen verran tiheämmässä että rasian tarjoama suoja on varmasti tarpeen. Latvavesistöissä varmaan voisi toimia hyvin ilman rasiaakin.
Rasiathan maksavat n. 5 e/kpl ja ne on mahdollista käyttää uudelleen niin kauan kuin pysyvät tallessa.
http://www.staff.dtu.dk/stped/WorkshoponBalticSeaTroutHelsinki1113October2011 -
Workshop on Baltic Sea Trout, Helsinki 11-13 October 2011. Aloitus tuossa aineistossa on kuvaava. Taimen on monin paikoin viime aikoina runsastunut (minun kommentti on, että paitsi Suomessa. Vastakarvaan mennään ja lujaa). Oheinen kaavio on Jutilan Suomen esityksestä. Vissiin Sauran käppyrät Longinojalta. Mitä tämä kaavio kertoo? Sorastuksella saadaan taimenen luonnontuotto hetkellisesti nousemaan, liettyvissä oloissa valitettavan lyhyeksi aika. Liian lyhyeksi. Kiveämisillä saadaan toki isompia kaloja viihtymään vähän pidemmäksi aikaa. Kriittistä on kuitenkin se, että jos liettyminen tyrehdyttää lisääntymisen jo kahdessa vuodessa! Ajan kanssa jos ei tule aiempaa enemmän nollikkaita, niin muutamissa vuosissa katoaa kunnostuksen lisääntymistä edistävät hyödyt lähes kokonaan. Toki kunnostuksilla saadaan alueelle parempi poikasalueita, mutta jos ei ole syntyviä nollikkaita, niin kunnostuksilla tehdyt paremmat poikasalueet jää tyhjilleen.
Raportin tanskalaisten tekemässä versiossa kovasti yrittivät myydään ideaan laskeutusaltaiden rakentamisesta kutualueiden yhteyteen, kutusoraikoiden puhtaana pitämiseksi. Sanotaan että laskeutusaltailla muutenkin laajat positiiviset vaikutukset puroluonnon monimuotoisuuteen. Miksi RKTL:n kannanotossa ei sitten olla liettymisongelmista ja laskeutusaltaista mitään juttu. Jos ei taimentutkijat edes koe mainitsemisen arvoiseksi, niin ketkä sitten? Ihan turha ihmetellä että miksi taimenen trendit on, mitä ovat. Marginaalisia voittoja, silloin tällöin soutamista - mutta pääosin huopaamista, ja vielä väärän suuntaan.
Kaavio siis kopsattu yllä olevan linkin alta. En saanut sivun siihen kohtaa suoraa linkkiä tehtyä. Siksi näin.
Kaaviohan ei tietenkään kerro koko totuutta, koska sorastuksia on tehty eri puolilla Longinojaa ylempänä ainakin vuodesta 2002 ja vuosittain aina näihin päiviin asti. Kertoo minun mielestäni kuitenkin aika hyvin koealueen läheisimmän alueen vaikutuksista ko. koealan taimentiheyksiin. Lisääntymistä koealalla olisi parempi verrata koealalla tehtyihin kutuhavaintoihin. Nyt seurantaa on tehty puhtaasti koekalastuksen perusteella. Alueella on voinut olla vaikka kuinka paljon emokaloja ja kutua, ja noin vähän poikasia. Jos alueella ei ole ennestään tehty sorastuksia, niin nollaiden määrä olisi seurannan alussa ollut todennäköisesti pyöreä nolla.
'Toisella päällä' miettien näyttää toiselta:
Kaikkiahan on mennyt suht. mukavasti kun istutus on onnistunut ja vapamieskin päässyt kunnon kalan kerrankin saamaan.
Ikävimpiä uutisia ovat verkkoihin kuolevat alamittaiset. Eikä 'tuota' taimenta enää voi rauhoittaa.
Varmaan Jormanaisen saama kala, eli 9 kilon arvaus oli oikein hyvä. Rautalammin reitin kantaa oleva istukas Kalkkisten Klubin toimesta.
Koskessa jo jonkin aikaa viihtynyt kala ja ilmeisesti uros. Tuon komiampi taimen ei voi olla.
Nyt on kuntalähtöisesti alettu tekemään taimenen hyvää taimenelle. Voimalaitosyhtiöiltä koskia on siirtynyt kunnan halllintaan ja kunta on aloittamassa säätämään C&R -säännöt koskille. Täällä YLE:n juttu: http://kalastus.com/keskustelu/kaikkea-kalastuksesta/taimen-suomessa-vak...
Cr on väärä keino pelastaa taimenkannat. Se antaa mukamas hyvän omantunnon kiusata ja leikkiä uhanalaisilla kaloilla, joiden kannat eivät kestä turhia koukuttamisia ja siitä johtuvia kuolemia.
Epäeettistä ja julmaa touhua!
Istuttamalla kirjolohta saaliskaloiksi saadaan paine pois taimenelta, nuoriso innostuu hyvään harrastukseen ja saadaan ekologisesti kestävää lähiruokaa kaloista.
Istuttamalla kirjolohia uhanalaisten lajien reviireille käy uhanalaisen kalalajin olo yhä tukalammaksi... Ne istaritkin perhana kun vaativat ruokaa... Kutevat kirjolohet möyhivät taimenen kudun piloille ja sama lopputulema. CR kenties on parempi lääke kuin istarilötköjen pumppaaminen, mutta ei sekään parhaimmasta päästä ole. Paljon on epäkohtia suomessa, mutta hyvä että edes jotakin kuntatasolta tapahtuu ja se on jo jotakin. Asenteissa lienee tapahtuu muutoksia.
Epäeettistä ja julmaa touhua!
On toiminut ainakin muualla maailmassa, missä kalastuskulttuuri on muutenkin Suomea kymmeniä vuosia edellä. En ole vielä nähnyt tutkimusta jossa joku kalakanta olisi tuhottu C&R -kalastuksella, papittamalla sen sijaan on tuhottu useita.
Jasper Pääkkönen Linnan juhlien haastattelussa. Mainitsi tehneensä lahjoituksen virtavesien hoitoyhdistykselle. Hieno juttu!
https://areena.yle.fi/1-50025157
https://virho.fi/jasper-paakkonen-lahjoittaa-varoja-virholle-koskikunnos...
Just.
Epäeettistä ja julmaa touhua!
Huopana on kerran ongittu liki tyhjäksi, eikä ole ainut paikka. Ainakaan itelle c&r edusta mitään hyvää omaatuntoa, vaan pikemminkin vain yksi työkalu muiden joukossa, joka omalta osaltaan edesauttaa harrasteen jatkumista. Miksi uhrata lypsävä lehmä?
Tietenkin koukkujen tulee olla optimaalisia ja huomioida vedenlämmöt, kalankäsittely sekä tehokkuuus väsytyksessä. Kyllä sitä tulee otettua myös ruokakalaa.
Kuten tuossa aiemmin mainittiin on ainakin muissa ollut toimiva työkalu. Voi toki olla, että ei taaskaan toimi Suomessa, niin kuin monet muutkin asiat. Tää on vähän tämmöinen jännä kolkka.
Siksi, kun taimen on pohjois-Suomea lukuunottamatta erittäin uhanalainen.
AIka erikoista että tässä tilanteessa taimenen poikastuotantoalueilla saa edelleen kalastaa.
Minulle sopisi hyvin jos taimenen kalastus kiellettäisiin vaikka väliaikaisesti mutta tuossa olisi sitten kenties ongelmana lisääntyneiden kirjolohi-istutusten muodossa niiden pilalle pöyhimät taimenten kutupesät ja muuta, vaikka kohdekalana sinänsä kirjolohi olisi hyvä. Nömä on aika monipiippuisia asioita.
AIka erikoista että tässä tilanteessa taimenen poikastuotantoalueilla saa edelleen kalastaa.
Yhtä hyvin voisi sanoa, että aika ihmeellistä että syönnösalueilla saa kalastaa, koska 90% esim päijänteen luonnontaimenen kuolleisuudesta tapahtuu siellä. Vrkko ja vetouistelu.
Kannattaa nyt myös muistaa, että yks isompi emotaimen tuottaa n 3k mätimunaa. Näitä, jos vaan pääsisi järviltä takaisin edes se jokunen yksilö...
Epäeettistä ja julmaa touhua!
On toiminut ainakin muualla maailmassa, missä kalastuskulttuuri on muutenkin Suomea kymmeniä vuosia edellä. En ole vielä nähnyt tutkimusta jossa joku kalakanta olisi tuhottu C&R -kalastuksella, papittamalla sen sijaan on tuhottu useita.
Kannattaa muistaa, että Suomessa on ihan oma essonpaarin tunneperäinen kalatutkimus, joka menee kaikkien vallitsevien tieteiden yläpuolelle. "Jos saimaalla ei olisi verkkoja, kuka sitten norpille pyytäisi muikut?"
AIka erikoista että tässä tilanteessa taimenen poikastuotantoalueilla saa edelleen kalastaa.
Yhtä hyvin voisi sanoa, että aika ihmeellistä että syönnösalueilla saa kalastaa, koska 90% esim päijänteen luonnontaimenen kuolleisuudesta tapahtuu siellä. Vrkko ja vetouistelu.
Kannattaa nyt myös muistaa, että yks isompi emotaimen tuottaa n 3k mätimunaa. Näitä, jos vaan pääsisi järviltä takaisin edes se jokunen yksilö...
Höpöjuttuja. Järvien ulapoiden saaliista 90-95 % ostareita. Ja nekin enimmäkseen sivusaalista. No uistelijat myös tavoittelee tanea, mutta evälliset helppo vapauttaa.
Koskilla taas tulee alamittaista luonnonkalaa enimäkseen. Ja aika iso ottaa viimeistä kertaa.
ELY keskuksila on lainsäädännön mukaan kaikki eväät kieltää kalastus koskilla, mutta mitän ei tapahdu. On tämä Suomi yksi takapajula.
Ostari = on istari, saakelin mobiililaite...
Pointti oli se, että järviltä saadaan päasiassa järviin kalastettavaksi istutettuja taimenia. Koskista saadaan (poikasvaiheen ja alamittaisia) luonnontaimenia.
ELYt voisi herätä tähän päivään.
Pointti oli se, että järviltä saadaan päasiassa järviin kalastettavaksi istutettuja taimenia. Koskista saadaan (poikasvaiheen ja alamittaisia) luonnontaimenia.
ELYt voisi herätä tähän päivään.
Ostari oli ihan osuva sana tuossa yhteydessä, kun niitä Essojakaan ei enää ole.
Pointti oli se, että järviltä saadaan päasiassa järviin kalastettavaksi istutettuja taimenia. Koskista saadaan (poikasvaiheen ja alamittaisia) luonnontaimenia.
ELYt voisi herätä tähän päivään.
Yksi koskilla hengisdä selvinnyt kutukala tuottaisi tuhansia smoltteja jos sen annettaisiin vaan kutea ja poikasten elää.
Mutts kun ei, vatipäät vaativat jopa kuturauhoituksen kumoamista jotta pääsisivät sen kutukalan koukkaamaan.
Pointti oli se, että järviltä saadaan päasiassa järviin kalastettavaksi istutettuja taimenia. Koskista saadaan (poikasvaiheen ja alamittaisia) luonnontaimenia.
ELYt voisi herätä tähän päivään.
Yksi koskilla hengisdä selvinnyt kutukala tuottaisi tuhansia smoltteja jos sen annettaisiin vaan kutea ja poikasten elää.
Mutts kun ei, vatipäät vaativat jopa kuturauhoituksen kumoamista jotta pääsisivät sen kutukalan koukkaamaan.
Eikös nuo poikkeusluvin rauhoituksen aikana toimivat kohteet toimi cr-säännöin tuolloin? Sen kummemmin ottamatta kantaa kalastuksen mielekkyyteen siihen aikaan. Vai tarkoitatko koukkaamisella koukutusta?
https://areena.yle.fi/1-50025157
https://virho.fi/jasper-paakkonen-lahjoittaa-varoja-virholle-koskikunnos...
Jasperin jutut ei pohajudu tieteeseen, vaan pelkkään mutuiluun ja some-propagandan tuottamiseen. Kasperi lietsoo samaa hysteriaa, kuin muovipussiveron laatijat.
Jasperi on koskikalastajien ja torniojoen kalamiesten kunkku ja esitaistelija. Ihan asiallistakin settiä välilä päästelee. Tämä linnan juhlien haastattelu oli hieno esimerkki, miten voi pienellä teolla vaikuttaa laajasti. Lahjoitus virholle pääsi otsikoihin. 1000 kertaa merkittävämpi juttu kuin itse lahjoitus. Hyvin pelattu!
Vielä kun kiinnittäisi huomiota uhanalaisten taimenien poikastuotantoalueiden rauhottamisen tärkeyteen, niin olisi hieman uskottavampi myös kalastavian kansan piirissä. Näillä näytöillä ja puheilla valitettavasti vain pienen kalastajajoukon etuja ajava keulakuva.
Paitsi että vastustaa tornion kalastusta...
Vielä kun kiinnittäisi huomiota uhanalaisten taimenien poikastuotantoalueiden rauhottamisen tärkeyteen, niin olisi hieman uskottavampi myös kalastavian kansan piirissä. Näillä näytöillä ja puheilla valitettavasti vain pienen kalastajajoukon etuja ajava keulakuva.
Eikös nuo virhon kunnostamat purot nyt ole aika pitkälti kaikki täysin rauhoitettuja. Olettaisin, että myös tuo kohde, mihin 8k sijoitetaan.
Noin ylipäätään etelä-suomessa taida olla kuin hammonjoki, jos haluaa puroperhokalastusta harrastaa.
Jos viittaat keski-Suomeen, niin saahan sitä fantasioida siitä, että jokikalastus siellä kielletään kokonaan, mutta jos nyt tarkastelee viime kesää niin aika vähiin kävi kalastuskuukaudet. Moni paikka meni lämpöjen takia kiinni. Varmasti olisi vieläkin parantamisen varaa erinäisissä käytännöissä eri osa-aluilla. Ymmärrän toki, että se harmittaa, että "varakkaammille ihmisille on avattu laadukkaita kalastuskohteita, mutta elämähän on monasti priorisointikysymys. Kummasti sitä kuitenki löytyy rahaa alkoholiin ym turhuuteen. Hernekeitto on äärimmäisen terveellistä.
Vähäiset vaeltavat smoltit tais silti samoihin aikoihin jäädä verkkoihin, tai uistimiin.
Jotta järvenselillä vielä jonain päivänä nähtäis enemmissä määrin syönnökselle lähteneitä isomuksia, kyllä se valitettavasti vaatii sen, että verkkotouhussa tapahtuu radikaali muutos. Ihan yhtälailla ne istarit ja vähäset luonnonkalanpennut jää verkkoihin. Tutkimustulokset on aika karua luettavaa.
Merellä valitettavasti sama homma. Siellä ne on siikaverkoissa. Täällähän nyt ei ihan kauheasti edes ole kohteita, missä taimenta voisi pyytää, eikä harmita pätkääkään, että oma lompakko ei taivu Fiskarsiin. Kireitä siimoja niille, joilla taipuu. Taatusti upeeta kalastusta.
Merellä valitettavasti sama homma. Siellä ne on siikaverkoissa. Täällähän nyt ei ihan kauheasti edes ole kohteita, missä taimenta voisi pyytää, eikä harmita pätkääkään, että oma lompakko ei taivu Fiskarsiin. Kireitä siimoja niille, joilla taipuu. Taatusti upeeta kalastusta.
Jotta sairaaloiden, laitosten ja koulujen ruokalistoilla nähtäisiin kotimaista kalaa edes pari kertaa nykyistä useammin, mieluummin vielä paljon useammin, punaisen lihan ja tuontikalan paskan sijaan, on tuota verkkokalastusta vain lisättävä. Ei mahda mitään. Nykyinen punaisen lihan ja tuontiroskan syöminen on vaan voitava lopettaa, vaikka siinä sitten perhomiesten taimenen kalastus kärsisikin.
Haukea, lahnaa, madetta ja kuhaa olisi järvissä paljon nykyistä enemmänn pyydettäväksi.
Ns. massakaloja voi pyytää runsaasti kalakantojen kärsimättä, kun poisto kasvaa samalla kalojen lisääntyminen tehostuu.
Cuchold ei ota tosiaan huomioon, että suomessa on monelaista vettä ja paljon ihmisiä syömässä kaloja.
Ei siinä perhokalastus kärsi. Keski-Suomessa on mullosta monin paikoin ja jopa kookasta sellaista ihan ok. Jos niitä aidosti isoja haluttas nähä järvillä ja koskialueilla, niin sillon verkkopainetta pitäs aika radikaalisti tiputtaa.
Käsittääkseni tuota verkkokalastusta voisi harjoittaa möys kohteissa, joissa ei vaaranneta uhanalaisia kalalajeja. Suomessa on särkikalakannat loistavassa kunnossa. Siitä vaan jalostamaan kilpailukykyiseksi tuotteeksi.
Nyt jo kotimaista petokalaa päätyy tonneittain biojätteeseen, koska ei mene kaupaksi. Hintaa varmaan voidaan hetkeksi saada alas viemällä pyyntipaine äärimmileen, mutta sen jälkeen onkin edessä aika monia laihoja vuosia.
Ns. massakaloja voi pyytää runsaasti kalakantojen kärsimättä, kun poisto kasvaa samalla kalojen lisääntyminen tehostuu.
Cuchold ei ota tosiaan huomioon, että suomessa on monelaista vettä ja paljon ihmisiä syömässä kaloja.
Missä kohin en ottanut huomioon. imo on loistava ajatus, että koulun menustoon saataisiin särki, tai lahna.
Sivut
Lisää uusi kommentti