https://yle.fi/uutiset/3-6684777

Ruotsissa telkkarissa pyörii valistuskampanja "kaikki kala ei ole terveellistä" tarkoitus on varoittaa syömästä Itämeren rasvaista kalaa.

Kamppanja on kuopattu mutta suositukset ovat samat edelleen, tiedän että suomalainen on hieman jästipää mutta mikä ihmeen mielisairaus saa ihmisen oman terveyden uhalla uskottelemaan että itämeren dioksiidi kalat olisi hyväksi terveydelle ja turvallisia syödä? Ja vielä suuremmin ihmettelen näitä jotka syöttävät kyseistä kalaa lapsilleen.

Että yhden pienehkön lohen voi syödä pitkin vuotta suhteellisen turvallisesti.[/quote]

Kandeisi tutustua ruokaviraston artikkeliin ja ympäristöterveyden THL-blogiin

"Itämeren lohen dioksiinipitoisuudet ovat pienentyneet huomattavasti 2000-luvulla"

https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/elintarvikealan-yht...

ympäristöterveyden THL-blogi
https://blogi.thl.fi/itameren-kalaa-kannattaa-yha-syoda/

Kyllä itämeren lohta voi syödä enemmänkin, kuin yhden pienehkön lohen pitkin vuotta turvallisesti.

saama erioikeus käyttää Itämeren lohta ihmisten ruokana purettu?
Oliko niin, että muualla sitä ei saa syöttää edes eläimille?

Tästä on käyty paljon poliittista vääntöä. Syöntisuosituksia ei ole muutettu. Eli edelleen lissäntymisikäisille ja lapsille max 2x 120 gr kuukaudessa. Ruotsissa suositus on 250 gr vuodessa. Ja on totta, että pitoisuudet ovat onneksi laskeneet. Mutta silti siis sama suositus on voimassa.

Ruotsin suositus tulee kansainvälisistä suosituksista. Suomen rkp/kepu poliittisesta painostuksesta. Siitä voi sitten jokainen vetää omat johtopäätöksensä Jaa syödä oman halun mukaan. Mutta oikeasti, älkää syöttää lapsille jotka eivät voi valita. Se on raukan teko!

Näin THL- blogissa kirjoitettiin

"Tuoreiden suomalaisarvioiden mukaan dioksiinien pitoisuus kaloissa on pienempi ja kalojen syönti turvallisempaa. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on kuitenkin tänään julkaissut uuden riskiarvion, jonka mukaan kaloissa olevat dioksiinit ovat aiempaa luultua vaarallisempia. Mitä tästä pitäisi ajatella?

EFSA on julkaissut näkemyksensä dioksiinien (tarkemmin sanottuna polykloorattujen dibentso-p-dioksiinien ja -furaanien sekä dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden) siedettävästä viikkosaannista. Määräksi on uudessa riskinarvioinnissa laskettu 2 pikogrammaa painokiloa kohti viikossa. Määrä on seitsemän kertaa pienempi kuin nykyinen arvo 14 pikogrammaa. Uusi suositus on niin tiukka, että esimerkiksi silakan kohdalla se ylittyy jo yhdellä sadan gramman silakka-annoksella kuukaudessa. Silakka on kuitenkin terveellistä ruokaa ja ehkäisee mm. sydän- ja verisuonitauteja.

Siedettävä päivä- tai viikkosaanti (tolerable daily/weekly intake, TDI/TWI) on ympäristön haitallisille aineille määritelty altistustaso, jonka alittaville ihmisille ei tule terveyshaittaa, vaikka he altistuisivat aineelle koko elämänsä ajan. Jos tason todetaan väestössä ylittyvän, on syytä harkita toimenpiteitä mahdollisten terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Rajan ylittäminen ei muun muassa turvavälien takia tarkoita, että haittaa välttämättä syntyisi, vaan että haitan mahdollisuus suurenee. Ensisijainen toimenpide onkin haitallisten aineiden päästöjen vähentäminen.

EFSA otti tarkasteluunsa uuden kriteerin eli siittiöpitoisuuden miehillä, jotka ovat lapsuudessaan altistuneet dioksiineille esimerkiksi sikiöaikana tai äidinmaidon tai ravinnon kautta. Koe-eläimillä siittiömäärän lasku on ollut tiedossa jo pitkään, mutta ratkaisevaksi nousi viime vuonna julkaistu tutkimus venäläislapsista, jotka ovat nyt aikuisia. Tuossa tutkimuksessa vaikutuksia siittiöihin nähtiin alemmilla kudospitoisuuksilla kuin aiemmin, eli jo veren dioksiinipitoisuudella 10 pikogrammaa grammassa rasvaa.

Niinpä EFSA päätteli, että suositus viikkosaannista on syytä laskea nykyisestä 14:stä kahteen pikogrammaan painokiloa kohti viikossa. Näin kova tiukennus on herättänyt monissa EU-maissa huolta suosituksen käytännön vaikutuksista.

EFSA on arviossaan huomioinut ainoastaan dioksiinin siedettävän saannin, eikä ole ottanut kantaa dioksiinipitoisen ruoan mahdollisiin hyötyihin.

Suomalaiset tutkimukset tukevat kalan syöntiä – dioksiinipitoisuudet ovat kotimaisissa kaloissa laskeneet
Suomessa suurin osa dioksiineista saadaan Itämeren kalasta, joka on terveellistä ruokaa. Eviran turvallisen käytön suosituksia noudattaen voi kalaa myös jatkossa syödä turvallisesti. Kala sisältää terveellisiä rasvahappoja, useita vitamiineja ja kivennäisaineita sekä paljon proteiinia. Kalan rasvahapot ehkäisevät mm. sydän- ja verisuonitauteja.

Suomessa on juuri valmistunut Itämeren lohen ja silakan terveyshyötyjä ja -riskejä koskeva arviointi BONUS GOHERR -hankkeessa. Siinä tarkasteltiin nimenomaan Itämeren kalan syöntiä, koska se on dioksiinien merkittävin saantilähde Suomessa. EFSAn työstä poiketen siinä tarkasteltiin nimenomaan kalansyönnin kokonaisvaikutusta terveyteen eli myös kalan ravintoaineiden hyötyjä sekä metyylielohopeaa, joka on tyypillinen ympäristömyrkky kalassa.

Arvion mukaan altistuminen kalan dioksiineille Suomessa on pienentynyt puoleen kymmenessä vuodessa ja on nykyään keskimäärin 3,5 pikogrammaa painokiloa kohti viikossa. Hyödyt peittoavat riskit selvästi kaikissa muissa väestöryhmissä paitsi lapsenhankintaa suunnittelevien naisten joukossa. Heidän osaltaan tilanne on monimutkaisempi, eivätkä tutkijatkaan ole yksimielisiä päätelmistä.

Lasten terveyshaitat syntyvät raskauden ja imetyksen kautta äidin elimistöön kertyneistä ympäristömyrkyistä. Toisaalta lapsen aivojen kehitys hyötyy äidin saamista kalan rasvahapoista. Eli osa hyödyistä ja riskeistä on suurempia ja osa pienempiä nuorten naisten ryhmässä. BONUS GOHERR -tutkimuksessa kokonaisriskit olivat tarkastelluissa tilanteissa kuitenkin pienempiä tai samaa luokkaa kuin hyödyt, vaikka siinä huomioitiin EFSAn arvio siittiövaikutuksista.

Toisessa tuoreessa suomalaistutkimuksessa EU-kalat III:ssa mitattiin dioksiinipitoisuuksia Itämeren kalalajeissa, erityisesti silakassa. Pitoisuudet ovat laskeneet tasaisesti 1970-luvulta saakka, ja laskeva suuntaus näyttää jatkuneen myös viime vuosina noin seitsemän prosentin vuosivauhtia. Sama tilanne on äidinmaitojen dioksiinipitoisuuksissa, ja jo vuosien ajan useimpien suomalaisäitien pitoisuudet ovat olleet alemmat kuin millä EFSA arvioi haittoja syntyvän.

Mihin toimenpiteisiin Suomen tulee ryhtyä?
Tutkijat kotimaassa ovat melko yksimielisiä siitä, että dioksiinien haitat ovat joka tapauksessa pienet myös lapsilla, eivätkä ne mahdu viiden suurimman ympäristöterveysriskin joukkoon. Myös äidinmaidon hyödyt ovat ylivoimaiset, eli äitien ei missään nimessä kannata jättää imetystä vaikka olisivat syöneet nuoruudessaan silakkaa hyvinkin runsaasti.

Kiperä ongelma koskeekin nuorten naisten ruokavaliota: pitäisikö heidän vähentää tai jopa lopettaa rasvaisen Itämeren kalan (silakka, lohi, taimen, nahkiainen) syöminen ja hankkia hyödyt muista kalalajeista, varsinkin EFSAn uuden saantisuosituksen jälkeen? Suomalaisen suosituksen mukaan nuoret naiset voivat huoletta syödä 12–24 silakka-annosta vuodessa, myös EFSAn suosituksen jälkeen. Syöntisuositusten suuntaaminen vain nuorille naisille on hankalaa, koska koko perheen ruokavalio voi muuttua.

Silakasta luopuminen olisi kuluttajalle helppoa, koska kaupasta kyllä löytyy vaihtoehtoja, kuten rasvaista norjalaista lohta. Mutta toisaalta silakan kannat Itämeressä ovat suuret ja vakaat, ja se voisi ekologisena ja ilmastoystävällisenä korvata lihaa ja muita ilmaston ja terveyden kannalta paljon haitallisempia ruokia. Ekologisesta ja taloudellisesta näkökulmasta silakansyönnin kymmenkertaistaminen Suomessa olisi pelkästään hyödyllistä.

Silakkatuotteet nähdään kasvumahdollisuutena kalanjalostusyrityksissä, ja silakka on saanut Suomessa myös kestävän kalastuksen MSC-sertifikaatin. Silakan käyttö on viime vuosina pysynyt vakaana: 3 % saaliista käytetään kotimaassa suoraan elintarvikekäyttöön, 13 % menee vientiin ja uuden kalajauhotehtaan myötä noin 25 % saaliista käytetään Suomessa kalajauhoksi, josta tehdään mm. ympäristöystävällistä dioksiinitonta Itämerirehua; loppu silakoista menee turkistarhaukseen rehuksi.

EFSAn tehtävänä ei ole päättää, mihin toimenpiteisiin uuden saantisuosituksen takia pitää Euroopassa ryhtyä. Suomessa ollaan jo harkitsemassa kalan turvallisen käytön ohjeiden päivittämistä huolellisen, uusimmat tutkimustulokset huomioivan tieteellisen kokonaisarvioinnin jälkeen. EU:n komissio voi päättää tiukentaa sallittuja ruokien pitoisuusrajoja. Suomella on kuitenkin pysyvä poikkeus myydä silakkaa kotimaassa sen terveyshyötyjen takia, joten uudet pitoisuusrajat eivät Suomessa suoraan vaikuttaisi silakan myyntiin.

Kommentoi kalan syöntisuosituksia Otakantaa.fi-palvelussa
Dioksiinisuositus on Suomessa monimutkainen kysymys, jossa keskustelijoiden päätelmät riippuvat pääasiassa siitä, mitkä kaikki edellä mainituista seikoista ovat heille tärkeitä. Vaikka tutkijat eivät ole yksimielisiä kaikista tieteellisen näytön yksityiskohdista, nämä epävarmuudet eivät muuta kokonaiskuvaa paljoakaan.

Joka tapauksessa EFSAn dioksiinisuosituksella on monenlaisia terveydellisiä, taloudellisia, ekologisia, ilmastollisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Siksi siihen pitäisi perehtyä muidenkin kuin erityisasiantuntijoiden, ja asiasta pitäisi käydä huolellista yhteiskunnallista keskustelua. Se selvittäisi, kuinka tärkeinä näitä eri asioita pidetään ja mitkä ovat järkeviä toimenpiteitä – tai mitkä ainakaan eivät ole.

(EFSA eli euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen ja suomalaisten kuten THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) ja muiden suomaisten tutkimusten tulokset eroavat toisistaan.

tästä vielä blogin sisältöön linkki
https://blogi.thl.fi/itameren-kalaa-kannattaa-yha-syoda/

Tämä samanmoista propaa kuin aikoinaan annettiin ymmärtää että jollet juo reilusti maitoa niin lähes kuolet

Tämä on THL:ltä oikeasti aika kova lausunto. Siis ohitetaan tutkittu tieto dioksiinin terveysvaikutuksista, koska pienen ammattikalastajaporukan taloudellinen intressi on tärkeämpää. Mitään "yhteiskunnallista keskustelua" ei ole käyty, eikä käydä. Oleellista on, että puhtaasti poliittisista syistä ollaan valmiit vaarantamaan ihmisten terveys.

Miksi "muidenkin kuin asiantuntijoiden" pitäisi "perehtyä raporttiin". Eikö asia ole aika yksinkertainen. Jos ruoka on tutkitusti ja todistetusti myrkyllistä, se pitää sanoa ääneen ja poistaa markkinoilta. Niin kuin muualla EU:ssa Tai ihan vähintään tehdä kuluttajille selväksi, mitä ovat ostamassa. Tyyliin kuvat röökiaskin kannessa. Tai Ruotsin TV:n valistuskamppanja. Nyt tuntuu, että tämä "yhteiskunnallinen keskustelu" tarkoittaa taas kerran hyssyttelyä, asioiden lakaisemista maton alle ja vastuun välttelyä.

Tuskinpa siellä kukaan paikallinen mustia lohia on pyytämässä. Minusta harrit ovat parhaimmillaan syksyllä, ovat kesällä syöneet itsensä tuhtiin kuntoon. Ja kun niitä vähän verotetaan, niin ovatpa pois syömästä lohen ja taimenten poikasia. Tupla hyöty.

Näkyyhän nuo paikalliset ilolla mustaa herkkua pyytävän. Vojakkalassakin on kova ralli päällä ja siellä ei ole koskaan turisteja.

Ja kun vielä lohen lippoukseen täyskielto, niin sitten olisi jo astetta parempi tilanne.

Itsellä on pakkasessa kesäkuussa pyydetty lohi. Ei voi pitää herkullisena.Sitä en ymmmärrä miten joku voi väittää tässä vaiheessa vuotta pyydettyä lohta kirkkaaksi ja herkulliseksi sekä viittii ottaa niitä ruokakaloiksi.Sen ymmärrän, että turisti ottaa tietämyyttään mutta paikallisten luulisi tietävän.

Minusta tuntuu, että tuossa saattaa jo surströmminkikin saada toisen palkinnon.