Muistan kyllä. Komia kala. Mutta totuuden nimissä kyllä se vuoksen vesistössä taimenkanta(t) ois aika paljon paremalla mallilla, jos noita isoja nousijoita niihin pieniin puroihin riesaksi asti nousis.

taimen on tehokas lisääntyjä ja selviytyy monissa olosuhteissa, mutta ei se silti sitä tarkoita ettei se geneettisesti muuttuisi ja sopeutuisi paremmin tiettyihin olosuhteisiin. etelä suomessa on kymmeniä kohteita joihin on yritetty taimenta kotiuttaa mutta niin vaan on jäänyt kotiutumatta. miten ihmeessä tämä on mahdollista kun taimenella on lukuiset selviytymis keinot. osa jää jokeen ja osa vaeltaa mereen ja osa jopa yläpuolisiin vesistöihin. miten voi olla mahdollista ettei taimen populaatiota kuitenkaan tule. ihan vaan siitä syystä että on laitettu täysin vääriä yksilöitä ja väärillä tavoilla. meritaimenen isokokoisille poikasille ei vaan riitä ravintoa pienessä joessa ja koska vanhemmat on ollut vaeltavia yksilöiitä on niiden jälkeläisilläkin vahva vaellus vietti ja tosiaan ravinnon tarve ison kokonsa vuoksi. tammukankin poikasista osa lähtee merivaellukselle ja kasvaa isoksi kun ruokaa on tarjolla, mutta tammukan poikasista isompi osa jää jokeen tammukaksi ja näin saataisiin se taimen kanta tehtyä vaikka palaavat taimenet ei aina verkkoja pystyisikään välttämään, joku joskus selviytyy ja joessa on jo valmiina kutukavereita. asiat voi tehdä hyvin tai vähemmän hyvin. suomessa mennään mahd halvalla niin siksi varmaan tulokset on mitä on ja vaikuttaa tyhmältä systeemiltä, mutta halpa se varmaan on kun samaa taimenta pistetään joka paikkaan. toisaalta vielä halvempaa olisi kun ei tehtäis ollenkaan eikä tuloskaan olisi paljon huonompi.

jaaninojassa on ollut jo vuosia luontaista lisääntymistä, varmaan myös joku tammukka kanta myös itse ojaan kotiutunut. tässä turun ympärillä on useitajokia mihin on istutuksia yritetty tehdä huonoin tuloksin laivaväylät pitää onneksi aurajoen auki verkoista verkottajat on lähinnä vierastyöläisiä ja salaa liikkeellä.

Meritaimen kanta ei ole tammukkakanta. Jaaninojasta pääsee kala mereen teoreettisin mahdollisuuksin. Mutta mahdollisuus on. Useita jokia joihin on yritetty istuttaa? Muutama esimerkki olis kova juttu.

Sitte vois pohtia että pärjääkö VK poikanen kun purossa, (esim.jaaninoja) ei ole tehty kunnostuksia lainkaan tai hyvin vähän...

Ei mene nyt vahvasti.

Tuollainen tammukka vs. meritaimen -logiikka on osoitettu moneen otteeseen pelkästään vanhan kansan uskomukseksi. Ihmeen kauan menee, että nämä tammukoista höpöttämiset saataisiin esson baarista kitkettyä.

esim norjassa on monta kohdetta jossa usean metrin luonnon putous joessa mutta silti taimenta on putouksen yläpuolella eikä sinne tiettömään vuoristoon todellakaan tuoda taimen smoltteja helikopterilla vuodesta toiseen.

Ja merkinnöillä on osoitettu, että noi putokusen yläpuoliset taimenkannat tuottavat usein enemmän taimenta mereen kuin alemman pääuoman taimenet. Ylhäällä on taimenilla hyvät oltavat, ja jos niistä suurin osa ei poistuisi mereen voisi koko puro tuokkoutua ylitiheään taimenkantaan.

Eräästä pikkulammen kääpiöityneestä rautukannasta saatiin loistava nopeakasvuinen nierikäntä kaupalliseen ruokakalan viljelyyn.

Eikö luonto ole mielenkiintoinen. Asiat ei aina mene sen yksinkertaisimman logiikan mukaisesti.

Jos haluaisit tukea uskomukseesi, sinun tulisi istuttaa Turun puroihin erilaisia "purotaimenkantoja" joiden vaelluskäyttäytymistä arvioisit.

Noissa puroissa veden lämmöt nousee kesäisin yli 25 asteeseen. Se on syynä miksi tammukoita on vähän. Littoisille aivan onnettomaan ojaan on muodostunut vahva purotaimenkanta, koska puro saa lakunsa lähteestä ja virtaa saniaisten keskellä ja pysyy viileänä, sisältää hyönteisiä ym. Mainitsemasi joet virtaavat pitkiä matkoja mm. nurmikentällä ilman varjoa.

HS tietää kertoa, että "meritaimen" oli oli aiemmin äärimmäisen uhanalainen, nyt se on vain erittäin uhanalainen.Joissakin puroissa elää kuulemma istutettuna meritaimenta.
Mutta jos meritaimen ei lähde vaeltamaan purosta, siitä tulee taimen tai purotaimen?
Järvitaimenta ei uutisessa mainittu, joten sen uhanalaisuudesta ei nyt tällä kertaa
saanut selvyyttä.

mäti istutuksin on istutettu kahteen saman arvoiseen puroon taimenia toisen mäti on otettu tammukoista ja toiseen tuki istukkaista. vielä 4 vuodenkin päästä toisessa purossa oli ihan kelpo tiheydet taimenia ja toisessa taas ei. päätelmä oli silloin että toisen puron poikaset oli vähtenyt vaellukselle paremmin kuin toisen. muistaisin että kiskonjoen latvoilla tälläinen kokeilu on tehty.

Kerro ihmeessä lisää. Tiedän 99% varmuudella joka ikisen suomessa tehdyn taimenen vaelluspoikastutkimuksen, jostain syystä tuo mainitsemasi on mennyt täysin ohi. Syynkin arvaan.

Ja samaan syssyyn voit laittaa sen tutkimuksen, jonka mukaan tähän runsaasti vaeluspoikasia tutkitusti tuottavaan jokeen ei nouse lainkaan taimenia kudulle. Oliko millä tutkittu? Kaikuluotaimilla vai ihan vaan läpällä.

Pakko todeta, että et välttämättä vain itse ymmärrä. Avataan hieman lukiotason geenisanastoa:

- Perintö = genomi, siis koko solun DNA jonka sekvenssiin kaikki geneettinen informaatio on tallennettu.

- Vaellusaktiivisuus = viittaa itse kalojen aktiivisuuteen. On siis ominaisuus sen suhteen, että jotkut taimenet tykkäävät vaeltaa ja jotkut eivät. Tämä ei liitykään enää geeneihin.

- Piirre = kansankielellä "ominaisuus". Nyt tultiinkin siihen vaikeimpaan asiaan. Genomissa, eli siis perimässä, on erilaisia periytyviä ominaisuuksia ja paljon muutakin dataa geenien ulkopuolelta. Näitä kirjoittaja kutsuu selkeästi geneettisiksi piirteiksi (eng Trait). Tämä onkin monelle vaikea ymmärtää, koska kansanmiehet puhuvat usein "geeneistä". "Piirteen" ja geenin ero on siinä, että kaikilla saman lajin ja saman sukupuolen yksilöillä on lähes aina 100% samat geenit. Erot yksilöiden välillä eivät johdukaan siis eri geeneistä, vaan mainituista pienen pienistä muista eroista (kuten pistemutaatioista tai eri geenivariateista).

Jälkimmäinen on monelle hämmentävää varmaan siksi, että Suomen kieleen geeni on vakiintunut kuvaamaan vähän kaikkea periytyvää, kultturiperimästä isoäidin vaseihin. Suomalaisuus on monen mielestä geeneissä. Siksi hämmennys geeni-sana monipuolisesta käytöstä on ymmärrettävää.

Itse teidän keskusteluun en ota kantaa, vaan seuraan sitä sivusta mielenkiinnolla.