Suomalaista taimentutkimusta
27.12.2018 - 11:32
Tuossa pari linkkiä keskustelun pohjaksi:
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/520222/rktltr2013_9.pdf?se...
Tuolla on mielenkiintoisia tutkimustuloksia ainakin luonnontaimenen merkintätutkimuksista Keski-Suomessa ja taimenen kokojakaumasta koskikalastuksessa (Konneveden Siikakoskella). Muutakin mielenkiintoista, mutta noista voisi aloittaa.
Toinen linkki (meritaimenen kuolleisuus verkkokalastuksessa), joka on jäänyt monelta varmaan lukematta, kun on aika tuore:
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/jai.13517
Sana on vapaa.
Joo, heh, ja sitten noi raksiuistelijat pitää itseään ihan kuningaskalastaja :-D On se 'harmi' että koskessa on elävän syötin käyttö kielletty. Kyllä nousis saaliit. Vähäksi aikaa.
Tulkintatapa on yllättävän lähellä ilmastodenialistien menettelyä, jossa haluttu tulos saadaan, kun aineistoa ei tarkastella kokonaisuutena ja muuttujat unohdetaan. Tuttua huttua.
Ööö...miten sitten pitäisi koekalastuksien lukuja tulkita? Laittaa jotkin ruusunpunaiset silmälasit päähän, kieltää todellisuus ja vetää hihasta erilaisia "muuttujia" joilla kääntää musta valkoiseksi?
Rauhoitetuilla ja hyvin pienen kalastuspaineen alaisila parhailla koskilla kun nyt vaan on 8-30 -kertaiset nollikastiheydet parhaisiin cr-kohteisiin verrattuna. Se ei millään muuttujilla eikä tulkinnoilla muuksi muutu.
Ihme venkurointia päivänselvässä asiassa.
Kudulle palaavia järvivaeltajia on vähän joka koskella. Niitä on kyllä aika vähän useimmissa paikoissa, eikä niitä paljoa voi ollakkaan tilanteessa jossa poikasia ei lähde paljoa järvivaellukselle. Ei voi olla kovin vaikea hahmottaa tätä asiaa.
Ja poikasia ei lähde paljoa järvivaellukselle, koska poikastiheydet ovat hyvin heikkoja. Tuplaamalla poikastiheydet järvelle vaeltavia smoltteja olisi luultavasti 3-5-kertaisia määriä. 10-kertaistamalla poikastiheydet ehkä 50-100 -kertaisia määriä. Kilpailu nimittäin on vaelluskäyttäytymistä laukaiseva tekijä ja koskilla on tilaa vain rajatulle poikasmäärälle. Loput lähtisivät etsimään muonaa järviltä. Nyt ei lähde, koska poikasia on niin vähän.
Keskisuomessa taimenen poikaset nousee sorasta juhannuksen kieppeillä, kahlaaminen alkaa jo kesäkuun alussa, joissain paikoissa kai vielä aiemmin. Ne poikaset, jotka selviää kahlatun soran alta hengissä, kärsii koko kauden kahlaamisesta muutoin ja loppukesästä myös ottavat jo pieniin perhoihin. Siinä on hankala paikka kasvaa ja pysyä hengissä. Asian olisi minusta lähes,o.k., mutta kun tuo taimen on erittäin uhanalainen ja järvivaeltajia pitäisi saada. Ja niitähän ei saada ellei poikasmääriä saada selvään kasvuun.
Kahluurajoituksia pitäisi pidentää oleellisesti, pienpoikasalueilla kahlaaminen kieltää koko kaudeksi ja lisäksi rakentaa pienpoikasalueita lisää. Muuten mitään elpymistä ei kyllä tule. Paitsi ehkä puroista ajan ja työn kanssa, mutta niistä kaloista ei ole koskilla kalastaville paljoa iloa.
On tosi hienoa, että joku viitsii pitää tällaista okeaa tietoa esillä ja pitää keskustelua järkevämpänä.
Jokainen objektiivisesti ajatteleva on aina tiennyt, että koskikalastus on haitallista ja vahingoittaa taimenen lisääntymistä. Tämä ei sinänsä yllätä edes "pyydä ja tääkkää"-kalastajiakaan, mutta kyse on lähinnä siitä mikä vaikutus tällä kokonaiskuvassa.
Tulkintatapa on yllättävän lähellä ilmastodenialistien menettelyä, jossa haluttu tulos saadaan, kun aineistoa ei tarkastella kokonaisuutena ja muuttujat unohdetaan. Tuttua huttua.
Ööö...miten sitten pitäisi koekalastuksien lukuja tulkita? Laittaa jotkin ruusunpunaiset silmälasit päähän, kieltää todellisuus ja vetää hihasta erilaisia "muuttujia" joilla kääntää musta valkoiseksi?
Rauhoitetuilla ja hyvin pienen kalastuspaineen alaisila parhailla koskilla kun nyt vaan on 8-30 -kertaiset nollikastiheydet parhaisiin cr-kohteisiin verrattuna. Se ei millään muuttujilla eikä tulkinnoilla muuksi muutu.
Ihme venkurointia päivänselvässä asiassa.
Kudulle palaavia järvivaeltajia on vähän joka koskella. Niitä on kyllä aika vähän useimmissa paikoissa, eikä niitä paljoa voi ollakkaan tilanteessa jossa poikasia ei lähde paljoa järvivaellukselle. Ei voi olla kovin vaikea hahmottaa tätä asiaa.
Ja poikasia ei lähde paljoa järvivaellukselle, koska poikastiheydet ovat hyvin heikkoja. Tuplaamalla poikastiheydet järvelle vaeltavia smoltteja olisi luultavasti 3-5-kertaisia määriä. 10-kertaistamalla poikastiheydet ehkä 50-100 -kertaisia määriä. Kilpailu nimittäin on vaelluskäyttäytymistä laukaiseva tekijä ja koskilla on tilaa vain rajatulle poikasmäärälle. Loput lähtisivät etsimään muonaa järviltä. Nyt ei lähde, koska poikasia on niin vähän.
Ja miksi Simunankoskella ei ole selvästi enempää järviltä palaavia kookkaita kaloja, kun sieltä pitäisi lukujen valossa lähteä niin moninkertainen määrä vaelluspoikasia? Sama muillakin koskilla, joissa on olematon tai puuttuva kalastuspaine.
[/quote]
Ja miksi Simunankoskella ei ole selvästi enempää järviltä palaavia kookkaita kaloja, kun sieltä pitäisi lukujen valossa lähteä niin moninkertainen määrä vaelluspoikasia? Sama muillakin koskilla, joissa on olematon tai puuttuva kalastuspaine.[/quote]
No, voisikohan järvillä tapahtua jotain? Taimenkannat ovat huonossa kunnossa joka tapauksessa. Ei siinä ihan hirveästi auta jonkin kosken rauhoittaminen. Vai miten itse ajattelit?
No mistäs tiedät ettei ole? Simunalla isoja kutupesiä on nimenomaan ollut viime vuosina varsin hyvin. Arvajan Kivikoskeen taas ei isoja kuoppia kaivella, kyllä sielläkin on tosi isoja nähty, eli varmoja järvivaeltajia.
Simunenkosken koko ja poikasalat on muuten sen verran pieniä, että vaikka tiheydet on suuria, poikasten määrä ei ole valtava.
Sitten pitkin poikin keskisuomea ja hämettä on paljon rauhoitettuja koskenpätkiä joista et ole ikinä kuullutkaan eikä kukaan käy tutkimuksia tai seurantoja tekemässä. Siellä niitä 3-7 kiloisia taimenia polskii kutupuuhissa juuri nyt ja lähipäivinä, paikoin oikein runsaastikkin.
Ja miksi Simunankoskella ei ole selvästi enempää järviltä palaavia kookkaita kaloja, kun sieltä pitäisi lukujen valossa lähteä niin moninkertainen määrä vaelluspoikasia? Sama muillakin koskilla, joissa on olematon tai puuttuva kalastuspaine.[/quote]
No, voisikohan järvillä tapahtua jotain? Taimenkannat ovat huonossa kunnossa joka tapauksessa. Ei siinä ihan hirveästi auta jonkin kosken rauhoittaminen. Vai miten itse ajattelit?[/quote]
Sielläpä siellä. Tätä eivät vain jotkut suostu hyväksymään, kun on se oma ihan itse keksitty mukava selitys, jolla voi ohittaa ikävän totuuden.
Simunenkosken koko ja poikasalat on muuten sen verran pieniä, että vaikka tiheydet on suuria, poikasten määrä ei ole valtava.
Sitten pitkin poikin keskisuomea ja hämettä on paljon rauhoitettuja koskenpätkiä joista et ole ikinä kuullutkaan eikä kukaan käy tutkimuksia tai seurantoja tekemässä. Siellä niitä 3-7 kiloisia taimenia polskii kutupuuhissa juuri nyt ja lähipäivinä, paikoin oikein runsaastikkin.
No kun tiedän. Isoja kutupesiä on ollut aiempaa enemmän monessa paikassa, kun cr-säännön myötä sellaisia tuottavia paikallisia yksilöitä on entistä enemmän.
No nyt sinulla menee puurot ja vellit ihan sekaisin.
Se että cr-koskilla on paljon paikallisia kutijoita (mullosia, isojakin) ei liity millään tavalla Simunankoskella kuteviin järvivaeltajien määrään. Ainakaan tavallisen ihmisen logiikalla.
Muutama sivu taakseppäin oli linkattuna tumus tai pari, joiden mukaan taimenenpoikanen noudattaa usein vanhempiensa elinstrategiaa (eli vaellustaipumus on usein suurelta osin perinnöllistä). Tämä lienee aika triviaalia tietoa. Kun monilla kalastukselle auki olevalla koskella, cr ja ei cr, kutee paljonkin paikallistunutta taimenta, ja kun poikastiheydet ovat monesta näillä koskilla kalasstamiseen liittyvästä syystä erittäin alhaisia, meillä on koossa koko kimara esteitä poikaten järvivaellukselle lähtemiselle. Eli sekä ne perinnölliset syyt että ympäristöön liittyvät tärkeimmät syyt (vähäinen kilpailu & sopivat reviirit). Huono yhdistelmä.
Ymmärrän, että koskilla kalastaminen on kivaa. Todella moni on siitä kuitenkin tajunnut luopua, koska taimenkannat on niin huonossa kunnossa. Niin kauan kun kalastajia kuitenkin riittää, yksittäisen kalastajan pidättäytyminen kalastuksesta ei auta juuri mitään.
Simunenkosken koko ja poikasalat on muuten sen verran pieniä, että vaikka tiheydet on suuria, poikasten määrä ei ole valtava.
Sitten pitkin poikin keskisuomea ja hämettä on paljon rauhoitettuja koskenpätkiä joista et ole ikinä kuullutkaan eikä kukaan käy tutkimuksia tai seurantoja tekemässä. Siellä niitä 3-7 kiloisia taimenia polskii kutupuuhissa juuri nyt ja lähipäivinä, paikoin oikein runsaastikkin.
Jos on tiedossa kannattaisi varmaankin olla lukeen yhteydessä.
Se että cr-koskilla on paljon paikallisia kutijoita (mullosia, isojakin) ei liity millään tavalla Simunankoskella kuteviin järvivaeltajien määrään. Ainakaan tavallisen ihmisen logiikalla.
Ja sinä puolestasi yrität taas kiemurrellen väittää velliä puuroksi.
Eivät liity, eivätkä edes toisiaan soraikoilla tapaa, kun niitä järvivaeltajia ei juurikaan ole, ei edes rauhoitetuissa paikoissa, joista kuitenkin niitä smoltteja lähtee kohti pikaista tuhoaan (jota kutsutaan myös asiantuntijapiireissä syönnösvaellukseksi.)
Jos on tiedossa kannattaisi varmaankin olla lukeen yhteydessä.
Kannattaisi, ja samalla voisi paljastaa ne keskisuomalaiset salaiset kohteet, joihin nelikiloiset järvikampelat nousevat kudulle.
Noita isojakin taimenia menee todella moneen jokeen ja puroon ja koskenpätkään pitkin poikin eteläsitä suomea, varmaan satoihin. Ja jotkut nuoret jaakkimat täällä kuvittelee, että näin ei ole tai että olisi tutkijoille joku uutinen. Voi elämän kevät. Käykää nyt vähän paikkoja katsomassa syksyisin. Tai onhan noita somessakin, kutukuvaa vähän sieltä sun tältä nykyään. Ja taimenia on vähintään 50 kertaisessa määrässä paikkoja, ja niitä järvivaeltajia iso osa.
Vai että järvikampelajuttuja. Kaikenlaista.
Vai että järvikampelajuttuja. Kaikenlaista.
En ole niin väittänyt. Totesin vain ettet tiedä että myös järvissä on härkäsimppuja.
Vai että järvikampelajuttuja. Kaikenlaista.
Joko tämä "varttunut asiantuntija" ei tiedä minkä kokoinen järvivaeltajanaaras on tai sitten ei ymmärrä meri- ja järvitaimenen eroa.
Veikkaan molempia.
Monesti noi pikkujoet on paremmassa kunnossa kuin isommat kosket mitä tulee taimenen luonnonkiertoon.
Kaveri, pitkän linjan taimentutkija, kertoi, että Etelä-Suomessa kun lasketaan yli 5-kiloisten taimenten nousua, niin lähes kaikki havainnot keksittyy pikkupuroihin- ja jokiin. Taimen kelpuuttaa kutupaikakseen aika onnettomankin ojan. Kuulemma jos ihmiset tietäisivät miten onnettomissa ojissa taimenet lisääntyy muttuisi ajatukset paljon. Mutta parempi, että paikat pysyy rauhassa.
Norjasta oli hyvä ohjelma, linkitetty tännekin joskus, jossa paikallinen perhokalastaja kalasteli Oslon keskustan ojissa ja lammissa taimenta. Siellä mm. sadevesiojissa ja erinäisissä kaivetuissa hulevesiverkostoissa on hyvä ja pyydettävä taimenkanta. Ilmasto siellä suosii taimenta, ja puhdas vesi myös kaupungissa pitää taimenkannan vahvana.
Vai että järvikampelajuttuja. Kaikenlaista.
Joko tämä "varttunut asiantuntija" ei tiedä minkä kokoinen järvivaeltajanaaras on tai sitten ei ymmärrä meri- ja järvitaimenen eroa.
Veikkaan molempia.
Meri- ja järvitaimenilla ei ole eroa.
Meritaimen on suunniteltu vaativiin meriolosuhteisiin. Järvitaimen tulee toimeen vähemmällä.
ollaan päätetty että taimen on yksi laji ja sillä selvä, mutta samoin kuin lohetkin niin myös taimenissa tietyt ominaisuudet jalostuu asuinpaikan mukaan ja sukupolvelta toiselle. jos lypsät kemijoen latvoilta tammukan ja hedelmöität mädin tammukan maitilla. istutat mätirasiat jokeen jossa on nousueste, niin huomaat että sait aikaan tammukka kannan 5 vuoden päästä ojassa on taimenia, mikäli veden laatu riittää taimenille elin alueeksi, jos taas teet saman jutun korkeakosken alta pyydetyiltä emokaloilta melko varmasti ei pysyvää kantaa muodostu vaan kaikki poikaset lähtee merivaellukselle tai ainakin tulevat syödyksi ennen kuin saavuttavat sukukypsyyden.
Itse asiassa viimeisen vuosikymmenen aikana Suomalaisiakin taimenkantoja ja niiden sukupuita on voitu tutkia helpoilla ja edullisilla geneettisillä tutkimusmenetelmillä. Nämä ovat viimeistään romuttaneet uskomukset meri- ja järvitaimenten eroista.
Esimerkiksi Raumajoen "Meri"_taimen todettiin olevan samaa kantaa rautalmmin taimenen kanssa. On sopivasti erillään esimerkiksi kymijoen ja Tornion taimenten välissä. Eli merellä ei ole mitään tekoa siitä millainen taimenkanta missäkin sattuu olemaan.
Vai että järvikampelajuttuja. Kaikenlaista.
Joko tämä "varttunut asiantuntija" ei tiedä minkä kokoinen järvivaeltajanaaras on tai sitten ei ymmärrä meri- ja järvitaimenen eroa.
Veikkaan molempia.
Meri- ja järvitaimenilla ei ole eroa.
Eli siis Etelä-Suomen mereen laskeviin vesistöihin, jotka ovat käytännössä ainoita paikkoja, joissa monikiloisia kututaimenia koko eteläisessä osassa maata esiintyy, nousee järvitaimenia, siis reittivesien järvivaeltajia?
Täällä se on tieto, taito ja ymmärrys huipussaan.
ehkä suunnittelu on väärä termi mutta elin alue muokkaa ja kehittää taimenen tiettyjä ominaisuuksia, esim juuri kemijoen latvoilta lähtee taimenen poikasia joista osa jää syönnöstämään kemijärveen ja osa taas valuttelee ihan merelle asti.
paitsi että jos joessa ei ole järvi altaita ja joki laskee vain mereen, niin kyllä siellä vaan meri ja puro/jokitaimenia on.
romuttaneet uskomukset meri- ja järvitaimenten eroista.
Esimerkiksi Raumajoen "Meri"_taimen todettiin olevan samaa kantaa rautalmmin taimenen kanssa. On sopivasti erillään esimerkiksi kymijoen ja Tornion taimenten välissä. Eli merellä ei ole mitään tekoa siitä millainen taimenkanta missäkin sattuu olemaan.
Esimerkiksi Raumajoen "Meri"_taimen todettiin olevan samaa kantaa rautalmmin taimenen kanssa. On sopivasti erillään esimerkiksi kymijoen ja Tornion taimenten välissä. Eli merellä ei ole mitään tekoa siitä millainen taimenkanta missäkin sattuu olemaan.
Kiva, että olet tutustunut hiukan taimenen geenitutkimukseen. Olemme saaneet tosiaan osin mielenkiintoisia ja yllättäviäkin tuloksia.
Aiheen puitteissa on kuitenkin hiukan epäselvää, miten Raumanjoen (Raumajoki on Norjassa) taimenen sukulaisuus Rautalammin reitin taimenen kanssa liittyy kyseisen reitin taimenen kuolleisuuteen syönnösvaelluksella.
https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=Raumanjoki
Esimerkiksi Raumajoen "Meri"_taimen todettiin olevan samaa kantaa rautalmmin taimenen kanssa. On sopivasti erillään esimerkiksi kymijoen ja Tornion taimenten välissä. Eli merellä ei ole mitään tekoa siitä millainen taimenkanta missäkin sattuu olemaan.
Kiva, että olet tutustunut hiukan taimenen geenitutkimukseen. Olemme saaneet tosiaan osin mielenkiintoisia ja yllättäviäkin tuloksia.
Aiheen puitteissa on kuitenkin hiukan epäselvää, miten Raumanjoen (Raumajoki on Norjassa) taimenen sukulaisuus Rautalammin reitin taimenen kanssa liittyy kyseisen reitin taimenen kuolleisuuteen syönnösvaelluksella.
Että hirveästi tiedät mitä olemme tutkineet. Mutta kiva, että täällä taas anonyymi "proffa" yrittää taas edustaa laitosta. Mitä seuraavaksi, itkupotkuraivarit ja masikset taimenen järvivaelluksesta?
Tässä hieman luettavaa, jos vaikka oikeasti oppisit jotain;
https://www.rauma.fi/wp-content/uploads/2016/12/meritaimen_raumanjoki_ou...
Vai että järvikampelajuttuja. Kaikenlaista.
Joko tämä "varttunut asiantuntija" ei tiedä minkä kokoinen järvivaeltajanaaras on tai sitten ei ymmärrä meri- ja järvitaimenen eroa.
Veikkaan molempia.
Meri- ja järvitaimenilla ei ole eroa.
Eli siis Etelä-Suomen mereen laskeviin vesistöihin, jotka ovat käytännössä ainoita paikkoja, joissa monikiloisia kututaimenia koko eteläisessä osassa maata esiintyy, nousee järvitaimenia, siis reittivesien järvivaeltajia?
Täällä se on tieto, taito ja ymmärrys huipussaan.
Mitä sä oikein höpötät?
Kaikki on taimenia järvitaimenksi kutsutaan järveen vaeltavaa ja meritaimeneksi mereen vaeltavaa. Mutta samoja kaloja ne silti on.
Väännetään nyt rautalangasta. Kun tankkiauto tuo taimenia ja pudottaa matkalla ekan Tammerkoskeen, kutsutaan näitä kaloja "järvitaimeniksi". Kun lopputankki smoltteja viedään kokemäenjokeen, josta ne vaeltaa mereen, kutsutaan näitä merivaeltajia "meritaimeniksi". ALKUPERÄLTÄÄN nämä taimenet voat samasta erästä. Kuten myös geneettisesti ovat täysin samaa lajia.
Merellä silakkaparvessa taimen saattaa kasvaa isoksi, mutta niin se saattaa kasvaa myös muikkuparvessa. Kyllähän Poronhoitoalueen etäläpuolella koskilta saadaan paljonkin monikiloisia nousukaloja. Tyypillinen nousutaimenhan on 3-4 kiloinen myös sisävesillä.
Vai että järvikampelajuttuja. Kaikenlaista.
Juu. Rannikolla on kyllä tapahtunut paljon hyvää, mutta jos nyt puhutaan ihan vaikka tuosta Rautalammista, päijänteestä ym, kaipaisi kyllä nyt hieman enemmän dataa tueksi.
Vai että järvikampelajuttuja. Kaikenlaista.
Juu. Rannikolla on kyllä tapahtunut paljon hyvää, mutta jos nyt puhutaan ihan vaikka tuosta Rautalammista, päijänteestä ym, kaipaisi kyllä nyt hieman enemmän dataa tueksi.
RL:n ja Päitsin vesistöissä ei pikkupuroja paljoa ole, ja tiedetyt on rauhoitettu uuden lain vallitessa. Eihän tuolla ole kuin muutama latvajoki koko roskassa.
Vuoksen vesistössä taas pikkuojia riittääkin. Lukumäärästi pelkästään Vuoksen vesistössä on satoja, ellei tuhansia puroja joissa taimen elää ja lisääntyy. Mitä ylemmäksi mennään sen enemmän. Vielä vanhan lain aikaan näissä sai kalastaa myös lääniluvalla. Oulujoen vesistössä myös, mutta sen varaman moni laskee "Lapiksi".
Muutama parempi "nousutaimenjoki" on päätynyt omalla kalastuslistalle. Ketkä on olleet 15 vuotta sitten enemmän perhokalastaja.netin toiminnassa, muistavat varmaan PN:n linkkaaman kuva pikkujoesta ja isosta taimenesta (nyt ainakin ~7 kilon). Tuo oli ihan julkinen paikka ja luvanmyynnin piirissä. Muutama muu vastaava oli vapaassa kalastuksessa joissa tykkäsin myös käydä.
Mutta totuuden nimissä, kyllä noissa ainakin keskikesän kalastuksella monikiloinen taimen oli harvinaisuus, ja vitosen rikkoi useammin Karviolla, kuin noilla pikkupuroilla. Hyvää uskoa loi kuitenkin siihen, että syysnousussa noissa puroissa voi olla melkosia mörköjä.
Vai että järvikampelajuttuja. Kaikenlaista.
Joko tämä "varttunut asiantuntija" ei tiedä minkä kokoinen järvivaeltajanaaras on tai sitten ei ymmärrä meri- ja järvitaimenen eroa.
Veikkaan molempia.
Meri- ja järvitaimenilla ei ole eroa.
Eli siis Etelä-Suomen mereen laskeviin vesistöihin, jotka ovat käytännössä ainoita paikkoja, joissa monikiloisia kututaimenia koko eteläisessä osassa maata esiintyy, nousee järvitaimenia, siis reittivesien järvivaeltajia?
Täällä se on tieto, taito ja ymmärrys huipussaan.
Mitä sä oikein höpötät?
Kaikki on taimenia järvitaimenksi kutsutaan järveen vaeltavaa ja meritaimeneksi mereen vaeltavaa. Mutta samoja kaloja ne silti on.
Väännetään nyt rautalangasta. Kun tankkiauto tuo taimenia ja pudottaa matkalla ekan Tammerkoskeen, kutsutaan näitä kaloja "järvitaimeniksi". Kun lopputankki smoltteja viedään kokemäenjokeen, josta ne vaeltaa mereen, kutsutaan näitä merivaeltajia "meritaimeniksi". ALKUPERÄLTÄÄN nämä taimenet voat samasta erästä. Kuten myös geneettisesti ovat täysin samaa lajia.
Merellä silakkaparvessa taimen saattaa kasvaa isoksi, mutta niin se saattaa kasvaa myös muikkuparvessa. Kyllähän Poronhoitoalueen etäläpuolella koskilta saadaan paljonkin monikiloisia nousukaloja. Tyypillinen nousutaimenhan on 3-4 kiloinen myös sisävesillä.
Et sitten rautalankoinesi ymmärtänyt edes mistä tässä keskustellaan, vaan avauduit aivan alkeisasioista taimenen biologiassa?
Kiitokset kuitenkin googlettamisessa näkemästäsi vaivannäöstä.
Sivut
Lisää uusi kommentti