Puronieriä
10.06.2010 - 15:08
Kertokaahan missä täällä etelässä tätä viheliäistä puronieriää voipi kokeilla kalastaa. Asiasta kun on puhuttu nyt sekä täällä että jo ihan erä lehdessäkin. Olis kiva auttaa "hävittämis" talkoissa jos vain tietäisi missä !
Kansa tuntuu jakautuneen kahtia suhtautumisessa puronieriään.Itse puolustan kyseistä vesielävää sen hyvän lisääntymiskyvyn ja happamuuden keston perusteella.Kuka kaipaa taimenta jonkun padotun joen latvapuroissa jossa kala jää joka tapauksessa pienikokoiseksi eli taimenen alamitta estää käytännössä kalan saaliiksi ottamisen,toisin on puronieriän laita jolla ei alamittaa, lisäksi tehokas lisääntyminen suo kovankin kalastuspaineen.Koko ei aina kalastuksessa ratkaise.Puronieriällä mahdollistettaisiin satojen purojen kalastuksellinen käyttö nykyisen tyhjyyden sijasta,lisäksi se osaltaan vähentäisi "tammukoiden"osaksi koituvaa pyyntiä.Kaikki eivät ajatuksiani hyväksy mutta minulla on pelkästään positiivisia kokemuksia puronieriästä.
Ei se puronieriä kovin monessa semmoisessa purossa elä, mikä ei taimenellekin kelpaisi. Lähinnä vain pienemmissä kuin missä taimen pystyy elämään, niin pieniin puroihin ei kukaan kyllä kalaan mene. Tuo happamuudensietokykykin on vähän niin ja näin; kyllä se taimenkin pärjää melko happamissa puroissa jos muut olosuhteet on kunnossa.
Voin vakuuttaa, että sitten harmittaa kun saadaan ne padot purettua/kalatiet tehtyä sinne latvavesille, ja kaikki taimenen poikastuotantoalueet ovat täynnä puronieriäisiä. Niistä kun ei välttämättä pääse eroon millään.
Kalastuksen kannalta taimen on kaikin puolin parempi: haasteellisempi pyydettävä, paremman makuinen, kasvaa isommaksi paikallisenakin sekä tärkeimpänä vaelluskäyttäytyminen.
Eikö ketään kiinnosta riidellä aiheesta,mulla on puronieriää ja spleiknieriää omassa rakennetussa lammessa ja kasvaa ihan luonnonravinnolla,kiva käydä välillä niitä pyytämässä huvikseen,ne on tuollasia 200-350 grammasia nyt ja ihan soppeleita syömäkaloja.Tuommoisia saataisiin lähes joka puroon jos vain haluttais mutta onhan se kiva pitää purot tyhjän panttina tai toivoa että ne muuttuis taimenparatiisiks mitä ei tuu koskaan tapahtuun,parempi että edes jotain pyydettävää,itekki oon kantanu tuhansia taimenenpoikia puroihin ja koen sen aika turhaksi,koska suuressa osassa puroista taimen vaeltaa pois ja jos kutuvaellusta takaisin ei tapahdu niin mikä on istutuksista saatu hyöty? Sekään ei paljon lämmitä jos taimen "tammukoituu"ja sitä ei saa pyytää.Suuret reittivesistöt ja vapaat joet on aivan eri asia.
olen salvelinuksen kannalla...
Onkohan missään saatavana puronieriän poikasia, olisi myös tuossa pihassa pieni lampare johon niitä voisi kokeeksi laittaa? Jos joku tietää, niin antakaahan vinkki!
Oletko Salvelinus kasvattanut nieriöitä lammessasi vuoden ympäri? Ovatko kuinka nopeakasvuisia? Mitenkäs tuo kesäaikainen veden lämpeneminen, onko ollut moisesta haittaa? Istutustiheyskin kiinnostaisi Vastaile sitä myöten kun kerkiät, monethan noista em. asioista ovat allaskohtaisia, mutta ihan mielenkiinnosta, kun itsellä tuo vähäinenkin luonnonravintotietämys on rajoittunut lähinnä kuhaan.
määkin tuoan venäjältä monnin ja istutan sen tohon vanajaveteen. on nääs alkusperäislaji toisin kuin porunieriä.
Kaloja kasvatellu omaksi iloksi 2001 vuodesta asti,aluksi kuhanpoikasia pari vuotta sitten siikaa jota istuttanu 9 eri järveen ja kaikissa osapuilleen menestynyt,puronieriää ja spleiknieriää 2 lammikossa jo kolmatta vuotta.Lammikoissa suurin syvyys n.4 metriä ja vain sulamisvedet ja kesäiset sadevedet vaihtaa vettä ei siis läpivirtausta läpi vuoden ja siksi kasvaneet luonnonravinnolla mitä nyt viime kesänä nostin salakkaa kutuaikana niille ruuaksi.Kalan koko vaihtelee,suurimmat ehkä puolikiloisia,kasvu riippuu kalatiheydestä suhteessa ruokaan,ruokinta nopeuttaisi tietenkin kasvua.Vilkkilän lohi(Juhola Seppo)vilppulassa Pohjaslahdella ainakin kasvattaa sikäli kuin mätiä saatavissa.
Ei ne taimenet pois vaella, jos purossa on riittävän hyvät olosuhteet niille. Yhtä lailla ne puronieriät häviää kuin tuhka tuuleen, jos niitä kippaa johonkin suoraan ränniin. Jos taas taimenet lähtee vaellukselle, niin aivan varmasti ne tulevat takaisin, miksi eivät tulisi? Näissä asioissa pitää katsoa vähän pidemmälle tulevaisuuteen, jos vaellusyhteys on tilapäisesti poikki, niin se voi olla yllättävän pian taas toiminnassa.
Oletko saanut puronieriän kotiutettua johonkin puroon missä taimen ei ole menestynyt?
Syy miksi kirjoittelen suhteellisen kärkevästi tähän aiheeseen, on se että mielestäni tässä leikitään tulella. Ja sammutusvälineitä ei ole saatavilla.
käväse savukoskella pikku ojilla ja jokien latvoilla jossa ennen oli taimenta nyt vain sitä perkeleen rautua joka puro haitalle asti . siitähän se on kiva ku kani että se käyttää suurimman osan ravinnostaan vain lisääntymiseen ei koon kasvatukseen , kun kannan yksilökoko kasvaa sellaselle tasolle että sillä ei ole vihollista se lopettaa koon kasvun ja alkaa lisääntymään ja aivan sata varmasti syrjäyttää taimenen samoiolla elin alueilla .
Tässä linkissä asiaa tutkinut tutkija toteaa: "Vähintä mitä nyt voidaan tehdä, on istutusten lopettaminen"
http://www.rktl.fi/tiedotteet/pohjoisamerikkalainen_puronieria_uhkaa.html
Tässäpä esimerkki eräästä tilanteesta:Taimenen nousumahdollisuudet katkaistu voimalalla 80 vuotta sitten,kalaportaasta taisteltu parikymmentä vuotta ja loppua ei näy.Kalataloudellisia kunnostuksia vastustetaan henkeen ja vereen alajuoksulla.Taimenen poikasia syydetään kymmeniätuhansia joka vuosi ja ne ei vielä ole oppineet lentämään takaisin padon yli.Syksyllä saatettiin allekirjoittaneen suosiollisella avustuksella erään poikasalueen sorastusprojekti päätökseen,samaisessa purossa menestyy taimen ja itse kannoin viime keväänä 20 000 vastakuoritunutta poikasta kyseiseen veteen.Alueella ei tosin ole saanut kalastaa vuosikausiin eli mikä on saamani hyöty,turhan työn sankarimerkkikö?
Voit kalastella paikallisia kaloja siitä joesta, kyllä taimen venyy 40 cm mittaan aika pienissäkin vesistöissä. Lisäksi voimalan alapuolisiin vesistöihin menee taimenia muille kalastettaviksi.
Ja kannattaa muistaa että kyllä ne kalatiet ennen pitkää tulee, tai sitten puretaan koko voimala, ei nekään ikuisesti täällä ole kiusana. Tai voihan noita kututaimenia alkaa siirtelemään padosta ylikin.
Miten se tilanne nyt tästä paranisi, jos ne latvavedet olisivat täynnä viheliäisiä nieriäisiä?
Kyllähän puronieriää voisi istutella vesiin, mutta vain sellaisiin vesiin, joissa ei ole taimenta tai edes pientä mahdollisuuttakaan taimenen esiintymiseen.Puronieriä agressiivisenä kalana valtaa kyllä alueet taimenelta, jos se siihen tilaisuuden saa. Savukoskella tosiaan on käynyt melkoinen kato taimenen poikastuotantoalueilla puronieriän vallattua ne. Itsellä puronieriä enkat n.500g savukosken puroilta...
Minun mielestä ei pitäisi kevyin perustein mennä sotkemaan kalakantojen tasapainoa istuttamalla uusia lajeja tai edes olemassaolevan lajin vierasta kantaa vesistöihin. Seuraukset ovat arvaamattomia ja yleensä peruuttamattomia. Kunkin vesistön kannat ovat geneettisesti sopeutuneet tuhansien vuosien ajan kyseiseen paikkaan ja muodostavat tasapainon muiden lajien kanssa. Lapissa on pilattu useita hyviä rautujärviä siikaistutuksin. Norjassa Kautokeinojoen hyvänlaatuinen alkuperäinen taimen- ja rautukanta on kuulemamma tuhoutunut lähes täysin, kun siihen istutettiin vierasta taimenkantaa. Uusi taimen kasvaa isoksi, mutta maistuu pahalta. Voiko joku taata, ettei se puronieriä vaella latvapurosta lähes makeaan itämereen ja edelleen levittäydy uusiin jokiin pikkuhiljaa ja valtaa koko suomea? Ei ehkä heti, mutta sanotaan seuraavan 100 vuoden aikana.
Puronieriäisen kanssa samaa mieltä, että ei ne vesivoimalat ikuisia ole. Ennen pitkää keksitään parempi teknologia tuottaa energiaa. Todennäköisesti jo ennen sitä keksitään, miten kalat saadaan nousemaan voimalan ohi. Minusta on pienempi rikos kalastella niitä alamittaisia tammukoita kuin istuttaa puronieriää. Puronieriän istuttaminen lienee isompi uhka tammukoille kuin kalastus.
onko savukosken tenniöjokikin jo puronieriän vallassa?
Saako tuota puronieriää istuttaa puroon ja vesistöön jossa ei ole taimenta, pitääkö olla joku lupa jos istuttaa ?
Saa, kunhan haet luvan.
Pirkanmaalla on monta puroa tiedossa.
Voi olla nykyään vaikea saada lupaa leviävän ja alkuperäislajistoa uhkaavan vieraslajin istuttamiseen virtaveteen, täysin riippumatta siitä, onko taimenta vai ei. Puronieriää ei mm. em. syystä enää kasvatetakaan samaan malliin kuin vielä 20 vuotta sitten. Tämän huomasin jokunen vuosi sitten, kun yritin saada istukkaita yhteen lähdepohjaiseen umpilampeen, eipä löytynyt alle 400 kilometrin säteeltä mistään enää.
Tietoa mistä istukkaita voisi ostaa ?
Veikkaanpa, että lupaa ei myönnetä, muistaakseni vieraslajistrategiakin ottaa tähän kantaa. Haitat on selvästi hyötyjä isommat.
Jos istuttaisi ilman lupaa sitten, kukapa tuon saisi tietää. Mistä noita istukkaita voisi ostaa, onko kellään tietoa ?
On melkoista toiveajattelua vesivoimaloiden purkamiset. Vesivoimalla tuotettua sähköä tultaneen käyttämään vielä vuosikymmeniä sen edullisuudenkin takia. Turbiinilaitteita vain uusitaan. Kalaportaitakaan ei ole saatu aikaiseksi kuin nimeksi kun ohijuoksevan veden vesivoiman maksajiksi ei ole vapaaehtoisia löytynyt eikä kalaportaiden maksajiakaan ole ruuhkaksi asti ilmoittautunut. Joten tyhjinä ne yläpuoliset vedet tulevat olemaan ainakin lohista ja taimenista vielä ainakin muutaman sukupolven ajan. Mutta toivossa on hyvä elää. Vaikka epätoivossakin.
Tutustuin puronieriään yllättäen marraskuussa 2001, koska jäät tulivat todella aikaisin. Sain helmikuuhun mennessä yli 30 kalaa Asikkalasta pikkujärvestä pilkillä. Kaikkia en suinkaan ottanut eikä kotonakaan enää suvaittu lisäkaloja. Suurin taisi olla n. 900 grammainen. Olihan se hauskaa, mutta jälkeenpäin tutustuttuani puronieriäjuttuihin, olen kyllä sitä mieltä, että tätä lajia ei saa istuttaa Suomen vesistöihin. Laji valtaa tilaa muilta arvokaloilta liian tehokkaasti. Siitä saattaa tulla maanvaiva hyvin helposti. Saakohan muuten kääpiöityneitä taimenkantoja pyytää erikoisluvalla muutenkin kuin ongella tai virvelillä hoitokalastuksen tapaan?
Mutta jos purossa ei ole ennestään mitään taimenta eikä se ole yhteydessä vesiin jossa taimenta on niin kuinka se voi olla uhka. Lisäksi etelä-suomessa ei monissa puroissa joissa on taimenta saa edes nykyään kalastaakkaan ollenkaan joten niihin ei edes kannattaisi puronieriää istuttaa. Minusta sitä voi ihan hyvin istuttaa ja istutankin jos vain jostain saan noita poikasia, tai sitten pyydän jostain muutamia ja teen siirtoistutuksena.
Onko muka niin, ettei vesistö ole yhteydessä taimenvesistöihin? Viestistäsi päätellen paikka on Etelä-Suomessa, jossa lähes kaikki latvavesistöt ovat taimenpitoisia. Purkkari ilmeisesti kuitenkin vaeltaa ja levittäytyy uusille alueille. Näissä vieraslajiasioissa olisi hyvä olla tarkkoja, varsinkin kun vaikutukset eivät rajoitu siihen omaan maaplänttiin.
Mikset istuta taimenta? Kasvaa isommaksikin. Luonnonkala tietty rauhoitettu, mutta jos omaan puroosi luot tyhjästä populaation, niin eihän se nyt ole iso synti niitä (alamittaisinakaan) kalastella. Taimenen kannalta parempi tilanne kuitenkin, kun ilman istutuksia. Ja tuskin omilla mailla luvantarkastajia käyskentelee.
Ymmärrän kyllä että nirkkua halutaan istuttaa.
Taimentahan ei saa ottaa saaliiksi joten siinä mielessä tämä on oiva ja hyvänmakuinen eväkäs.
Sivut
Lisää uusi kommentti