Pelastuuko Saimaan Järvilohi sittenkin
01.06.2022 - 08:28
Ajattelin luoda tällaisen keskustelun Saimaan Järvilohesta.
Kaikkea on yrittetty tehdä Saimaan Järvilohen puolesta. Pielisjokeen Kuurnan voimalaitokselle rakennettu lisääntymisalue, Ylisiirrot Pielisjoesta AlaKoitajoen lisääntymisalueille, Järvilohen vesiviljely, Elinvoimainen Järvilohi hanke (risteytyslohet) ...
Kuoleeko lopulta tulevaisuudessa alkuperäinen Saimaan Lohi sukupuuttoon?
Pelastuu, ihan samalla tavalla kuin Saimaannorppakin, viime tiedon mukaan 400 yksilöä on kanta.
Veikkaan että kuolee, kuten myös norppa.
En tiedä onko täällä miten valveutunutta porukkaa kaivosteollisuuden suhteen. Saimaan ympäristö on varattu jo siihen käyttöön, ne myrkyt tulevat tekemään lopun Lohesta ja luultavasti norpastakin.
Sähköautoteollisuus tarvitsee akkumateriaaleja ja niitä saa Suomesta halvalla louhittua, me tyhmät annetaan sen tapahtua.
Suomalainen kaivoslaki. Maanomistajien alueesta hyötymistä ja jälkipyykistä käsienpesua jo vuodesta 1965
Voisi oikeastaan paremminkin sanoa että luontainen vaeltava saimaanlohikanta kuoli sukupuuttoon jo vuosikymmeniä sitten lisääntymisalueiden tuhoutumisen/patoamisen seurauksena. Sen jälkeen kalalajia on pidetty keinotekoisesti hengissä viljelylaitoksissa ja samalla lajin geeniperimä on heikentynyt merkittävästi. Kysymys pitäisikin kääntää muotoon "Pystytäänkö luontainen saimaanlohikanta perustamaan uudelleen?"
Niin kauan kuin kaloilla ei ole täysin vapaata vaellusyhteyttä sen perinteisille lisääntymisalueille ja pitkille koskireiteille, ei lajin pelastuminen näytä kovin todennäköiseltä. Ylisiirrot, risteytyskokeilut, Kuurnan rakennettu alue (näyttää kuvien perusteella ettei poikasille pahemmin suojaa ole, ovat alttiita predaatiolle) ja muut vastaavat projektit eivät pitkässä juoksussa tule riittämään vaikka hyvää työtä niillä tehdäänkin.
Päijänteen järvitaimenen kohdalla on käynyt vielä huonommin. Alkuperäinen, vaeltava ja aika yleisesti yli 10kg:n kokoiseksi kasvanut taimen kuoli täysin sukupuuttoon kun isot reittivedet suljettiin voimalaitoksin (lähinnä Jämsän reitti, Vaajakoski, Mankala, Tainionvirta, jne.). Edes viljelylaitoksiin ei saatu tai ehditty kantaa siirtää jotta sen tekohengitytys olisi ollut mahdollista. Jäljelle jääneet, pienemmissä puroissa lisääntyneet paikalliset kannat sekoittuivat vuosien saatossac istukaskantojen kanssa. Tätä kantaa sitten tutkijat ja muut instanssit kutsuvat nykyään "Päijänteen luonnontaimeneksi" ja purokunnostuksin/mätirasiaistutuksin jne. yritetään tilannetta parantaa. Kylmä totuus on kuitenkin että alkuperäinen, vaeltava ja suurikokoiseksi kasvanut taimenkanta tuhoutui jo 60-70v sitten ja lajin selviämisen kannalta olisi ihan sama vaikka perustettaisiin kokonaan uusi emokalasto vaikkapa Ruotsin Gullspångsjoen taimenesta. Toki vaatisi että joku isompi reittivesi saataisiin vapaaksi Päijänteenkin alueella että tällaista projektia kannattaisi aloittaa.
https://areena.yle.fi/audio/1-62055320
"Järvilohen pitkä historia ja epävarma tulevaisuus"
"Järvilohia on elänyt Suomessa vuosituhansia, ja niillä on ollut tärkeä merkitys suomalaisille. Mutta miltä järvilohen tulevaisuus näyttää? Ja voidaanko lohi pelastaa risteyttämällä?
Minna Pyykkö oli Joensuussa Pielisjoen rannassa juttelemassa jatko- opiskelija Aslak Erosen kanssa järvilohen tarinasta."
Ei ole mitään "alkuperäistä" lohikantaa, vaan lohikanta kehittyy ja muodostuu aina uudestaan aika ajoin.
Nykyiset lohet jäivät jääkauden jälkeen muodostuneisiin laajoihin vesialtaisiin, levittäytyen paikallisiksi maan pinnan kohotessa ja järvien muodostuessa nykyisen kaltaiseksi.
Pannulle kalastettaessa ei ole mitään merkitystä mitä kantaa lohet, siis taimena ja järväri on, ihan saman asian ihmisravintona tekee molemmat, oli ne sitten ongittu mistä järvestä tahansa. Jopa järvessä hetken elänyt kirbeli on ihmisravinnoksi kelpaava.
No Saimaan Järvärin perimä heikentynyt niin paljon vuosien saatossa, että nykyisen kannan korvaaminen Saimaan vesistöissä risteytys lohilla (esim. merilohen ja järvilohen risteytys). Voisi mielestäni tapahtua tulevaisuudessa, jos Saimaan Järvilohen kanta heikkenee entisestään.
https://www.vapaa-ajankalastajalehti.fi/uutiset/jarvilohenpelastaminenka...
"Järvilohen pelastaminen on nyt kaikkien kalastajien vastuulla – lajin heikko tilanne uhkaa Saimaan monimuotoisuutta ja tulevaisuuden kalastusmahdollisuuksia"
Kyllä minä vastuuta lykkäisin muillekki kuin kalastajille. Ihan jokaiselle elolliselle ken asiaan vaikuttaa voi omilla toimillaan.
Uskon ,että tämä vastuu ja maalittaminen sitä ja tätä ryhmää syyllistäen siihen poliittinen näkemys soluttaen jota nykyään kaikenlaisista tuuteista tulvii kuin itsevaltiasyhteiskunnassa konsanaan on hyvin pitkälti alkanut jo täyspäisiä kyllästyttämään.
Ja hyvä niin.
Aloittakaamme omasta ittestä se maailman parannus. Minä lupaan etten järvilohta tai tenon lohta syö ja äänestän asiaan päättäjäksi äänelläni omasta näkökulmastani oikeaa miestä.
Taimenta ym. kalaa syön jos sitä on vesissä joissa pyydän vielä syötäväksi asti.
Ja hip hei, näillä päätöksillä ja ohjeilla olen nyt pelastanut järvilohta ja siten lunastan paikkani parempien ihmisten joukossa joopa joo😂...
Toivon et saimaanlohi säilyy, uskoni ei kyllä näillä näkymin millään riitä siihen, jotta ahneus,kateus,kauna,tietämättömyys ym...ei saimaanlohta tuhoon veisi.
Luonnonmukaiset ohitusoumat tulisi tehdä Kuurnan ja Kaltimon laitoksien kohdille Pielisjoessa. Näin Järvilohet pääsisivät itse kulkemaan ylävirtaan esim. Alakoitajoen kutupaikoille. Myös koskikunnostuksia pitäisi tehdä useisiin potentiaalisiin kutu- ja poikaspaikkoihin.
https://yle.fi/uutiset/3-12492667?utm_source=facebook&utm_campaign=yleuu...
Saimaannieriän tilanne on myös heikko kuten Järvilohella.
https://yle.fi/uutiset/3-12561695
Minkä ihmeen takia evättömät järvärit on rauhoitettu 1.6-31.8 Saimaalla? Evälliset Järvilohet ymmärrän. Mut eikös noi evättömät lohet oo tarkoitettu kalastettavaksi vai mikä on toi jutun idea. Eihän eväleikattua järvitaimentakaan ole rauhoitettu Saimaalla.
Eväleikatut järvärit on merkittyjä istutuskaloja. Eivät ole alkuperäistä Saimaan kantaa.
Mutta Saimaan järväri on jo niin heikossa hapessa, että pyritäänkö istukkailla lisäämään geenipoolia? Kutupaikkojen katselurauha myös eväleikatuille kaloille?
https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Esitteet/saimaalle-kalaan-fin.pdf
Sen takia ellei lohia pyydettäisi lämpimän veden aikana, se on uhanalainen Saimaan lohi.
Omasta puolesta se ainakin säilyy kun en saa kuin haukia hitto vie!
https://mmm.fi/-/pelastetaan-jarvilohi-kampanja-nostaa-esiin-jarvilohen-...
https://www.luke.fi/fi/blogit/jarvilohen-kohtalonhetket-kasilla-saadaank...
"Järvilohen kohtalonhetket käsillä – saadaanko kanta vielä pelastettua?"
Tuskin elpyy ellei voimalaitosta pureta ja ennallisteta kutualueita ja lopetetaan kaikki kalastus muodot joilla voidaan vahingoittaa järväriä. Siltikin ei olisi varmaa pelastumisesta kun geenit on nykyään niin suppeat. Joo voidaan lisätä geenipoolia esim hiitolan joen kaloista mutta sittenhän ei enää olisi oikeata Saimaan lohta.
"Säilyminen luonnossamme on perustunut tyystin valtion harjoittamaan laitosviljelyyn jo viiden vuosikymmenen ajan.
Koska Saimaan järvilohi pelastettiin laitosviljelyyn viime hetkillä vain pienestä perustajayksilöiden määrästä, suurin osa populaation alkuperäisestä perinnöllisestä vaihtelusta oli ehditty menettää. Perinnöllisen kapeuden vuoksi järvilohen mahdollisuudet sietää luonnonympäristön muutoksia ja sopeutua niihin ovat lähtökohtaisesti hyvin rajalliset. Pitkään jatkuneen laitoskuurin myötä luonnossa selviytymisen kannalta tärkeät ominaispiirteet ovat voineet heikentyä merkittävästi. Nämä seikat voivat aiheuttaa lisähaasteita pyrittäessä luontaiseen lisääntymiseen perustuvaan kannan elvyttämiseen.
Tällä hetkellä myös uutena suojelullisena keinona selvitetään, parantaako perimän monimuotoistaminen vieraiden lohikantojen kanssa risteyttämällä sisäsiittoisen järvilohikannan elinkelpoisuutta. Hiitolanjoen Suomen puoleisten osien vapautumisen ja kunnostusten jatkuessa on mahdollista päästä tilanteeseen, jossa risteytyksiä voitaisiin toteuttaa merilohien lisäksi vielä perinnöllisesti ja ekologisesti läheisemmän kannan kanssa."
Pullonkaulailmiö uhkaa, on paikallaan tehdä riskiarviota geneettisen monimuotoisuuden kapenemisesta. Vesihomekin uhkaa laitosmaisia viljelyolosuhteita.
Ehkä puhdas Saimaan järvilohi on menetetty jo. Mutta lohi Saimaan vesistössä voi olla toteuttamiskelpoinen idea.
https://www.pelastetaanjarvilohi.fi
Näköjään Hissu Hietalahti mukana mediakasvona hankkeessa.
Pitäisi, pitäisi, pitäisi...millon alkaa toiminta? Valtionhan tehtävä se on hoitaa tämä homma. Lohi olisi jo pelastettu jos tuumaan olisi tartuttu jo ajat sitten.
Jos olisi valtion eli kansalaisten verovaroilla/toimesta pelastettu niin kyllä olisi jo moneen kertaan myös tuhottu kalamiesten toimesta. Turhaa hurskastelua, voi ihan hyvin itse tehdä asialle mitä tarvitsee.
Verorahoja tuhlataan paljon turhempaankin. Mitä mielestäsi yksittäinen kansalainen voi tehdä?
Ei mitään, joutuu vaan kärsimään idioottien päätöksistä.
Uutiset ties kertoo ettei lohi selviä.
Kuulemma isoja ahvenoita on, ja paljon. Onhan sekkii paremmin kun päitsillä.
Lieksanjoki- pielinen-pielisjoki-saimaa hoitoalueet nivoutuu yhteen. Kemijoen patojen ylä ja alapuolella on järvilohen mahdollisuus. Vuoksen latvavesistöissä riittää vapaita koskia, virtoja ja sivujokia jo suomen puolella ja lisää löytyy heti rajan takaa. Uiton aikaiset muokkaukset näkyy edelleen koko latvavesistössä ja kivet rannoilta pitäisi työntää takaisin koskiin sitomaan pienempiä kiviä, rikkomaan vedenpintaa tuoden suojaa ilmasta ja vedenalta käsin petoja vastaan ja samalla lisäten matalampaa ranta-aluetta pienpoikasille.
Ensi töikseen heti kemijoen tulisi lisätä säännöstely padolta 10 kuution virtaama vanhaan uomaan. Rakentaa lieksankoskenvoimalan nippukanavaan uusi säännöstely luukku ja samaan aikaan alkaa rakentamaan vaellusväylää pankakosken voimalaitokselle. Vanhan säännöstely padon tilalle uusi patopenkereen ylikaatava tekokoski jossa minimi virtaama sen 10 kuutioa. Lisäksi optiona tulva kausien aikaan prosentuaalinen lisävesitys. Kunnostukseen koveronkoski ja lieksankoski osuudet. Pankakoskelle kalankulku mieluusti myös ylikaatokoskena mutta kuutioita ei tarvitse niin paljoa kuin lieksankosken vesitykseen koska välialtaassa ei poikasalueita.
Nyt kunnostuksista käyntiin kohosenkoski ja rajavirran alue voimalaitosten yläpuolellla, tuulijoen alue myös. Kaikkkien päävirran koskien täydennys kunnostukset.
Tällä hetkellä emokaloja ei riitä jo valmiina oleviin lisääntymisalueisiin lieksanjoella joten kaikki kuurnan kalat saisi kuljettaa lieksanalueelle lisääntymään, jolloin huuhdontaa ei pääsisi tuonelanvirrassa tapahtumaan.
Talvikko pyyntiä marraskuussa pankakosken smolttilaitteella, että saadaan osa emokaloista takaisin isoihin vesistöihin elpymään.
Nuo kosket ei taida olla kemijoessa.?
Ensi töikseen heti kemijoen tulisi lisätä säännöstely padolta 10 kuution virtaama vanhaan uomaan. Rakentaa lieksankoskenvoimalan nippukanavaan uusi säännöstely luukku ja samaan aikaan alkaa rakentamaan vaellusväylää pankakosken voimalaitokselle. Vanhan säännöstely padon tilalle uusi patopenkereen ylikaatava tekokoski jossa minimi virtaama sen 10 kuutioa. Lisäksi optiona tulva kausien aikaan prosentuaalinen lisävesitys. Kunnostukseen koveronkoski ja lieksankoski osuudet. Pankakoskelle kalankulku mieluusti myös ylikaatokoskena mutta kuutioita ei tarvitse niin paljoa kuin lieksankosken vesitykseen koska välialtaassa ei poikasalueita.
Nyt kunnostuksista käyntiin kohosenkoski ja rajavirran alue voimalaitosten yläpuolellla, tuulijoen alue myös. Kaikkkien päävirran koskien täydennys kunnostukset.
Tällä hetkellä emokaloja ei riitä jo valmiina oleviin lisääntymisalueisiin lieksanjoella joten kaikki kuurnan kalat saisi kuljettaa lieksanalueelle lisääntymään, jolloin huuhdontaa ei pääsisi tuonelanvirrassa tapahtumaan.
Talvikko pyyntiä marraskuussa pankakosken smolttilaitteella, että saadaan osa emokaloista takaisin isoihin vesistöihin elpymään.
Pitkä ja kivinen tie
https://eralehti.fi/2020/10/27/saimaan-jarvilohi-on-pysynyt-hengissa-ina...
Sivut
Lisää uusi kommentti