Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Miten ylös lohet nousee Tornionjoessa?
Lappiin
24.07.2016 - 10:24
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
Kyllähän lohet nousee hyvinkin ylös lätäsenossa ja onhan poroenostakin ilmeisesti löytynyt sähkökalastuksessa lohenpoikasia. Kyllä tällaisena lohivuotena pyydettävää riittää yläjuoksullakin.
Suomen puolella Lätäsenolle muistaakseni kovimpien kurkkioiden tienoille. Ruotsin puolella Taavvaenon ja Råstaenon yhtymäkohdan tienoille (Lainionjokeen).
Sitä korkeammalle mitä enemmän vettä ja kilpailua hyvistä kutupaikoista joessa on.
lohi pysähty lappenkoskelle ja ylempänä tammukkaa ja harria.tokia poikkeuksiakin on.tämä 40 vuoden kokemuksella todettua aasia
tse olen lohen saanut isokurkkion yläpuolelta,ainakin sinne asti siis varmuudella.
lohi nousee tätä nykyä jos poroenolle saakka.....
Ja könkämöllekkin aika ylös.
Poroenolla on parhaat kutusorakot, näin ainakin annoin itselleni yhden koekalastavan tutkijan kertoa.
Könkämällä lohi on saatu ainakin Pousujärvestä.
Kyllä Poroenosta lohia saatu on. Eli nousee ainakin Porojärvelle saakka.
Torisenossa on lohenpentuja joten siihenkin lohi nousee.
Lätäksen puolella on hyviäkin lohipaikkoja isokurkkion yläpuolella. Ylimmät löydetyt lohenpoikaset sähkökalastuksissa on löydetty n.8km porojärvestä alavirtaan. Konkämän puolella ylin sähkökalastettava paikka taitaa olla lammaskoskella, tuoltakin aina joki lohenpoika löytyy, mutta alkaa olemaan jo rajoilla. Paremmat paikat könkämäenolla on alempana.
nouse etes jauhosuvanthon......onse kyllä laiska
lappeaan ne pysähtyy ja kengikseen
muonionjoesta ei montaa kalaa löydy
pysähdy. Lohi nousee Lätäsenolle ja Lainiojoen latvoille Ruotsin puolella. Nykyisin ei enää uskota torniolaisen mahtimiehen väitettä, ettei "lohi ole koskhaan Pelloon saakka noussukhan".
Sensijaan olisi mukava kuulla mihin saakka lohi nousee Könkämäenossa ja Ruotsin Tornionjoen puolella - ne kun ovat geologisesti nuorempia väyliä. Tätä on varmasti jo tutkittu mutta tietoja ei suuremmin julkistella. Mikähän siinäkin on?
Könkinksen osalta jo vastasinkin. Syy miksi tuolla ei suurissa määrin ihan ylös nouse on yksinkertaisesti sopivien kutualueiden puute. Kosket ovat isokivisiä ja lohkareisiä mihin on lohen hankala kutea.
Ruottin puolen väylällä jonosuannosta ylöspäin pääpiirteissään sama ongelma. Kutualueiden puute, koskia vähän ja pääasiassa lyhyitä rykäyksiä järvien ja suvantonjen välillä. Poikastuotanto alaa huomattavasti vähemmän muihin väyliin ja jokikilometreihin verrattuna. Toki tuonne kalaa nousee ja saadaa. Tänävuonna on kalaa saatu jonkin verran ainakin kurkkion ja vittangin alueilta. Itse näin tuossa reilu viikko aikaa parikymmentä lohta jonosuannon sillan alla. Tornefors ja långfors tuosta alaspäin ennen lainiota on aivan ok lohimestaa. Puhutaan silti tuhansia vuosia vanhoista väylistä joten sillä ei pitäisi olla enää mitään merkitystä. Onhan se nytkin nähty miten nopeasti lohi levittäytyy.
Ruottalaisten sähkökoekalastus tulokset tuolta on ihan julkista dataa ja löytyy SLUn sivujen kautta sähkökalastusrekisteristä. Tuolta löytyy kaikkien muittenkin ruottalaisten jokien sähkökalastustiedot, missä vain sähkökalastetaan. Oiskohan se aika löysätä foliohattua.
Ohi aiheen mut mites jos on koira autossa ja pyyhkäisee käsivarresta karigasniemelle. Mitä papereita ja juttuja täytyy olla ettei matka pyssää mihinkään karanteeniin.
Kiinanmuurille asti nousee
Koiralle europassi mukaan ja rokotukset kuntoon Norjan puolelle, onnistuu.
Muutamana vuotena olen käyny lainiojoen latvoilla ja nyt taavalla, Lainion latvoilta on aina saatu lohta ylös, mutta tietääkö kukaan minne saakka taavajokea lohi nousee?
Vähän matkaa lainiolta taavajokea ylös alkaa pitkät kosket, nouseeko lohi siitä ylös vai jääkö rostojoen/taavajoen yhtymään kutemaan?
Kala liikkuu. Äkäslompolon Mauri sai ivalojoesta sinimarliinin joka oli tullu muoniojoen kautta. Jopet soussa kertoi.
Joskus reilut kolmekymmentä vuotta sitten meloin muutaman kerran Porojärveltä pikitien laitaan. Jo silloin Lätäsenossa oli lohia. Muistan erityisesti yhden illan, jolloin kalastin harjuksia Isokurkkiolla autiotuvan ja putouksen välillä. Lohet pintoivat, ja möyrähdykset olivat sitä luokkaa, ettei vitosluokan harrivavalla uskaltanut heittää edes niiden suuntaan.
Lohi alkoi suuremmissa määrin nousta Tornionjokeen vasta kymmenisen vuotta edellä kerrottujen retkien jälkeen, ja lohimäärä on noihin aikoihin verrattuna nyt moninkertainen. Varmasti kannattaa ottaa lohivehkeet mukaan.
Muistaako Veljmies Tornionjoen nousumääriä ennen rysäkalastuksen rajoittamista? Eikö rysäkalastus merellä ollu vapaata vielä 80 -luvulla ja nousumäärät vielä huonommat kuin nykyään?
Tutut olivat tuossa noin 15 vuotta sitten Lätäsenolla kalassa. Olivat vaan varustautuneet "harjusvehkein/kevyin välinein". Iski hitusen isompi kala kuin harjus. 40 min kesti väsytys ul-vehkein ja siimana 0,12 mm fireline. 7 kg lohi nousi ylös tuurilla ja taidolla.
Muistaako Veljmies Tornionjoen nousumääriä ennen rysäkalastuksen rajoittamista? Eikö rysäkalastus merellä ollu vapaata vielä 80 -luvulla ja nousumäärät vielä huonommat kuin nykyään?
Vasta 1990-luvun lopulla nousulohien määrä yhtäkkiä nousi, kun jokisuun rysäkalastusta rajoitettiin..Ymmärtääkseni sitä ennen jokeen nousevien lohien määrä oli hyvin pieni, eikä pidetty varmana, että lohikanta ylipäätään on pelastettavissa. Tarkasta lohimäärästä on kuitenkin saatavissa tietoa vasta noin 2010 alkaen. Tällöin nousulohilaskuri asennettiin jokeen ensimmäistä kertaa.
Vasta 1990-luvun lopulla nousulohien määrä yhtäkkiä nousi, kun jokisuun rysäkalastusta rajoitettiin..Ymmärtääkseni sitä ennen jokeen nousevien lohien määrä oli hyvin pieni, eikä pidetty varmana, että lohikanta ylipäätään on pelastettavissa. Tarkasta lohimäärästä on kuitenkin saatavissa tietoa vasta noin 2010 alkaen. Tällöin nousulohilaskuri asennettiin jokeen ensimmäistä kertaa.
Kiitos tästä. Saman kuvan oon saanu että lohi oli jopa sukupuuton partaalla 80 luvulla ja 90 luvun alussa rajoittamattoman rysäpyynnin takia erityisesti jokisuussa. Nousijamäärät oli varmasti pienempiä kuin tänäkin vuonna mutta silti tilanne onnistuttiin pelastamaan. Antaa toivoa myös tämänhetkisen tilanteen korjaamiseen,.
Kyselin GPT:ltä ja se antoi seuraavan vastauksen:
------
Valitettavasti minulla ei ole tarkkoja lohikantojen lukumääriä Tornionjoella 80- ja 90-luvuilla ennen rysäpyynnin kieltämistä. Bing-haun tulokset antavat osittaista tietoa: vuonna 1988 saalis oli 4 tonnia ja 1997 74 tonnia. Muita vuosia koskevaa tietoa ei ole saatavilla. Saaliin määrä ei kuitenkaan ole suoraan verrannollinen lohien nousumäärään, koska pyyntimenetelmät ja -tehokkuus vaihtelevat. Lisäksi ennen vuotta 1996 lohenpoikasia pyydystettiin 80 km ylävirtaan joen suusta, minkä jälkeen pyydystyspaikka siirrettiin joen suulle. Tämä muutos vaikuttaa saalistietojen vertailtavuuteen.
------
Muistaakseni Hemilän ministerikaudella tehtiin nuo rysäpyynnin kiellot 90-luvun puolivälin tietämillä, jonka seurauksena lohien nousumäärät saatiin kasvamaan.
Joo Hemilän kaudella rysäpyyntiä myöhäistettiin alkamaan jokisuussa vasta 1.7 minkä takia Tornionjoki oli täynnä lohta 96 ja 97. Erälehden kalakisaa lukeneet muistanee kuinka lohisarja pullisteli Tornion kaloista, jotkut ilmoitteli kymmeniä lohia. Jan vaappu oli silloin kova sana.
Samaan aikaan taidettiin lohen ajosiimakalastus kieltää, jos muistan oikein?
ja ajoverkot? vai oliko se myöhemmin?
ja ajoverkot? vai oliko se myöhemmin?
Sivut
Lisää uusi kommentti