On tosi hienoa, että joku viitsii pitää tällaista okeaa tietoa esillä ja pitää keskustelua järkevämpänä.

Jokainen objektiivisesti ajatteleva on aina tiennyt, että koskikalastus on haitallista ja vahingoittaa taimenen lisääntymistä. Tämä ei sinänsä yllätä edes "pyydä ja tääkkää"-kalastajiakaan, mutta kyse on lähinnä siitä mikä vaikutus tällä kokonaiskuvassa.

[/quote]
Ja miksi Simunankoskella ei ole selvästi enempää järviltä palaavia kookkaita kaloja, kun sieltä pitäisi lukujen valossa lähteä niin moninkertainen määrä vaelluspoikasia? Sama muillakin koskilla, joissa on olematon tai puuttuva kalastuspaine.[/quote]

No, voisikohan järvillä tapahtua jotain? Taimenkannat ovat huonossa kunnossa joka tapauksessa. Ei siinä ihan hirveästi auta jonkin kosken rauhoittaminen. Vai miten itse ajattelit?

No, voisikohan järvillä tapahtua jotain? Taimenkannat ovat huonossa kunnossa joka tapauksessa. Ei siinä ihan hirveästi auta jonkin kosken rauhoittaminen. Vai miten itse ajattelit?[/quote]

Sielläpä siellä. Tätä eivät vain jotkut suostu hyväksymään, kun on se oma ihan itse keksitty mukava selitys, jolla voi ohittaa ikävän totuuden.

No nyt sinulla menee puurot ja vellit ihan sekaisin.

Se että cr-koskilla on paljon paikallisia kutijoita (mullosia, isojakin) ei liity millään tavalla Simunankoskella kuteviin järvivaeltajien määrään. Ainakaan tavallisen ihmisen logiikalla.

Muutama sivu taakseppäin oli linkattuna tumus tai pari, joiden mukaan taimenenpoikanen noudattaa usein vanhempiensa elinstrategiaa (eli vaellustaipumus on usein suurelta osin perinnöllistä). Tämä lienee aika triviaalia tietoa. Kun monilla kalastukselle auki olevalla koskella, cr ja ei cr, kutee paljonkin paikallistunutta taimenta, ja kun poikastiheydet ovat monesta näillä koskilla kalasstamiseen liittyvästä syystä erittäin alhaisia, meillä on koossa koko kimara esteitä poikaten järvivaellukselle lähtemiselle. Eli sekä ne perinnölliset syyt että ympäristöön liittyvät tärkeimmät syyt (vähäinen kilpailu & sopivat reviirit). Huono yhdistelmä.

Ymmärrän, että koskilla kalastaminen on kivaa. Todella moni on siitä kuitenkin tajunnut luopua, koska taimenkannat on niin huonossa kunnossa. Niin kauan kun kalastajia kuitenkin riittää, yksittäisen kalastajan pidättäytyminen kalastuksesta ei auta juuri mitään.

Ja sinä puolestasi yrität taas kiemurrellen väittää velliä puuroksi.

Eivät liity, eivätkä edes toisiaan soraikoilla tapaa, kun niitä järvivaeltajia ei juurikaan ole, ei edes rauhoitetuissa paikoissa, joista kuitenkin niitä smoltteja lähtee kohti pikaista tuhoaan (jota kutsutaan myös asiantuntijapiireissä syönnösvaellukseksi.)

Noita isojakin taimenia menee todella moneen jokeen ja puroon ja koskenpätkään pitkin poikin eteläsitä suomea, varmaan satoihin. Ja jotkut nuoret jaakkimat täällä kuvittelee, että näin ei ole tai että olisi tutkijoille joku uutinen. Voi elämän kevät. Käykää nyt vähän paikkoja katsomassa syksyisin. Tai onhan noita somessakin, kutukuvaa vähän sieltä sun tältä nykyään. Ja taimenia on vähintään 50 kertaisessa määrässä paikkoja, ja niitä järvivaeltajia iso osa.

Vai että järvikampelajuttuja. Kaikenlaista.

Joko tämä "varttunut asiantuntija" ei tiedä minkä kokoinen järvivaeltajanaaras on tai sitten ei ymmärrä meri- ja järvitaimenen eroa.

Veikkaan molempia.

Meri- ja järvitaimenilla ei ole eroa.

ollaan päätetty että taimen on yksi laji ja sillä selvä, mutta samoin kuin lohetkin niin myös taimenissa tietyt ominaisuudet jalostuu asuinpaikan mukaan ja sukupolvelta toiselle. jos lypsät kemijoen latvoilta tammukan ja hedelmöität mädin tammukan maitilla. istutat mätirasiat jokeen jossa on nousueste, niin huomaat että sait aikaan tammukka kannan 5 vuoden päästä ojassa on taimenia, mikäli veden laatu riittää taimenille elin alueeksi, jos taas teet saman jutun korkeakosken alta pyydetyiltä emokaloilta melko varmasti ei pysyvää kantaa muodostu vaan kaikki poikaset lähtee merivaellukselle tai ainakin tulevat syödyksi ennen kuin saavuttavat sukukypsyyden.

Eli siis Etelä-Suomen mereen laskeviin vesistöihin, jotka ovat käytännössä ainoita paikkoja, joissa monikiloisia kututaimenia koko eteläisessä osassa maata esiintyy, nousee järvitaimenia, siis reittivesien järvivaeltajia?

Täällä se on tieto, taito ja ymmärrys huipussaan.

https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=Raumanjoki

Mitä sä oikein höpötät?

Kaikki on taimenia järvitaimenksi kutsutaan järveen vaeltavaa ja meritaimeneksi mereen vaeltavaa. Mutta samoja kaloja ne silti on.

Väännetään nyt rautalangasta. Kun tankkiauto tuo taimenia ja pudottaa matkalla ekan Tammerkoskeen, kutsutaan näitä kaloja "järvitaimeniksi". Kun lopputankki smoltteja viedään kokemäenjokeen, josta ne vaeltaa mereen, kutsutaan näitä merivaeltajia "meritaimeniksi". ALKUPERÄLTÄÄN nämä taimenet voat samasta erästä. Kuten myös geneettisesti ovat täysin samaa lajia.

Merellä silakkaparvessa taimen saattaa kasvaa isoksi, mutta niin se saattaa kasvaa myös muikkuparvessa. Kyllähän Poronhoitoalueen etäläpuolella koskilta saadaan paljonkin monikiloisia nousukaloja. Tyypillinen nousutaimenhan on 3-4 kiloinen myös sisävesillä.

RL:n ja Päitsin vesistöissä ei pikkupuroja paljoa ole, ja tiedetyt on rauhoitettu uuden lain vallitessa. Eihän tuolla ole kuin muutama latvajoki koko roskassa.

Vuoksen vesistössä taas pikkuojia riittääkin. Lukumäärästi pelkästään Vuoksen vesistössä on satoja, ellei tuhansia puroja joissa taimen elää ja lisääntyy. Mitä ylemmäksi mennään sen enemmän. Vielä vanhan lain aikaan näissä sai kalastaa myös lääniluvalla. Oulujoen vesistössä myös, mutta sen varaman moni laskee "Lapiksi".

Muutama parempi "nousutaimenjoki" on päätynyt omalla kalastuslistalle. Ketkä on olleet 15 vuotta sitten enemmän perhokalastaja.netin toiminnassa, muistavat varmaan PN:n linkkaaman kuva pikkujoesta ja isosta taimenesta (nyt ainakin ~7 kilon). Tuo oli ihan julkinen paikka ja luvanmyynnin piirissä. Muutama muu vastaava oli vapaassa kalastuksessa joissa tykkäsin myös käydä.

Mutta totuuden nimissä, kyllä noissa ainakin keskikesän kalastuksella monikiloinen taimen oli harvinaisuus, ja vitosen rikkoi useammin Karviolla, kuin noilla pikkupuroilla. Hyvää uskoa loi kuitenkin siihen, että syysnousussa noissa puroissa voi olla melkosia mörköjä.