Suomalaista taimentutkimusta
27.12.2018 - 11:32
Tuossa pari linkkiä keskustelun pohjaksi:
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/520222/rktltr2013_9.pdf?se...
Tuolla on mielenkiintoisia tutkimustuloksia ainakin luonnontaimenen merkintätutkimuksista Keski-Suomessa ja taimenen kokojakaumasta koskikalastuksessa (Konneveden Siikakoskella). Muutakin mielenkiintoista, mutta noista voisi aloittaa.
Toinen linkki (meritaimenen kuolleisuus verkkokalastuksessa), joka on jäänyt monelta varmaan lukematta, kun on aika tuore:
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/jai.13517
Sana on vapaa.
mikäli näin toimitaa, niin ei ole ihme jos kotiutus hankkeet vähän tökkii. onneksi esim kokemäen joessa ruvetaan tulevaisuudessa lypsämään joen omia taimenia.
Niin se vaan on, ettei Laatokannorpasta ole Saimaannorpaksi, eikä Tenon nieriästä
Vuoksen vesistön nieriäksi.Järvilohi on luku sinänsä.Mutta taimenesta on moneksi.Vaikka väittävätkin geneettisen monimuotoisuuden kasvatusaltaissa kaventuneen.
Vai että järvikampelajuttuja. Kaikenlaista.
Juu. Rannikolla on kyllä tapahtunut paljon hyvää, mutta jos nyt puhutaan ihan vaikka tuosta Rautalammista, päijänteestä ym, kaipaisi kyllä nyt hieman enemmän dataa tueksi.
RL:n ja Päitsin vesistöissä ei pikkupuroja paljoa ole, ja tiedetyt on rauhoitettu uuden lain vallitessa. Eihän tuolla ole kuin muutama latvajoki koko roskassa.
Vuoksen vesistössä taas pikkuojia riittääkin. Lukumäärästi pelkästään Vuoksen vesistössä on satoja, ellei tuhansia puroja joissa taimen elää ja lisääntyy. Mitä ylemmäksi mennään sen enemmän. Vielä vanhan lain aikaan näissä sai kalastaa myös lääniluvalla. Oulujoen vesistössä myös, mutta sen varaman moni laskee "Lapiksi".
Muutama parempi "nousutaimenjoki" on päätynyt omalla kalastuslistalle. Ketkä on olleet 15 vuotta sitten enemmän perhokalastaja.netin toiminnassa, muistavat varmaan PN:n linkkaaman kuva pikkujoesta ja isosta taimenesta (nyt ainakin ~7 kilon). Tuo oli ihan julkinen paikka ja luvanmyynnin piirissä. Muutama muu vastaava oli vapaassa kalastuksessa joissa tykkäsin myös käydä.
Mutta totuuden nimissä, kyllä noissa ainakin keskikesän kalastuksella monikiloinen taimen oli harvinaisuus, ja vitosen rikkoi useammin Karviolla, kuin noilla pikkupuroilla. Hyvää uskoa loi kuitenkin siihen, että syysnousussa noissa puroissa voi olla melkosia mörköjä.
Muistan kyllä. Komia kala. Mutta totuuden nimissä kyllä se vuoksen vesistössä taimenkanta(t) ois aika paljon paremalla mallilla, jos noita isoja nousijoita niihin pieniin puroihin riesaksi asti nousis.
Vai että järvikampelajuttuja. Kaikenlaista.
Juu. Rannikolla on kyllä tapahtunut paljon hyvää, mutta jos nyt puhutaan ihan vaikka tuosta Rautalammista, päijänteestä ym, kaipaisi kyllä nyt hieman enemmän dataa tueksi.
RL:n ja Päitsin vesistöissä ei pikkupuroja paljoa ole, ja tiedetyt on rauhoitettu uuden lain vallitessa. Eihän tuolla ole kuin muutama latvajoki koko roskassa.
Vuoksen vesistössä taas pikkuojia riittääkin. Lukumäärästi pelkästään Vuoksen vesistössä on satoja, ellei tuhansia puroja joissa taimen elää ja lisääntyy. Mitä ylemmäksi mennään sen enemmän. Vielä vanhan lain aikaan näissä sai kalastaa myös lääniluvalla. Oulujoen vesistössä myös, mutta sen varaman moni laskee "Lapiksi".
Muutama parempi "nousutaimenjoki" on päätynyt omalla kalastuslistalle. Ketkä on olleet 15 vuotta sitten enemmän perhokalastaja.netin toiminnassa, muistavat varmaan PN:n linkkaaman kuva pikkujoesta ja isosta taimenesta (nyt ainakin ~7 kilon). Tuo oli ihan julkinen paikka ja luvanmyynnin piirissä. Muutama muu vastaava oli vapaassa kalastuksessa joissa tykkäsin myös käydä.
Mutta totuuden nimissä, kyllä noissa ainakin keskikesän kalastuksella monikiloinen taimen oli harvinaisuus, ja vitosen rikkoi useammin Karviolla, kuin noilla pikkupuroilla. Hyvää uskoa loi kuitenkin siihen, että syysnousussa noissa puroissa voi olla melkosia mörköjä.
Muistan kyllä. Komia kala. Mutta totuuden nimissä kyllä se vuoksen vesistössä taimenkanta(t) ois aika paljon paremalla mallilla, jos noita isoja nousijoita niihin pieniin puroihin riesaksi asti nousis.
Myös minä muistan. Ja onhan niitä yksittäisiä yksisarvisia yhä siellä täällä. Kokonaisuus on vain lohduton, kun niin harva taimen selviää sukukypsäksi asti järvillä. Kyllähän se on surullista, kun vuosikymmeniä rauhoitettuna olleeseen ja nykyoloissa kohtuuhyvin vaelluspoikasia tuottavaan jokeen ei palaa yksikään järviltä kudulle.
taimen on tehokas lisääntyjä ja selviytyy monissa olosuhteissa, mutta ei se silti sitä tarkoita ettei se geneettisesti muuttuisi ja sopeutuisi paremmin tiettyihin olosuhteisiin. etelä suomessa on kymmeniä kohteita joihin on yritetty taimenta kotiuttaa mutta niin vaan on jäänyt kotiutumatta. miten ihmeessä tämä on mahdollista kun taimenella on lukuiset selviytymis keinot. osa jää jokeen ja osa vaeltaa mereen ja osa jopa yläpuolisiin vesistöihin. miten voi olla mahdollista ettei taimen populaatiota kuitenkaan tule. ihan vaan siitä syystä että on laitettu täysin vääriä yksilöitä ja väärillä tavoilla. meritaimenen isokokoisille poikasille ei vaan riitä ravintoa pienessä joessa ja koska vanhemmat on ollut vaeltavia yksilöiitä on niiden jälkeläisilläkin vahva vaellus vietti ja tosiaan ravinnon tarve ison kokonsa vuoksi. tammukankin poikasista osa lähtee merivaellukselle ja kasvaa isoksi kun ruokaa on tarjolla, mutta tammukan poikasista isompi osa jää jokeen tammukaksi ja näin saataisiin se taimen kanta tehtyä vaikka palaavat taimenet ei aina verkkoja pystyisikään välttämään, joku joskus selviytyy ja joessa on jo valmiina kutukavereita. asiat voi tehdä hyvin tai vähemmän hyvin. suomessa mennään mahd halvalla niin siksi varmaan tulokset on mitä on ja vaikuttaa tyhmältä systeemiltä, mutta halpa se varmaan on kun samaa taimenta pistetään joka paikkaan. toisaalta vielä halvempaa olisi kun ei tehtäis ollenkaan eikä tuloskaan olisi paljon huonompi.
Vai että järvikampelajuttuja. Kaikenlaista.
Juu. Rannikolla on kyllä tapahtunut paljon hyvää, mutta jos nyt puhutaan ihan vaikka tuosta Rautalammista, päijänteestä ym, kaipaisi kyllä nyt hieman enemmän dataa tueksi.
RL:n ja Päitsin vesistöissä ei pikkupuroja paljoa ole, ja tiedetyt on rauhoitettu uuden lain vallitessa. Eihän tuolla ole kuin muutama latvajoki koko roskassa.
Vuoksen vesistössä taas pikkuojia riittääkin. Lukumäärästi pelkästään Vuoksen vesistössä on satoja, ellei tuhansia puroja joissa taimen elää ja lisääntyy. Mitä ylemmäksi mennään sen enemmän. Vielä vanhan lain aikaan näissä sai kalastaa myös lääniluvalla. Oulujoen vesistössä myös, mutta sen varaman moni laskee "Lapiksi".
Muutama parempi "nousutaimenjoki" on päätynyt omalla kalastuslistalle. Ketkä on olleet 15 vuotta sitten enemmän perhokalastaja.netin toiminnassa, muistavat varmaan PN:n linkkaaman kuva pikkujoesta ja isosta taimenesta (nyt ainakin ~7 kilon). Tuo oli ihan julkinen paikka ja luvanmyynnin piirissä. Muutama muu vastaava oli vapaassa kalastuksessa joissa tykkäsin myös käydä.
Mutta totuuden nimissä, kyllä noissa ainakin keskikesän kalastuksella monikiloinen taimen oli harvinaisuus, ja vitosen rikkoi useammin Karviolla, kuin noilla pikkupuroilla. Hyvää uskoa loi kuitenkin siihen, että syysnousussa noissa puroissa voi olla melkosia mörköjä.
Muistan kyllä. Komia kala. Mutta totuuden nimissä kyllä se vuoksen vesistössä taimenkanta(t) ois aika paljon paremalla mallilla, jos noita isoja nousijoita niihin pieniin puroihin riesaksi asti nousis.
Myös minä muistan. Ja onhan niitä yksittäisiä yksisarvisia yhä siellä täällä. Kokonaisuus on vain lohduton, kun niin harva taimen selviää sukukypsäksi asti järvillä. Kyllähän se on surullista, kun vuosikymmeniä rauhoitettuna olleeseen ja nykyoloissa kohtuuhyvin vaelluspoikasia tuottavaan jokeen ei palaa yksikään järviltä kudulle.
Tuollaisia sekin pikkujoki antoi useamman. P erehtyi joskus paljastamaan paikan vahingossa kun eräällä toisella foorumilla kertoi liikkuneensa kyseisellä koskella ja saaliskuvassa oli tunnistettavia elementtejä :D
Mutta ei ne taimenenkaan ongelmat ratko pelkällä syönnösvaelluksella noilla latvapuroilla. Ylivoimaisesti suurin syy löytyy perkaukisista ja tuonkin valuma-alueen jokavuotisilta turveojituksilta, itse turvetuotantoalueita unohtamatta. Taimen on ollut vielä 100 vuotta sitten noissakin ojissa valtakala. Sitten kun jokainen joki on vielä padottu, ettei itse saimaalle, saati edes Kallamerelle ole enää yhdestäkään purosta ole yhteyttä. No ei se järvialuiden uisteluveneiden tehopyynti toki eduksikaan ole jos jossain on lisääntymisjoki siinä kunossa, että smoltteja tuottaisi.
Otanta alue Varsinais-Suomi - On istutettu ja luonnokantaisia x-määrä. Kun lähin suurempi joki on Aurajoki on sinne ja sieltä saatu taimenta niin eväleikattuja että rasvaevä tallella olevia. En kalasta tuossa joessa vaikka lähellä asun. Ihan varmalla tiedolla sieltä nostetaan kaikki mikä lohikalalta näyttää. On kausiluontoista miten syksyllä taimen löytää talvehtimis-sijaintinsa. Pari vuotta sitten marraskuussa heittelin Haukea ihan 2-5m syvyisessä vedessä poukamassa, lähellä rannikkoa heittoperholla (18cm) Ensimmäinen kala 2.1kg meritaimen ja seuraava 4.8kg meritaimen ja vielä 3.5kg. Vaeltaminen voi jokeen ,mikä lienee syksyllä tarkoitus tuon kokoisilla kaloilla harhautua. Toinen spesifi havainto on ravinto joka myös vaikuttaa missä meritaimen syksystä kevääseen jää sopivalle ravintopaikalle. Ja Keväällä sitten ns. haukipaikoilla isojakin meritaimenia. Pohjoisempana voipi olla toisin kuin Turun saaristossa samaa väylää Aurajokeen nousevia missä laivaliikeenne hyvin aktiivista.
ihmisten pitäisi oikeasti olla vastuullisia mitä kalaa ja mistä pyytää. ja varsinkin mitä kalaa ostaa ja keneltä. vaikka voisi luulla että ammattikalastaja pitää alan jatkuvuudesta huolta niin ei kyllä pidä ja valtaosa on iäkkäitä joille se nyt saatava raha on kaikki kaikessa ja ns siemen perunat syödään ilmeenkään värähtämättä ja varsinkin jos oma kalastusmuoto tuhoaa jonkun toisen kalastus muodon niin siitä ei välitetä vähääkään. ja älkää nyt ainakaan pimeää kalaa ostako joltain eläkkeelle siirtyneeltä ammattikalastajalta joka kuitenkin pyytää täyspäiväisesti ammatti vehkeillä ja pistää manit suoraan taskuun eikä välitä kiintiöistä ym.. paskaakaan
jaaninojassa on ollut jo vuosia luontaista lisääntymistä, varmaan myös joku tammukka kanta myös itse ojaan kotiutunut. tässä turun ympärillä on useitajokia mihin on istutuksia yritetty tehdä huonoin tuloksin laivaväylät pitää onneksi aurajoen auki verkoista verkottajat on lähinnä vierastyöläisiä ja salaa liikkeellä.
Vai että järvikampelajuttuja. Kaikenlaista.
En ole niin väittänyt. Totesin vain ettet tiedä että myös järvissä on härkäsimppuja.
Ja kampelaa. Pulmankijärvessä. Saa googlettaa...
Meritaimen kanta ei ole tammukkakanta. Jaaninojasta pääsee kala mereen teoreettisin mahdollisuuksin. Mutta mahdollisuus on. Useita jokia joihin on yritetty istuttaa? Muutama esimerkki olis kova juttu.
Sitte vois pohtia että pärjääkö VK poikanen kun purossa, (esim.jaaninoja) ei ole tehty kunnostuksia lainkaan tai hyvin vähän...
osa taimenen poikasista ei lähde merivaellukselle ja suurempi osa poikasista jää puroon jos kumpikin vanhempi on ns tammukka joka ei ole merivaelluksella käynyt, kun taas merivaelluksen tehneiden taimenten poikasista lähes kaikki lähtee merivaellukselle. aurajoki säätiö tietää ainakin jonkun verran mihin ja milloin on istutuksia tehty. ainakin mynäjoki, laajoki, hirvijoki, raisionjoki, aurajoki ja paimionjoki on saanut lisä puustia tankkiautoista.
Ei mene nyt vahvasti.
Tuollainen tammukka vs. meritaimen -logiikka on osoitettu moneen otteeseen pelkästään vanhan kansan uskomukseksi. Ihmeen kauan menee, että nämä tammukoista höpöttämiset saataisiin esson baarista kitkettyä.
no miten noiden nousuesteiden yläpuolella voi noita meritaimenia olla vuosikymmenestä toiseen jos asia ei olisi juuri noin kun sanoin? kyllä taitaa nyt omat ajatuksesi olla esson baarista. miten voi olla vaikea tajuta että taimen sopeutuu vallitseviin olosuhteisiin ja olosuhteet muokkaa minkälaiset yksilöt pääsee sukuaan jatkamaan.
esim norjassa on monta kohdetta jossa usean metrin luonnon putous joessa mutta silti taimenta on putouksen yläpuolella eikä sinne tiettömään vuoristoon todellakaan tuoda taimen smoltteja helikopterilla vuodesta toiseen.
koitapa löytää yksikin tutkimus joka näyttäisi ettei ns tammukka kemijoen latvoilla ole mitenkään erilainen vaelluskäyttäytymiseltään kuin kokemäenjokeen istutettu vaellus smoltti. tätähän nyt yrität väittää.
Ja merkinnöillä on osoitettu, että noi putokusen yläpuoliset taimenkannat tuottavat usein enemmän taimenta mereen kuin alemman pääuoman taimenet. Ylhäällä on taimenilla hyvät oltavat, ja jos niistä suurin osa ei poistuisi mereen voisi koko puro tuokkoutua ylitiheään taimenkantaan.
Eräästä pikkulammen kääpiöityneestä rautukannasta saatiin loistava nopeakasvuinen nierikäntä kaupalliseen ruokakalan viljelyyn.
Eikö luonto ole mielenkiintoinen. Asiat ei aina mene sen yksinkertaisimman logiikan mukaisesti.
luonto on mielenkiintoinen ja tiedän tuon nieriä tapauksen, mutta mitä se nyt sitten todistaa? mielestäni juurikin tuon että elin olot muokkaa yksilöistä ne kaikkein sopeutuvimmat kulloisiinkin olosuhteisiin. ns tammukka kannat latvavesillä ruokkii vaeltavaa kantaa koska osa lähtee vaeltamaan, mutta ei suinkaan sama prosentti poikasista, vaan esim raisionjokeen, laajokeen, hirvijokeen tehdyistä istutuksista ei vaeltamattomia ns tammukka kantoja ole jokeen muodostunut. vaikka istutksia on tehty 20 vuotta.
Jos haluaisit tukea uskomukseesi, sinun tulisi istuttaa Turun puroihin erilaisia "purotaimenkantoja" joiden vaelluskäyttäytymistä arvioisit.
Noissa puroissa veden lämmöt nousee kesäisin yli 25 asteeseen. Se on syynä miksi tammukoita on vähän. Littoisille aivan onnettomaan ojaan on muodostunut vahva purotaimenkanta, koska puro saa lakunsa lähteestä ja virtaa saniaisten keskellä ja pysyy viileänä, sisältää hyönteisiä ym. Mainitsemasi joet virtaavat pitkiä matkoja mm. nurmikentällä ilman varjoa.
Ainakaan viimeisellä sivuilla kukaan ei väitä mitään tuon suuntaista. Osuuko tämänyt arkaan paikkaan vai mikä?
Sen sijaan täysin naurettavia väitteitä "purotaimenista" ja niiden absoluuttisesta vaeltamattomuudesta on esitetty. Ja näitä on ammuttu alas järkiperustein yksi kerrallaan. Totta kai taimenpopulaatioiden vaelluskäyttäytymisissä on eroja, mutta vaelluskäyttäytymisen voimakkuutta on mahdoton arvata taimenen alkuprän perusteella.
Jos sinä et löydä yhtään tutkimusta siitä, että Kemijoen latvan hauet syövät vähemmän silakkaa kuin kokemäenjoen suun hauet, alatko väittämään että kemijoen hauet syövät enemmän silakkaa? Täysin yhtä tyhmä ajatusketju kuin "tammukat".
HS tietää kertoa, että "meritaimen" oli oli aiemmin äärimmäisen uhanalainen, nyt se on vain erittäin uhanalainen.Joissakin puroissa elää kuulemma istutettuna meritaimenta.
Mutta jos meritaimen ei lähde vaeltamaan purosta, siitä tulee taimen tai purotaimen?
Järvitaimenta ei uutisessa mainittu, joten sen uhanalaisuudesta ei nyt tällä kertaa
saanut selvyyttä.
Jos haluaisit tukea uskomukseesi, sinun tulisi istuttaa Turun puroihin erilaisia "purotaimenkantoja" joiden vaelluskäyttäytymistä arvioisit.
Noissa puroissa veden lämmöt nousee kesäisin yli 25 asteeseen. Se on syynä miksi tammukoita on vähän. Littoisille aivan onnettomaan ojaan on muodostunut vahva purotaimenkanta, koska puro saa lakunsa lähteestä ja virtaa saniaisten keskellä ja pysyy viileänä, sisältää hyönteisiä ym. Mainitsemasi joet virtaavat pitkiä matkoja mm. nurmikentällä ilman varjoa.
Kyllä tulee kovaa läppää. Littoisissa elää alkuperäistä vanhaa purotaimen kantaa jne. Suomenkielestä pitäis kieltää sana ”tammukka”
Ja sitte Laajoessa EI voi elää mitään kaloja. Ei vaellus eikä muitakaan. Tämän tiedonannon suoritti Korvensuunpadon pienvesienergia yrittäjä paikallislehdessä. On kuulemma niin huonolaatuinen vesi. Eli hänen yrityksen ei tarvitse täyttää lupaehtoja. Kuhan jauhaa sähköä...
mäti istutuksin on istutettu kahteen saman arvoiseen puroon taimenia toisen mäti on otettu tammukoista ja toiseen tuki istukkaista. vielä 4 vuodenkin päästä toisessa purossa oli ihan kelpo tiheydet taimenia ja toisessa taas ei. päätelmä oli silloin että toisen puron poikaset oli vähtenyt vaellukselle paremmin kuin toisen. muistaisin että kiskonjoen latvoilla tälläinen kokeilu on tehty.
Jos haluaisit tukea uskomukseesi, sinun tulisi istuttaa Turun puroihin erilaisia "purotaimenkantoja" joiden vaelluskäyttäytymistä arvioisit.
Noissa puroissa veden lämmöt nousee kesäisin yli 25 asteeseen. Se on syynä miksi tammukoita on vähän. Littoisille aivan onnettomaan ojaan on muodostunut vahva purotaimenkanta, koska puro saa lakunsa lähteestä ja virtaa saniaisten keskellä ja pysyy viileänä, sisältää hyönteisiä ym. Mainitsemasi joet virtaavat pitkiä matkoja mm. nurmikentällä ilman varjoa.
Ei mene nyt vahvasti.
Tuollainen tammukka vs. meritaimen -logiikka on osoitettu moneen otteeseen pelkästään vanhan kansan uskomukseksi. Ihmeen kauan menee, että nämä tammukoista höpöttämiset saataisiin esson baarista kitkettyä.
Miten nämä esson baarista puhuvat ovat itse hyvin usein aika kuutamolla.
Kansainvälisten tutkimusten konsensus on, että vaellustaipumus on voimakkaasti periytyvä. Eri taimenkannoilla vaellustaipumus on erilainen. Ja taimenkannan sisällä vaellustaipumuksella on ajallista vaihtelua pitkällä aikavälillä. Se on sitä automaattista sopeutumista ympäristössä tapahtuviin muutoksiin: ne lisääntyvät, jotka jäävät henkiin ja erilaisia siemenperunoita ts. erilaisen elinstrategian valinneita yksilöitä tarvitaan populaatiossa kaiken aikaa. Ilman tätä koko laji olisi kuollut sukupuuttoon ajat sitten.
Myös minä muistan. Ja onhan niitä yksittäisiä yksisarvisia yhä siellä täällä. Kokonaisuus on vain lohduton, kun niin harva taimen selviää sukukypsäksi asti järvillä. Kyllähän se on surullista, kun vuosikymmeniä rauhoitettuna olleeseen ja nykyoloissa kohtuuhyvin vaelluspoikasia tuottavaan jokeen ei palaa yksikään järviltä kudulle.
Kerro ihmeessä lisää. Tiedän 99% varmuudella joka ikisen suomessa tehdyn taimenen vaelluspoikastutkimuksen, jostain syystä tuo mainitsemasi on mennyt täysin ohi. Syynkin arvaan.
Ja samaan syssyyn voit laittaa sen tutkimuksen, jonka mukaan tähän runsaasti vaeluspoikasia tutkitusti tuottavaan jokeen ei nouse lainkaan taimenia kudulle. Oliko millä tutkittu? Kaikuluotaimilla vai ihan vaan läpällä.
Jostain syystä jotkin asiat tapaavat mennä sinulta ohi. Syyn arvaan. Jos tuo 99 % pitää paikkansa, niin ehkäpä kannattaisi jättää niiden lukeminen ja varsinkin tulkitseminen asiantuntijoille.
Jostain syystä jotkin asiat tapaavat mennä sinulta ohi. Syyn arvaan. Jos tuo 99 % pitää paikkansa, niin ehkäpä kannattaisi jättää niiden lukeminen ja varsinkin tulkitseminen asiantuntijoille.
No arvaa vaikka sitten ihan reippaasti ääneen se syy. Alkoi kiinnostamaan.
Ja samaten voit kertoa ehkä vähän lisää siitä joesta, josta lähtee runsaasti taimenen vaelluspoikasia, mutta paluukutijat puuttuu. Vai voitko sittenkään?
;-)
jo puolet menee oikein (perinnössä löytyy vaellusaktiivisuuteen yhteydessä olevia piirteitä)...
Eiköhän 85% tämänkin palstan lukijoista ymmärrä, että tuo viimeinen suluissa oleva lause ei edes tarkoita mitään.
Pakko todeta, että et välttämättä vain itse ymmärrä. Avataan hieman lukiotason geenisanastoa:
- Perintö = genomi, siis koko solun DNA jonka sekvenssiin kaikki geneettinen informaatio on tallennettu.
- Vaellusaktiivisuus = viittaa itse kalojen aktiivisuuteen. On siis ominaisuus sen suhteen, että jotkut taimenet tykkäävät vaeltaa ja jotkut eivät. Tämä ei liitykään enää geeneihin.
- Piirre = kansankielellä "ominaisuus". Nyt tultiinkin siihen vaikeimpaan asiaan. Genomissa, eli siis perimässä, on erilaisia periytyviä ominaisuuksia ja paljon muutakin dataa geenien ulkopuolelta. Näitä kirjoittaja kutsuu selkeästi geneettisiksi piirteiksi (eng Trait). Tämä onkin monelle vaikea ymmärtää, koska kansanmiehet puhuvat usein "geeneistä". "Piirteen" ja geenin ero on siinä, että kaikilla saman lajin ja saman sukupuolen yksilöillä on lähes aina 100% samat geenit. Erot yksilöiden välillä eivät johdukaan siis eri geeneistä, vaan mainituista pienen pienistä muista eroista (kuten pistemutaatioista tai eri geenivariateista).
Jälkimmäinen on monelle hämmentävää varmaan siksi, että Suomen kieleen geeni on vakiintunut kuvaamaan vähän kaikkea periytyvää, kultturiperimästä isoäidin vaseihin. Suomalaisuus on monen mielestä geeneissä. Siksi hämmennys geeni-sana monipuolisesta käytöstä on ymmärrettävää.
Itse teidän keskusteluun en ota kantaa, vaan seuraan sitä sivusta mielenkiinnolla.
Se, että sinä et ymmärrä ei välttämättä tarkoita, että 85% ei ymmärtäisi lukion genetiikan perusteissa käsiteltyjä perustermejä.
No auta vähän.
"perinnössä löytyy vaellusaktiivisuuteen yhteydessä olevia piirteitä".
Sovitaan vaikka niin, että tuo ensimmäinen sana on vain kirjoitusvirhe, eikä mikään 'lukion genetiikan perusteissa käsitelty perustermi'. Ainakaan meidän lukiossa ei aikanaan käsitelty. Teillä ehkä oli? ;-)
Voitko koittaa selittää satupojalle, mitä tarkoittaa "perimän piirre' tai miten perimästä voi löytyä piirteitä. Kukaan muu ei nimittäin ole vielä sinua ennen löytänyt.
Sivut
Lisää uusi kommentti