Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Suomalaista taimentutkimusta
Anonymous
27.12.2018 - 11:32
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
Mutta jos ihan teoreettisesti ajatellaan, ongelmana sääännöstelemättömyydessä, kuten yllä ajattelutapa osoittaa, on se että säännöstely vähentää kateutta. Eli vaikka se olisi kalakannoille parasta, toiselle kateellinen qukko saattaa tyhjentää kalavesiä ihan vaan periaatteesta, koska muutkin pyytävät perhana vie. Menee ihmisen käyttäytymismallin puolella edellinen, mutta on siis poliittisesti menestyneempää keksiä kieltoja ja rajoitteita. Pidetään kateelliset tyytyväisenä : -)
Ps. Lievästi huvittunut kun qukko yrittää arvioida tieteellistä tarkastelua. Ei siinä mitään jos muutkin kuin kukon tuntevat tajuavat että kyse on hupailusta.
Itä suomen yli-opiston "kalabilogian" tohtorikin on näköjään pitkästä aikaa liikkeellä.
Ruotsissa on kaikki toisin. Ja kaikkialla muualla. Muualla saa olla kaloja reilusti ja vaikka ei olisikaan niin uskotaan niin silti.
Miksi qukko muuten viihdyt vielä Suomessa jos täällä on kaikki mielestäsi päin mäntyä. Aikuinen ihminen on vapaa muuttamaan muualle, ellei sitten ole vankilassa.
Suomessa on melko antelias sosiaaliturva.
Löytyi vihdoin aihe, jossa olet asiantuntija?
"Mihinkä perustuu olettamus, että Virossa taimen olisi paremmalla mallilla. Kalastuspaikat eroavat Suomesta miltei täysin ja jokien profiilit."
Viron rannikolla on enemmän jäljellä alkuperäisiä taimenkantoja. Sama pätee Venäjän rannikkoon. Meritaimen ei vaadi kummoistakaan puroa kutemiseen. Suomessa enemmistö on sekoittunutta ja kotiutettua. Kuten jo itsekkin tuossa totesit. Taimen on taimen, vaikka voissa paistaisi. Jokia, joissa lohi lisääntyy luontaisesti on 6. Meillä on käytännössä Kymi,
https://youtu.be/jfZ30OkQ8Tk?t=859
", äkkiä nekin lähtisivät, jos Viroon rupeasi lappamaan porukkaa enemmänkin."
Riippunee siitä mistä maasta porukka tulee. Toivon, että eestissä otetaan koppi Tanskasta.
https://youtu.be/jfZ30OkQ8Tk?t=859[/quote]
"Mihinkä perustuu olettamus, että Virossa taimen olisi paremmalla mallilla. Kalastuspaikat eroavat Suomesta miltei täysin ja jokien profiilit."
Viron rannikolla on enemmän jäljellä alkuperäisiä taimenkantoja. Sama pätee Venäjän rannikkoon. Meritaimen ei vaadi kummoistakaan puroa kutemiseen. Suomessa enemmistö on sekoittunutta ja kotiutettua. Kuten jo itsekkin tuossa totesit. Taimen on taimen, vaikka voissa paistaisi. Jokia, joissa lohi lisääntyy luontaisesti on 6. Meillä on käytännössä Kymi,
https://youtu.be/jfZ30OkQ8Tk?t=859
", äkkiä nekin lähtisivät, jos Viroon rupeasi lappamaan porukkaa enemmänkin."
Riippunee siitä mistä maasta porukka tulee. Toivon, että eestissä otetaan koppi Tanskasta.
https://youtu.be/jfZ30OkQ8Tk?t=859[/quote]
Tuoltahan voi katsoa, mikä on Suomenlahteen laskevien meritaimenjokien tilanne niin Viron kuin Suomen puolella Suomen puolen meritaimenjokien tilanne on heikoin, tämä katsaus vuodelta 2012, poikastuotanto on Suomen puolella heikkoa.
Virossa on turhia patoja ja on aika paljon niitä, missä on täydellinen nousueste, missä on nousueste kaloille ja niitä jokia missä ei ole kulkuyhteyttä merestä. Joten ei Vironkaan tilanne ruusuinen ole, parempi kuitenkin kuin Suomessa, poikastuotannon ja luonnontaimenen tilanne ja vapaana virtaavien suomenlahteen laskevien jokien suhteen.
Jos Virossa olisi vesivoimalla energian tuotantoon suurempikin merkitys, niin joet olisi aikoja sitten padottu vesivoimalaitoksiksi. Viron energiantuotanto on nojannut ns. palavan kiven hyödyntämiseen. Vaikka Virossa vesivoimalla tuotetun energian määrä on vähäinen, niin silti noita täydellisiä nousuesteitä tuppaa olemaan, kuten kartassa näkyy.
https://yle.fi/uutiset/3-11012327
http://elykeskus.fi/documents/8849951/16465766/Ymparisto_5_2012_Suomenla...
Venäjällä on taas vapaina virtaavia luonnonjokia, niidenkin pelastus on niitä ei ole padottu vesivoiman ja energian tuotannon tarpeisiin. Venäjällä on vesivoimalaitoksia vajaa 20 kpl. Pienestä aivan helvetin isoon, yksi maailman suurimmista vesivoimalaitoksista jauhaa sähköä 6400 megawattia vuodessa ja keskimääräinen vuosituotanto 22,8 miljardia kilowattituntia sähköä.
Aika näyttää, miten näitä nousuesteitä ja patoja ruvetaan purkamaan Suomessa.
"Pienestä aivan helvetin isoon, yksi maailman suurimmista vesivoimalaitoksista jauhaa sähköä 6400 megawattia vuodessa ja keskimääräinen vuosituotanto 22,8 miljardia kilowattituntia sähköä"
Korjataan. Siis jauhaa 6400 megawatin kapasiteetiltä (10*640 megawatin turbiinia). Padon korkeus on 242 metriä ja noin 1 km pitkä. Pato muodostaa 621 neliökilometrin laajuisen Sajano-Šušenskajan tekoaltaan.
Sajano-Šušenskajan voimalaitoksen keskimääräinen vuosituotanto 22,8 miljardia kilowattituntia sähköä.
Kyllä se suurin syy on ollut kehno ympäristöpolitiikka. Korkean kalastuskuolleisuuden kulttuuri on lähinnä ollut se vika naula arkkuun. Aika pitkään alamitta kuitenkin ollut tasolla, mikä ei mahdollista edes ensimmäistä kutukertaa.
Meritaimenta on noussut Suomessakin lähes jokaiseen rannikon liruun ja puroon. Meillä asiat ratkaistiin ennen tankkiautolla ja muutenkin sieltä, mistä aita on matalin. Toimiin on onneksi ryhdytty, mutta melkoisellä lägillä suhteessa läntisiin verrokeihin.
https://flfry.fi/taimenseminaari/syrjanen.pdf
• Järvitaimen lähes katosi vesistöstä 1960−1970-luvuilla
– Pyynti voimistui järvillä ja virtavesillä, nailonverkot käyttöön
– Sukukypsät kalat loppuivat myös Vaajakosken kalahissistä ja -tiestä
– Arvajan reitillä viimeinen merkittävä villi kanta 1990-luvulle ast
Edellisen kalastuslain aikana lähes kaikki vaeltavat yksilöt
kalastettiin pois ennen ensimmäistä kutuaan
– Kymijoen vesistössä merkitty 5762 jokitaimenta vuosina 1999−2013,
merkkihavaintoja merkintävirtavesiltä ennen vaellusta 933 kpl,
järviltä 107 kpl ja virtavesille kudulle palanneilta kaloilta 1 kpl
– Merkityt järville vaeltaneet yksilöt pyydettiin keskimäärin 47 cm
pituisina vuosina 2000−2013
– Pitäisikö työ kohta uusia?
Siinäpä useamman tutkijan pensselistä.
Pääsyynä meritaimenella on ollut ammattikalastus. Harvoin mökkiläiset paljoa jaksavat pyytää. Toinen iso ongelma on liiallinen Koskikalastus.
Luke tilastoissa 2018 taimen saaliit. Ammattikalastus 28 000kg
Vapaa-ajankalastus 375 000kg
Erikoista että väität vain ammattikalastuksen vaikuttavan kantoihin.
Muuten oikein, mutta ihan pari-kolme kohtaa meni pieleen.
1. Ammattikalastajat eivät pyydä meritaimenta, siikaverkkoihin vahingossa osuneet alamittaiset ja evälliset vapautetaan. Niistä jäisi heti kiinni kalatukussa.
2. Mökkikalastajat (eli vapaa-ajan verkottajat) pyytävät mitä saavat, usein jaksavat mainiosti pyytää yli oman tarpeen, ja paikat tietäessään tarkoituksella taimentakin. Verkkoihin osuneet alamittaiset ja evälliset otetaan lähes poikkeuksetta saaliiksi. Niistä kun ei jää kiinni kuin poikkeustapauksessa. Yksi sellainen löytyy Facesta: 5. joulukuuta 2018 kuvattu videoklippi harrastajaverkottajien "siianpyynnistä" Porvoon vesillä, verkossa ei tosin ole yhtään siikaa, mutta sen sijaan lukuisia kuolevia ja kuolleita alamittaisia taimenia.
3. Liiallista taimenen koskikalastusta ei voida sanoa harjoitettavan yhdelläkään maamme meritaimenjoella. Merkittävimmillä kutu- ja poikasalueilla ei kahlata (tai kalasteta) lainkaan tai kahlaamista on rajoitettu. Joidenkin alueiden poikasmäärät ovat selvästi parempia kuin esimerkiksi monissa Lapin luonnontilaisissa vesissä.
Olikos vielä jokin oikaistava kohta?
Eipä näytä olevan.
Täsmennys ykköskohtaan: Ammattikalastajat eivät juurikaan pyydä meritaimenta. Laji on heille varsin marginaalinen. Mökkiverkottajille se on toivesaalis.
Kalastuspaineen osalta, ja meritaimenen vaellusaikaisessa pyynnissä ammattikalastus oli käsittääkseni erittäin suuressa roolissa.
Onneksi on ainakin osittain saatu jo kala kalastuskieltoon.
2. Mökkikalastajat (eli vapaa-ajan verkottajat) pyytävät mitä saavat, usein jaksavat mainiosti pyytää yli oman tarpeen, ja paikat tietäessään tarkoituksella taimentakin. Verkkoihin osuneet alamittaiset ja evälliset otetaan lähes poikkeuksetta saaliiksi.
Ajattelit eripuran kylvämisen oleva oikea tie asian korjaamiseksi? Nämä sinun mökkiverkottaja-jutut on yksi esimerkki miten onnistutaan aiheuttamaan merkittävää haittaa yhteistyölle ja samalla taimenelle. Yhteistyötä nimittäin tarvitaan että taimenkantoja voidaan saada paremmiksi. Kysyppäs vaikka noilta ketjussa siteeratuilta taimentutkijoilta, jos et minua usko.
Iso joukko ihmisiä yrittää tehdä hiki hatussa töitä taimenen eteen. Mitä sinä olet tehnyt? Hä? Kertonut anonyyminä satuja netissä? Jokainen tällainen nettikirjoitus saa jonkun vetämään herneen nenään ja heittämään hanskat tiskiin. Mietippä sitä.
Tossa on qukkolle/vlasekille kahlaamista
https://mmm.fi/documents/1410837/1516655/1-5-Suomenlahden_meritaimenkant...
Tuo oli aika käsittämätön julkaisu, menossa onneksi uusiksi. Kertoo kyllä hyvin tuon ajan suppeasta näkökulmasta meritaimeneen ja siitä perspektiivistä millä asioita on lähestytty.
2. Mökkikalastajat (eli vapaa-ajan verkottajat) pyytävät mitä saavat, usein jaksavat mainiosti pyytää yli oman tarpeen, ja paikat tietäessään tarkoituksella taimentakin. Verkkoihin osuneet alamittaiset ja evälliset otetaan lähes poikkeuksetta saaliiksi.
Ajattelit eripuran kylvämisen oleva oikea tie asian korjaamiseksi? Nämä sinun mökkiverkottaja-jutut on yksi esimerkki miten onnistutaan aiheuttamaan merkittävää haittaa yhteistyölle ja samalla taimenelle. Yhteistyötä nimittäin tarvitaan että taimenkantoja voidaan saada paremmiksi. Kysyppäs vaikka noilta ketjussa siteeratuilta taimentutkijoilta, jos et minua usko.
Iso joukko ihmisiä yrittää tehdä hiki hatussa töitä taimenen eteen. Mitä sinä olet tehnyt? Hä? Kertonut anonyyminä satuja netissä? Jokainen tällainen nettikirjoitus saa jonkun vetämään herneen nenään ja heittämään hanskat tiskiin. Mietippä sitä.
Muut kohdat oli ihan suurin piirtein oikein mutta ei pidä provosoitua noin ajattelemattomasti.
Sisävesillä muikun troolaus on paikoitellen suurehko ammattikalastukseen liittyvä ongelma. Sitäkin ollaan ratkomassa lohikaloja säästävillä ratkaisuilla. Joka tapauksessa nuo troolauksen sivussa kuolevat taimenet ei pääsääntöisesti näy tilastoissa.
Merellä siankalastus aiheuttaa mertsareille paljon kuolleisuutta pohjanlahdella ja varsinkin perämerellä /merenkurkun alueella. Siellä vapaa-ajan meritaimenen verkkosaalis on hieman suurempi kuin ammattilaisten saalis. Ammatinharjoittamisen jatkamisen mahdollistamiseksi meritaimenkantojen juuri julkaistussa elvytys- ja hoitosuunnitelmassa pyritään ohjeistamaan vapaa-ajan verkkokalastuksen supistamista alueella.
Kyllähän se nyt on jo pitkään ollut tiedossa, että meritaimenpentuja jää siikaverkkoihin. Ei se mikään salaisuus ole. Kalastuslaki oli askel parempaan, mutta ei riittävä. Eli mistään saduista ei ole kyse. Valitettavasti verkosta kalan vapauttaminen hengissä on aika haastavaa.
Uskon kyllä, että uudet sanktiot toimii edes välttävän peloitteena. Tarvitaan tosin useampi ennakkotapaus.
Syksysellä järvenselällä voi mättää laatikkoon kaikki verkoon tarttuneet kalat kokoon kattomatta ilman pienintäkään pelkoa valvonnasta. Eikä niitä taimenia nyt ihan joka selaamisella tule kummiskaan.
Ja kuka on sanonut ettei jäisi?
Kyllähän se nyt on jo pitkään ollut tiedossa, että järvitaimenenpentuja jää koskilla perhoihin. Ei se mikään salaisuus ole. Kalastuslaki oli askel parempaan, mutta ei riittävä. Eli mistään saduista ei ole kyse. Valitettavasti taimenenpentuja jää koskilla perhoihin niin valtavasti, että vaikka yksittäinen pyydetty kala selviää suurella todennäköisyydellä kokonaiskuolleisuus on hyvin suurta.
Kyllähän se nyt on jo pitkään ollut tiedossa, että järvillä luonnonkaloja on ja saadaan saaliiksi hyvin vähän. Parhaillakin järvillä 5-6% taimenista on eteläsuomessa rasvaevälisiä, ja niistäkin hyvin iso osa mäti- ja pienpoikasistutuksista peräisin. Ei se mikään salaisuus ole. Kalastuslaki oli askel parempaan, mutta ei riittävä. Eli mistään saduista ei ole kyse. Valitettavasti uhanalaisen luonnon taimenen pentuja jää perhoihin kuitenkin koskilla valtavasti, ja vaikka yksittäinen pyydetty kala selviää suurella todennäköisyydellä kokonaiskuolleisuus on hyvin suurta.
Aika iso osa järvillä olevista rasvaevällisistä on myös niitä jotka menee istukkaiden leikkauslinjan läpi leikkaamatta. Niitä on tyypillisesti 0,5 -1,5% istukkaista, joka tekee useimmissa paikoissa paljon enemmän rasvaevällisiä istukkaita kuin luonnollinen smolttituotanto. Näitä saadaan muuten koskiltakin. Sitten osalle 1v-leikatuista rasvaevä regeneroituu täysin takaisin. Meritaimenilla yleistä, 12-15% hujakoissa. Järvitaimenilla saattaa olla harvinaisempaa?.
Loppupeleissä järvillä rasvaevällisistä varmaankin selvä enemmistö on istukkaita. Sehän se ongelman ydin on. Niistä rasvaevällisistä mitkä jää verkkoihin, on 60% vapautettavissa elävinä mikäli kuolleisuus samaa luokkaa kuin meritaimenella. Ei nämäkään mitään salaisuuksia ole.
Toiset tekevät taimenen eteen työtä, joku toinen ilmeisesti omasta mielestään oikealla asialla oleva taas keskittyy hyökkäämään heidän kimppuunsa, jos nämä toteavat yhden merkittävän ongelman, josta haluaa vaiettavan. Tarkoitus ei kuitenkaan aina pyhitä keinoja.
Typeryyttä tekohengittää heikkoja. Luonnon valinta on eläinkunnassakin ainoa kestävä vaihtoehto.
Toiset tekevät taimenen eteen työtä, joku toinen ilmeisesti omasta mielestään oikealla asialla oleva taas keskittyy hyökkäämään heidän kimppuunsa, jos nämä toteavat yhden merkittävän ongelman, josta haluaa vaiettavan. Tarkoitus ei kuitenkaan aina pyhitä keinoja.
Niin ja mitä sinä olet tehnyt? Minä olen kuskannut soraa eteläsuomen puroihin ainakin tuhannen pikkunilkin elopainon verran. Monta kertaa olen päättänyt tuon lopettaa kun lukee näitä urpojen juttuja. Netissä on helppo huudella älyttömyyksiä, sitten kun pitäisi lapioon tarttua niin nämä huutelijat on hyvin vähissä.
Jos olet tosiaan tehnyt tuota työtä, niin hyvä. Kiitos siitä. Työni taimenen eteen on ollut vähän toisenlaista, mutta aika paljon aikaa, vaivaa ja rahaakin vienyttä.
Kalastusta koskilla?
Mutta jos ihan teoreettisesti ajatellaan, ongelmana sääännöstelemättömyydessä, kuten yllä ajattelutapa osoittaa, on se että säännöstely vähentää kateutta. Eli vaikka se olisi kalakannoille parasta, toiselle kateellinen qukko saattaa tyhjentää kalavesiä ihan vaan periaatteesta, koska muutkin pyytävät perhana vie. Menee ihmisen käyttäytymismallin puolella edellinen, mutta on siis poliittisesti menestyneempää keksiä kieltoja ja rajoitteita. Pidetään kateelliset tyytyväisenä : -)
Ps. Lievästi huvittunut kun qukko yrittää arvioida tieteellistä tarkastelua. Ei siinä mitään jos muutkin kuin kukon tuntevat tajuavat että kyse on hupailusta.
https://www.suomenkalakirjasto.fi/wp-content/uploads/2019/11/Ty%C3%B6rap...
Aika vähän osu emokalapyynnissä niitä raportin mininousijoita. Koiraiden ja naaraiden keskiarvo tässä yli 60 cm, mikä käsittääkseni vastaa aika tavalla normaalia.
" Sukukypsät 7-vuotiaat Inarin
taimenet ovat keskimäärin 597 mm pitkiä ja 2723 g painavia, joten taimenen alamitta Inarijärvellä
tulisi olla vähintään 600 mm, jotta yhden kutukerran tavoite täyttyisi."
http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/520242/rktltr2013_22.pdf?se...
Eli tuohon dataan nähden se raportti kyllä herätti ainakin itsessä hieman ihmetystä. Uskoisin analyysin olevan oikea, mutta tuossa on hieman harhaanjohtamisen vaaranmerkit, vaikka melko kiitettävästi tuohon systeemiin nousee noita 58 plus kaloja myös.
Yksi itselle mieluisa kohta tuolta kuitenkin löytyi :)
"Taimenen ja nieriän alamittatappiot olivat samalla tasolla kuin 2014, eli huomattavia. Vetouistelu aiheutti selvästi suurimmat tappiot. Vetouistelun sääntöjä kannattaisi kehittää niin, että alamitta-tappioita voidaan vähentää. Uistelun rajoittaminen pintavedessä (ylin 10 m) ja ainoastaan 1-
haaraisten koukkujen salliminen vieheissä luultavasti vähentäisi alamittatappioita huomattavasti. "
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/537555/luke-luobio_60_2016...
Tuossa nyt siis vielä itse linkki.
Siinä sanotaan myös " Verkkokalastuksella saatiin 76 % kokonaissaa-
liista. Siikasaaliista verkkopyynnin osuus oli 90 % ja taimensaaliista 51 % ja Alamittatappioiden laskemikseksi oletettiin, että verkoilla ja pitkäsiimalla saaduista ja
vapautetuista alamittaisista kuoli 90 %. Vetouistelussa ja muussa viehekalastuksessa kuolevuudeksi
oletettiin 50 %". Eihän verkkoon koskaan tartu alamittaista taimenta, nehän pitäisi päästää takaisin. Vetouistelijat on ainoa kalastaja ryhmä jotka ilmoittaa myös ala mittaisista.
Rautalammin reitin taimen symposio jyväskylässä 4-5.4.1991. Qukon mainitsema Valkeajärvi on ollut mukana.
https://www.suomenkalakirjasto.fi/wp-content/uploads/2016/01/Suomen-Kala...
vapautetuista alamittaisista kuoli 90 %. Vetouistelussa ja muussa viehekalastuksessa kuolevuudeksi
oletettiin 50 %".
Alamittatappiot on laskettu vuosikymmeniä "pikkuisen" pieleen, kuolleisuusluvut on perustuneet yhden tai kahden tutkijan subjektiiviseen näkemykseen. Näitä on kyllä tutkittukkin, nyttemmin myös taimenen kuolleisuutta verkkokalastuksessa.
90% oletus "ainoastaan" kuusinkertaistaa alamittatappiot nyttemmin tutkitusta taimenen verkkokalastuskuolleisuudesta. Vetouistelun ja muun viehekalastuksen 50% on saman tason vitsi.
Perhokalastuksessa joilla liikutaan keskimäärin 5% kieppeillä (kokeneiet vastuulliset kalastajat selvästi alempana), heittokalastuksessa keskimäärin hieman korkeammalla 6-8% ja vetouistelussa keskimäärin ehkä n. 10-15% kieppeillä, riippuen vieheen koukutuksesta. Kolmihaara ja täkyraksi on isommalle merilohelle todella suurta kuolleisuutta aiheuttava pyytö oman ja kaveripiirin kokemuksen mukaan. Yli 6kg:n lohi imuroi raksin melkein aina kurkkuun. Alamittaiset tietenkin ihan eri juttu, ei mahdu raksisyötti lähellekkään kurkkua ja jos on yksikoukkuinen raksiviritys jossa koukku on selvästi syötin pyrstön etupuolella suupieli lienee se mistä lähes poikkeuksetta alamitat tarttuu. Tällöin kuolleisuus on alhaista. Kaksikoukkuisessa virityksessä missä toinen koukku pyrstön kieppeillä todennäköisesti moninkertaistaa kuolleisuuden. Aika harva kai nykyään käyttää kahta koukkua raksissa, mutta noitakin vielä on. Isommalle kalalle ihan turha, iso kala vetää syötin melkein napaan asti ja menisikin samoin tein mahaan ilman siimaa ja koukkua.
Paikallinen tutkija on tunnettu CR-kalastuksen arvostelija. Aika hassua että tällaiset subjektiiviset mielipiteet mahtuu tutkimusraportteihin asti. Tuskin kuitenkaan enää seuraavaan raporttiin.
T: Ketjun "vetouistelija", joka kyllä kalastaa lähes kaikilla mahdollisilla muillakin välineillä.
90% oletus "ainoastaan" kuusinkertaistaa alamittatappiot nyttemmin tutkitusta taimenen verkkokalastuskuolleisuudesta.
Avaatko hieman tätä. Mihin tutkimukseen viiittaat ja mistä olet saanut taimenen verkkokalastuskuolleisuudeksi noin 15 %?
[quote=Anonymous]Avaatko hieman tätä. Mihin tutkimukseen viittaat? Mikä on laskukaava, jolla saat taimenen pyydyskuolleisuudeksi kuudesosan 90 prosentista, siis 15 %?
Arvioluku 90 % sisältää myös siimakuolleisuuden, joka on huomattava.
Sivut
Lisää uusi kommentti