Tein vessanseinäkirjoituksen, eli blogikirjoituksen. Laitetaan teksti tännekin kommentoitavaksi. ----
Taimen on yksi halutuimmista ja arvostetuimmista kalalajeistamme. Perinteisesti luokiteltu kolmeen ekologiseen muotoon, puhutaan meritaimenesta, järvitaimenesta ja purotaimenesta. Uhanalaisuusluokituksissa ns. meritaimen on luokiteltu jo äärimmäisen uhanalaiseksi ja ns. järvi- ja purotaimen on vain erittäin uhanalaisia. Napapiirin pohjoispuolellakin sisävesikannat on jo luokiteltu nykyisin silmälläpidettäviksi. Taimenen eri muodot on kaikissa viimeisimmissä uhanalaisuusluokituksissa tippuneet merkittävästi. Jos sama kehitys jatkuu, niin luonnontaimen muuttuuu monin paikoin hävinneeksi.
Taimen on hyvin suosittu kalastuskohde. Ja koska näin on, niin taimenia istutetaan hyvin runsaasti. Istutusten takia kalastuspaine on kasvanut huomattavasti. Istutukset tehdään suurimmaksi osin vierasperäisillä istukkailla, joiden sekoittumisesta luonnonkantoihin seuraa yleensä enemmän ikävyyksiä kuin hyötyä. Istutukset ruokkivat kalastuspainetta, joka kohdistuu myös harvinaisiksi muuttuneisiin luonnonkaloihin. Ideaali olisi, että kalastus kohdistuisi mahdollisimman hyvin vain istukkaisiin, ja mahdollisimman vähän luonnontaimeniin. Ongelma on se, että nämä uivat samoissa vesissä sekaisin, eikä kalastajat vielä osaa tunnistaa luonnontaimenta istukkaasta. Sellaisissa vesissä missä taimenelle halutaan erityinen suoja, on istukkailta leikattu rasvaevä pois, ja sallittu vain rasvaevättömien kalojen pyynti. Tällaisilla säännöllä on uhanalaisille luonnontaimenille voitu alueellisesti saada kohtuullinen suoja.
Istukkaat eivät ole erityisen suojelun tarpeessa, monin paikoin pikemminkin uhka luonnonkannoille. Maassamme on satoja minimaalisia henkitoreissaan olevia luonnonkantoja. Viljelykantoja on vain parikymmentä. Luonnonkannat ovat uhattuja, viljelykalat eivät ole uhanalaisia. Mutta koska luonnonkantojen suojelu on niin retuperällä, niin myös viljelykantojen villit esiintymät (geenipankit) ovat heikentyneet, mikä mutkan kautta uhkaa myös viljelykantojen perimää ja sopeutumista luonnonvesiin. Säilyttääkseen sopeutumiskyvyn ja tuottavuuden olisi olennaista turvata viljelykannoista myös vahvat luonnonkannat. Muuten viljelykannat uhkaavat laitostua, mikä heikentää istutusten kannattavuutta entisestään. Tiettyjen luonnonkantojen suojelu on kriittisellä tavalla myös viljelyn intressi.
Toinen iso seikka on se, että ns. purotaimenella ei edelleenkään ole kalastuslaissa minkäänlaista alamittaa. Kaikkein runsaslukuisimmat purovesien taimenkannat on monilta osin vailla suojaa, kokonaan ilman alamittaa, ts. kalastuksen näkövinkkelistä lainsuojattomia. Kolmas seikka on se, että useimmilla taimenvesillä lisääntyminen saattaa olla vähän niin ja näin, sillä jos yläpuoleisella valuma-alueella tehdään ojituksia. Tämän seurauksen kutusoraikot liettyvät. Yhdenkin vääränlaisen ojituksen seurauksena kokonainen taimenkanta on voinut hävitä. Tällaista tapahtuu liian usein. Ojitusten takia lukemattomien kunnostustenkin hyödyt ovat pitkäksi aikaa valuneet kokonaan hukkaan. Tämä on merkittävästi heikentänyt kiinnostusta järjestää purokunnostuksia ja elvyttää taimenkantoja.
Neljäs merkittävä kysymys on se, että koko taimenen tutkimusta ja suojelua tarkastellaan hyvin kolmijakokeskeisesti. On pitkään ajateltu että purojen taimenet kyllä pärjää, ja että ns. vaeltavat taimenmuodot on akuuteimman suojelun tarpeessa. Tämän takia tutkimus- ja elvyttämisponnistukset on kohdennettu sellaisiin vesiin joissa kuvitellaan kaikkein uhatuimpien ns. meri- tai järvitaimenkantojen ensisijaisesti esiintyvän. Juuri nämä vedet on monesti sellaisia missä istukkaita on hyvin runsaasti, sekaisin harvojen luonnonkalojen kanssa. Purovedet, ja niissä esiintyvät taimenen merkittävimmät geenireservit, nykyiset ja potentiaalisimmat poikastuotantoalueet on jätetty pääosin kokonaan seurannan ja elvytystoimien ulkopuolelle - oman onnen nojaan.
Maamme taimentutkimus on raskaasti alimitoitettu, pintapuolista ja istukaskeskeistä. Kunnostustoimet on kohdennettu ensisijaisesti pääuomien koskiin, vaikka ne ovat ensisijaisesti toimineet lähinnä vaeltavien taimenten läpikulkureitteinä. Todennäköisimmin valtaosa merkittävin osa luonnonvaraisista vaellustaimen-emokaloista pyrkii palaamaan kudulle niihin samoihin pienempiin joki - ja purovesiin missä ovat syntyneetkin. Kudulle palaamassa olevat vaellustaimen -emot jäävät todennäköisimmin hakkaamaan seinää jonkun padon alapuolelle, missä lisääntymisen mahdollisuuksia ei ole. Suomessa vesivoima ei ole kovinkaan vaelluskalaystävällistä. Äärimmäisen harvan vesivoimapadon yhteydessä on kunnolla toimiva kalatie. Vaeltavien taimenten yksi suurimmista uhkista on toki liiallinen kalastus kasvualueella, ts. järvissä ja merialueella. Taimenta pyydetään kaikenlaisilla pyyntivälineillä liikaa, mm. verkoilla.
Maassamme on edelleen valloillaan vanhentunut käsitys, jonka mukaan taimenen vaelluskäyttäytyminen on ensisijaisesti perinnöllinen tekijä, siis vaikka kansainväliset tutkimukset osoittavat jotain ihan muuta. Suomessa taimenen ekologiaa ei ole selvitetty. On lähdetty siitä, että taimen on tiukasti kolmijakoinen. Suomessa purovesiä ja ns. purotaimenia on vähätelty osin sen takia, koska on paikoin jopa kuviteltu niiden olevan perinnöllinen uhka ns. vaellustaimenen perimälle. Näin ei kuitenkaan ole. Taimen on yksi ja sama laji - ekologisesti hyvin muuntuvainen. Vaeltavat taimenkannat on vahvimpia niissä vesissä missä purojen taimenkannat on voimissaan, ja päinvastoin. Vaeltavien taimenkantojen elvyttämisen pitäisi pikemminkin lähteä tärkeimpien lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden elvyttämisestä, ts. purovesistä. Siksi liiaksi kolmijakoon nojautuva tarkastelu vääristää epätarkoituksenmukaisesti taimenen suojelua liian pääuomakeskeiseksi, eikä palvele taimenen monimuotoisuuden suojelua ja kantojen elvyttämistä siellä missä niitä vielä esiintyy.
Purovesissä on yleensä jopa kymmenkertaiset poikastiheydet, puhtaammat soraikot ja lähdepitoisempi vesi. Merkittävimmät taimenen elinympäristöt on aina olleet purovesissä, ja edelleen suurimmalta osin seurannan ja elvyttämistoimien ulkopuolella. Purovesissä taimenella ei yleensä ole lainkaan alamittaa. Kalastuslaissa purotaimen on lähes lainsuojattoman asemassa. On arvioitu että Lapissa pyydetään vuosittain jopa 100 000 vaellustaimenen poikasta ns. tammukkana. Ns. järvitaimenella sekä ns. meritaimenella on alamitta, mutta purotaimenella ei ole. Kalastajien onkin käytännössä helppo tulkita kaikki pienemmät taimenet tammukoiksi, vaikka olisivat vähän isommastakin joesta pyydetty. Puroista taimenia pyydetään surutta "tammukkana" - tai kalavedenhoidollisena toimenpiteenä, kun kuvitellaan nämä kitukasvuisiksi.
Huomattava määrä purovesien ojituksia tehdään maassamme ilman lupaa, vaikka vesilaki sitä vaatii, eikä kalatalous- ja ympäristöviranomaiset juurikaan niihin puuttu. Kalakantojen elvyttämistä tehdään vanhasta tottumuksesta liian istutuskeskeisesti. Kaikki asianomaiset kuitenkin tietävät, että istutuksista seuraan luonnonkannoille herkästi enemmän ongelmia, kuin että niistä olisi iloa. Maamme taimenkantojen elvyttäminen on tähän asti ollut suurilta osin teennäistä, pintapuolista ja liian lyhytjänteistä. Kunnostuksiakin on tehty ensisijaisesti kalastusta parantavina toimina. Kunnostusten myötä maahamme on syntynyt iso määrä uusia koskikalastuspaikkoja, jotka ovat ruokkineet kalastusta reilusti enemmän kuin mitä kunnostuksilla on lisääntymistä edistävää vaikutusta. Paljon periaatteessa hyvätahtoisia pyrkimyksiä, jotka ovat vieneet maamme taimenkantoja pikemminkin ojasta allikkoon. Luonnonvarainen taimen on Suomessa koko ajan entistä uhatumpi.
Taimen on Suomessa vakavasti uhattuna
21.09.2011 - 12:21
...niin, ja niin kauan kun vesiin suolletaan nykypolitiikan mukaisesti tuhottomasti istuukkaita, niin tulee olemaan liikakalastusta ihan kaikissa sen muodoissa. Saaliskeskeisyys ja hulvattoman saalisodotukset on toki yksi ongelma. Eikä pyyntikokoisten istuttamisen ole ainakaan helpottanut tilannetta. Pikemminkin päinvastoin. Asia voi alkaa hissuksiin muuttumaan parempaan päin vasta sen myötä, jos aletaankin oikeasti miettimään, että olisiko kestävän kalastuksen edistäminen joku juttu, ja mitä se mahdollisesti voisi tarkoittaa - tai mitä se edellyttäisi. Kestävän kalastuksen edistäminen edellyttäisi myös tutkimukselta sekä kalastusjärjestöiltä kevyttä kurssinmuutosta. Eipä taida onnistua. Suomi on kalastuskysymysten osalta äärimmäisen konservatiivista, eli tehdään "turvallisesti" niin kuin on aiemminkin tehty. Asioiden miettimminen ja uusien asioiden sisäistäminen kun on niin vaikeata.
Erkki on puhunut - hyvä!
http://areena.yle.fi/audio/1328340089798
Keskustelu hieman väsähtänyt näin talvipakkasilla?
Vanhoja ja viisaita pitäs kuunnella. Erkkipoika
puhuu pelkkää asiaa. 5-vuotta ei ois aika eikä
mikään. Faktaa lienee, että muuten ei tapahdu yhtään
mitään. Ollaan muutenkin pistessä, jolloin on jo
liian myöhäistä.
Topikki väsähti?
Taimenet ne vaan on väsähtäneet. Ei keskustelijat. On oltu aktiivisena muilla foorumeilla. Tämä foorumi ei ole antanut mitään uutta. Keskustelijat jumittaa liikaa poteroissaan. Taimenrintamalla yleisemmin aika hiljaista, vaikka kuulemma joku taimen-teemavuosi. Kyllä ne on mennyttä minun mielestä. Jos ei ihan vielä, niin kovaa vauhtia on katoamassa. Turha pitää erityisemmin ääntä, kun about sanottava on sanottu - ja kun asioihin ja trendeihinkään ei näytä olevan mitään positiivista muutosta tulossa. Suurimmaksi osin jo totaalisen mennyttä. Muutamat viimeiset rippeet vielä hetken rypistelee.
Itte kävin eilen ahvenpilkillä. Tänään paistelin pannulla ja pistin poskeen. Hyvää oli. Kaksi pienintä veitikkaa (3 ja 6 vuotias) oli kans maistelemassa ja tykkäsivät kovasti. Toinen oli pilkillä mukana, ja haluais pian uudestaan ahvenpilkille.
Halikosta löydetty uusi meritaimenkanta. Täysi fakta selviää vasta dna-tutkimusten jälkeen. Nyt vaan kutusoraa Halikonjoelle kyöräämään:
http://www.sss.fi/uutiset/309903.html
"Halikosta löydetty uusi meritaimenkanta." Tuon
ovat monet tienneet jo kauan ennen noita "löytäjiä"
ja osanneet olla huutelematta asiasta. Itsekkin
olen tiennyt taimenten lisääntyvän tietyillä
alueilla tuolla ja nähnyt myös poikasia jo n.30
vuoden ajan. Sain itse tietää asiasta aikanaan
eräältä ikänsä alueella asuvalta joka kertoi
onkineensa sieltä "tammukkaa". Toivottavasti tuo
julkituonti ei tuo mitään negatiivistä
käyttäytymistä mukanaan.
Salosta, veikkaan että tuo ja sinun paikkasi ovat eri paikkoja.
Esim. Halikonjoessa on ollut useissa sivupuroissa ja latvoilla taimenta. Eipä ole enään kun rippeet jäljellä, jos sitäkään. Olisi silloin kun noiden olemassa olo todistettiin sähkökoekalastuksin v.1997 viranomaisten ja kunnanympäristö ihmisten pitänyt herätä ja alkaa suojelemaan ja kehittämään kohteita. Kohta ei ole niitä rippeitäkään jos asioiden vain annetaan olla.
Tämä on just sitä mistä olen jo pitkään varoitellut. Viranomaisilta ja muilta sidosryhmiltä puuttuu joko ymmärrys, tietotaito, tahto, ja taimenen monimuotoisuuden suojelu konkreettisesti turvaavat konkreettiset teot. Pelkkää näpertelyä, muuta turhuutta tai jopa haitaallisia asioita. Se, että joku taimenkanta "löydetään" ei ole välttämättä kovin positiivinen uutinen. Se, vain kertoo että sähkökalastukset ovat osuneen taantuvan tai taimenkannan rippeiden kanssa yhteen. Latvavesiä ja sivupuroja on Suomessa aika hirmuinen määrä, ja sähkökalastuseuranta tarpeeseen verrattuna niin pienimuotoista. Monissa elää vielä jotain pieniä rippeitä, viimeisistä geenipankeista, ja aikoinaan merkittäviä vaelluspoikasmääriä tuottaneista taimmenkannoista - josta siis osa aina lähtee vaeltamaan, ihan siinä missä pääuomien isojen kalojen jälkeläisistä osa jää ns. tammukoiksi. Vaikka taimen Suomessa jatkaisi taantumista, niin uusia löytöjä todennäköisesti tulee harvakseltaan varmaan aika pitkän aikaa.
Yleinen trendi on kuitenkin se, että kannat taantuu, etenkin ne joita elinympäristömuutokset ovat myllertäneet, ja joita kalastetaan. Tietoisuus taimenkannan olemassaolosta, tai edes sen perimästä ei välttämättä ollenkaan johda mihinkään parannuksiin. Taimenkantojen suojelussa on niin perustavaa laatua olevat ongelmat. Nähtiinhän se jo Vantaanjoen taimenen suojelussa. Leimataan tammukaksi, annetaan kadota, ja lopulta korvataan mukamas kalataloudellisesti kiinnostavammalla ja käytännössä vierasperäisillä istukkailla, niin kuin niin monissa muissa vesistöissä eri puolilla Suomea. Niin kauan kun "suojelutyöllä" lyödään taimenen monimuotoisuuden suojelua korville, niin kyse ei ole suojelutyöstä vaan ihan just päinvastaisesta! Taimenen suojelu on Suomessa niin totaalisesti tuuliajolla, suurilta osin kiitos RKTL:n. Ainakaan itse en ole nähnyt olennaisia parannuksia, positiivisia konkreettista muutosta asioiden hoidossa. Korkeintaan jotain kosmeettista.
Niin, silloin kun noita elinvoimaisia tai vähemmän elinvoimasia kantoja noista sivupuroista tai latvavesistä löytyy niin sen pitäisi herättää toimenpiteitä kalatalousviranomaisissa, kunnissa ym.tahoissa.
Silloin kun kantojen olemassa olosta tiedetään niistä pystytään myös pitämään paremmin huolta ja niiden olemassaolo myös turvaamaan.
Esim. Salon seudun taimenkantojen elinvoimasuuden takaamiseksi tarvittaisiin oikeasti vähintään yhden henkilön vuosittainen työpanos. Eli resurssien puutettakin voinee syyttää aikalailla. Tosin silloin -97 kun laaja kartoitus tehtiin niin vaikka 7 eri kunnan yhteispanoksena taimenkantojen suojelu olisi ollut pikkuraha. Nythän nuo kunnat ovat yhdistyneet yhdeksi.
Vantaanjoen varrella tehdään vuosittain paljonkin hyvää työtä vaelluskalojen eteen. Se että Vantaanjokeen on vuosikymmeniä istutettu monien eri tahojen toimesta erilaisia kantoja on jättänyt jälkensä taimenien geeneihin. Sille asialle ei enään kauheasti voi mitään.
Nyt pystytään elämään vain tätäpäivää, ja näkisin että Vantaanjoella on mahdollisuus kehittyä hyväksi mm. taimenen lisääntymisvesistöksi, jota se osittain jo onkin. Jos samantapaista toimintaa olisi tehty esim. Halikonjoen vesistössä niin todennäköisesti niissä useissa kohteissa olisi vielä lisääntyviä kantoja tuon yhden sijaan.
Toi mun edellinen kommentti koskee myös Luonnonsuojeluliitto http://www.sll.fi/luontojaymparisto/monimuotoisuus/vuodenlaji/index_html..puuttuu joko ymmärrys, tietotaito, tahto, ja taimenen monimuotoisuuden suojelu konkreettisesti turvaavat konkreettiset teot.
Mielenkiintoista kyllä että tuollakin sivulla kovasti puhutaan taimenen suojelusta. Silti "Uhanalainen laji" otsakkeen alla kirjoitetaan että "Valtaosa taimenistamme, puroissa kutevia kantoja lukuun ottamatta, on peräisin istutuksista." ilman että sivusto mitenkään ottaa kantaa siihen että minkä taimenen suojelua tulisi priorisoida, ja minkä ei. Aiemminhan liittokin kovasti liputti sen puolesta, että Vantaanjoella vierasperäisten taimenten kotiuttaminen on arvokasta toimintaan uhanalaisen meritaimenen suojelemiseksi. Tästä saa sellaisen käsityksen, ettei taimenesta oikeasti välitetä - tai sitten ei vain ymmärretä. Vesiensuojelu on vesiensuojelu. Mutta jos puhutaan taimenen suojelusta, niin mielestäni fokus pitäisi olla taimen elinvoiman ja monomuotoisuuden suojelussa.
Nyt taimen tuntuu olevan lähinnä vesiensuojelulobbauksen keppihevosen. Jos ollaan sitä mieltä, että valtaosa taimenkannoista on istutusperäisiä, ja että alkuperäiskannoilla ei ole väliä, niin mielestäni se olisi reilua Luonnonsuojeluliitonkin sanoa suoraan. Jos SLL ajaa yksipuolisesti taimenen nimissä vaellusteiden avaamista vesistöihin, missä padon yläpuolella esiintyy suojeltavaa taimenta, niin lopputulos on sama kuin täyttäisi uhanalaisen taimenen elinympäristön vierasperäisillä istukkailla, tai vierasperäisellä lajilla, sanokaamme puronieriällä. Harmi ettei edes teemavuosi ole saanut suojelukysymyksissä asiantuntevaksi koettua järjestöä avaamaan silmänsä kyseiselle kalalle. Ei hyvää seuraa.
ps. Sorastuksen on ihan jees, jos siis fokus on olemassaoleva luonnonkannan elvyttämisessä. Vantaanjoella ja muuallakin riski on siinä jos ei tiedetä mitä halutaan suojella, ja että homma toimii hyvin viljelykeskeisesti, tarkoittaen useimmissa tapauksissa vierasperäisiä istutuksia. Alkuperäisten luonnonkantojen elvyttäminen on taimene monimuotoisuuden suojelua. Vierasperäisten istukkaiden levittäminen sinne, tänne ja varmuuden vuoksi myös tuonn - on pikemminkin merkittävä uhka taimenen monimuotoisuuden suojelulle. Ymmärryksen puute = ei tiedä oikeasti mitä on tekemässä. Resurssin puute = kiinnostuksen puute, joka taas on läheisesti sukua piittaamattomuudelle. Omasta mielestä epäolennaiset asiat voi sivuuttaa. Taimen suojelu on liian pitkään ollut epäolennainen ja vieras asia, siinä missä vierasperäisten istukkaiden hyysääminen, uusien kalapaikkojen edistäminen ja sitä kautta kalateiden avaamiset on korkealle priorisoituja. Tämä liiton lanseeraama taimenlinjaus onkin minun mielestä ensisijaisesti vesiensuojelu ja kalastuksenedistämistä, ja valitettavasti kaikkein vähiten taimenen suojelua.
Alkaa tämä taimenen kolmijakoa ja vierasperäistä kantaa peräisin olevia istutuksia puoltava taimen-näkemys hieman tympimään. Jollain on jotain virtavesiunelmia, mutta taimenkäsitys on aika totaalisesti hakusessa. Tämä ns. meritaimenen elvyttämistä ja edistävä juttu on vähän niin kuin että kaikista suomalaisista alettaisiin edistämään ja pönkittämään vain rannikolla (ensimmäisen padon alapuolella) asuvia suomenruotsalaisia, kaikkien muiden kustannuksella. Perimällä ei väliä, kunhan jonkun keinotekoisen luokittelun mukaan ovat suomenruotsalaisia ja padon alapuolella. Muiden elinkierto kun ei ole ehyt, tai jotain muuta keinotekoista ja totaalisen vääristävää surkeata selitystä. Entäs kaikki patojen yläpuolella esiintyvät ns. tammukat. Kyse on samasta kalasta, mutta niin eriarvoisesta.
Keskustelin juuri erään REKTL:n ammattilaisen taimenen kasvattajan kanssa.
Oli samaa mieltä kanssani siitä, että villinä syntyneistäkin (meri)taimenista vain osa lähtee vaeltamaan.
Nekin saattavat vaeltaa vain lähimmälle isommalle joelle tai järvelle,
oleilla siellä missä ruokaa riittää, kutea, ja vaeltaa jossakin vaiheessa ehkä merellekin.
Kaikki tämä riippuu kalatiheydestä ja ruokatilanteesta.
Johonkin jokeen/puroon saattaa kerääntyä vuosien aikana tiheä kanta hyvin monen ikäisistä kaloista.
Tämä "suma" sitten purkautuu yhtäkkiä kun tila ja ruoka käy vähiin.
Taimenkanta siis "elää" tammukan, paikallisen taimenen, järvitaimenen ja meritaimenen välillä.
Jokea joka olisi vain meritaimenjoki ei siis ole olemassa.
Näin on luonto järjestänyt tämän asian ja siihen on tyytyminen.
Alkaa nää Kettusen jutut oleen sen verran katkeran maanisia, että kannattaisikohan hakea ammattiapua? Tainnut kaverilla mennä sukset ristiin kalatalouden toimijoiden suuntaan ja purettava pahaa oloa tänne. Kiitokset siitä, että ymmärsit vihdoin poistua FB:n Iktyonomit ryhmästä spämmäämästä aatettaasi ja itkuasi, jaksaa sitäkin ryhmää taas vilkuilla. Tack och adjö!
Eipä kestä. Ja sori, jos olen mutkistanut jonkun kalanviljelybisneksiä.
http://www.savonsanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/vesist%C3%B6-ei-ole-luonnon-tilainen/322847
Marcellon juttu on vanhan kertausta. Sama ollut jo 3.1.2009. Lue myös juttu 7.1.2009.
Tuossa linkki.
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/konnekoskeen-ei-kosketa/326183
Joulutulva kävi ja 130 hehtaaria metsää kärsii tai kuolee!
Metsä ei kuole tämän vuoksi vaan saattaa mieluummin hyötyä.
Kauhea poru yhden satunnaisen tulvan vuoksi!
Kokonaistilanne on tämä:
Hankaveden pintaa on laskettu 80 senttiä v.1860 Konnekosken luusuaa ruoppaamalla ja poistamalla kiviä.
Vanha pinta näkyy virran suulla olevissa kallioissa siitepölyn muodostamana keltaisena raitana.
KAIKKI nyt satunnaisesti tulvan alle joutuvat maat ovat vanhaa ILMAISEKSI saatua järven pohjaa.
Tulva, kuten kirjoituksessakin kerrotaan, EI johdu Konnekoskesta, vaan monenlaisista yläpuolisista suo ym. ojituksista.
NYT tilannetta aiotaan korjata muuttamalla Konnekoskea TAAS kerran.
MITEN on mahdollista vähentää tulvimista kiveämällä koskea vielä lisää?
"Saadaan kaloille suojapaikkoja", -voi V!
Käytännössä tulisi käymään näin:
Metsänomistajat saisivat VIELÄ lisää ilmaista rantamaata, ja tämä on tarkoituksenakin.
Jutun allekirjoittajan nimi kertoo paljon.
"Keskustelin juuri erään REKTL:n ammattilaisen
taimenen kasvattajan kanssa.
Oli samaa mieltä kanssani siitä, että villinä
syntyneistäkin (meri)taimenista vain osa lähtee
vaeltamaan.
Nekin saattavat vaeltaa vain lähimmälle isommalle
joelle tai järvelle,
oleilla siellä missä ruokaa riittää, kutea, ja
vaeltaa jossakin vaiheessa ehkä merellekin.
Kaikki tämä riippuu kalatiheydestä ja
ruokatilanteesta.
Johonkin jokeen/puroon saattaa kerääntyä vuosien
aikana tiheä kanta hyvin monen ikäisistä kaloista.
Tämä "suma" sitten purkautuu yhtäkkiä kun tila ja
ruoka käy vähiin.
Taimenkanta siis "elää" tammukan, paikallisen
taimenen, järvitaimenen ja meritaimenen välillä.
Jokea joka olisi vain meritaimenjoki ei siis ole
olemassa.
Näin on luonto järjestänyt tämän asian ja siihen
on tyytyminen."
Tän teorian vois kaikessa loogisuudessaan lukita.
Savon sanomien mielipidekirjoituksen tavoitteet ei onnistu kuin yhdellä tavalla. Valuma-alueella metsä ja suo-ojat tukkoon jotta valumaalue varastoi vettä paremmin ja pidempään.
Samanlaista vikinää on kokemäenjoella, ruopata pitäisi kun jotkut päjöt kyntää peltojaan sinne minne ennen pitkää vesi varmuudella nousee. Varmaan siirtäisivät koko joen pois, jos vaan olisi mahdollista.
Lohen kohdalla ylempänä mainittu "suma" nähtiin Tornionjoella viime keväänä:
Muutaman kesän poikaset ovat kasvaneet hitaasti, ja seuraavien nopeasti.
Vaeltamaan lähtijöihin kerääntyy 3 vuotisten (noin 80%) lisäksi normaalia enemmän 2, 4,
ja jopa tätäkin vanhempia poikasia. -Joki "tyhjentää" itsensä.
Suomessa tämä merkitsee paranevia saaliita verkkokalastajille.
Jokikannat tässä tonttujen maassa eivät hyödy vähääkään.
Niimpäs jäpä olikin, vanhan kertausta:
Tuli vastaan kun etsin konnekosken virtaamaa ja kuutiomääriä.
Tuossa oli Veli-Jussi Jalkasen mietteitä konnekoskesta:
Tietysti kyseinen artikkelin ja mielipiteen kirjoittaja agronomi Jalkanen ajattelee myäs omaa etuaan:
http://www.sahalankartano.fi/11
Tämä video on tässä ketjussa ollut esillä aikaisemminkin,en jaksa kaivella mutta laitetaan nyt uudelleen:
Keväällä 2008
http://www.youtube.com/watch?v=knx5U79ohsI
on varmaan ollut joskus enemmänkin kuin 79 kuutiota.
Kuivana kesänä, oisko virtaus noin puolet tuosta keväisestä määrästä?
Tuossa klikkaamalla linkki toimii:
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/konnekoskeen-ei-kosketa/326183
Uusi tutkimus: "Mäti-istutuksilla kaksinkertaistettiin poikasmäärät"
"Yleistyneestä käytännöstä poiketen mäti istutettiin suoraan koskikivien pinnalle. Mätirasioiden käyttö mäti-istutuksissa ei tämän tutkimuksen mukaan ole välttämätöntä."
Koko tiedote on täällä: http://www.rktl.fi/tiedotteet/mati_istutuksilla_kaksinkertaistettiin.html
-"mäti istutettiin suoraan koskikivien pinnalle".
-"Tutkimuksen mukaan poikastiheyteen EI VAIKUTTANUT merkitsevästi istutettu mätimäärä, mätijyvien koko, istutuspaikka eikä istutusvuosi".
Mätirasiaistutus on "kallista" ja tämäkö on selvästi halvenpaa?
Eikö tähän käytetty raha ole pois hyväksi tunnetusta mätirasiaistutuksesta?
Oletettavasti valtaosa näin "istutetusta" mädistä tuhoutuu ja joutuu mateiden ym. suihin.
Ovatko ne mätirasiat kuitenkaan oikeasti kalliita?
Marcellolle ja muillekin:
Täältä ne leviää Konnekoskeenkin. Toivon mukaan.
http://www.rautalamminperhokalastajat.com/home
Linkin tekstistä ei varmuudella selvinnyt mihin mainitut mätirasiat oli pantu, Karinkoskeenko?
Karinkosken niskalla on vanhastaan käytössä ollut kutupaikka.
Valitettavasti koski on kovin pieni joten mitään suuria odotuksia sille ei voi asettaa.
Karinkoski, toiselta nimeltään Lapinkari, on ilmeisesti ollut vanha Saamelaisten asutuspaikka.
Olen vanhoina aikoina muutaman kerran käynyt siellä kalassakin.
Kalat olivat liki kiloisia ja väsyttelinpä kerran isompaakin sillan alla.
Hauskin muisto on kun kiven ja pusikon suojassa onkiessani vastapäisestä savusaunasta pulahti nuori nainen uimaan.
En uskaltanut puhua mitään kun olisi pian luultu minun tiirailevan naisia tahallani.
Tytön lähtiessä takaisin saunaan en ehtinyt lähtemään kun jo tilalle pulahti verevämpi nainen.
Näin sitten uivat vuorollaan useampaan kertaan ja minä pusikossa pää punaisena ...
Nyt uskallan jo kertoa tapahtuneesta, -silläkin uhalla että tunnistavat itsensä kuvauksesta.
Voin kuitenkin vannoa, että pidin silmäni ainakin melkein kiinni koko ajan.
Arvaamatonta on taimenenpyytäjän elo joskus!
............................................
Konnekosken vanha myllyuoma saattaisi olla myös hyvä paikka mätirasioille.
Joo, Karinkoskeen olivat laittaneet. Taitaa se vanha savusauna olla vieläkin pystyssä.
Siinä maantiesillan alla oli joku vuosi sitten ollut ISO järvitaimen. Vaan ei kuulemma ollut nälkäinen. Ja hyvä niin.
Katsokaa Erä-lehden nettisivuilta juttu Keski-Suomen järvitaimenella heikko vuosi.
Otsikkokuvassa on oikea kunnon (Konneveteläinen?) Jytky-taimen.
Pituudesta en saanut selkoa, mutta todella iso taimen, 9 kiloa?
Nähtävästi istukas vaikka eväleikkaus on pieni.
Sivut
Lisää uusi kommentti