Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Meritaimenta syssyllä 2019
Tambu
13.08.2019 - 18:17
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
Kopparin huonopuoli on et tulee useasti ruskea taimen. Joki niin lähellä.
..se rasvaevä on tallella, se on luonnonkala. Netissä kiertää idioottiperusteluja kuvien kera, miksi jokin evällinen kala olisi istari ja toinen ei. Unohtakaa ne. Kalojen rasvaevä ei kasva takaisin. Joskus se leikataan huonosti ja evän kohdalle jää nysä. Tämän erottaa kyllä selvästi evällisestä.
Kyllä ainakin täällä Pyhtään edustalla taimenta tuntuu olevan hyvinkin. Aamulla käyty verkoilla ja mukavat 4 istaria 60-66cm päätyi mukaan.
Huomenna olisi tarkoitus käydä kevennettyjä paiskomassa ekaa kertaa tälle syksylle, paikat ainaki tietää missä ne pyörii mutta onko purulla se on toinen juttu.
Tänään sipoon kaunissaaren edustalla ja kalkkirannan saaria heitelty koko päivä.….ei mitään havaintoa taimenesta...ainakin neljä muuta venettä mestoilla...oliko muilla havaintoja taimenesta
Huomenna olisi tarkoitus käydä kevennettyjä paiskomassa ekaa kertaa tälle syksylle, paikat ainaki tietää missä ne pyörii mutta onko purulla se on toinen juttu.
Ja loviisassa myös. Ihan tuosta mökin rannasta on iskenyt kivasti.
kuollutta on läntisellä. Ei tärppiäkään viikkoon.
Jos..se rasvaevä on tallella, se on luonnonkala. Netissä kiertää idioottiperusteluja kuvien kera, miksi jokin evällinen kala olisi istari ja toinen ei. Unohtakaa ne. Kalojen rasvaevä ei kasva takaisin. Joskus se leikataan huonosti ja evän kohdalle jää nysä. Tämän erottaa kyllä selvästi evällisestä.
Ei pidä lainkaan paikkaansa että kaikki evälliset olisi luonnonkaloja. Aloittelijat ja netin tietoviisaat voivat näin luulla ja jopa sättiä niitä jotka tietää ja tunnistaa laitoskalan rasvaevästä huolimatta.
Vähän perustietoja:
Rasvaeväleikkaus 1-v meritaimen, rasvaevän regeneroituminen (takaisinkasvu), kokemuksia Montan laitokselta:
• Kaksi tarkasteluerää (2016 n = 1 000, 2017 n = 200)
• Erien välillä vaihtelua, mutta eväleikkauksen erottaa noin 80 % taimenista
• Täysin regeneroituneiden rasvaevien osuus huomattava
• Osittain kasvaneista evistä osa hyvin vaikea tunnistaa leikatuksi
• Meritaimenen rasvaevän takaisinkasvu on ainakin jonkin asteinen ongelma.
• Eväleikkauksia pystyy hyödyntämään kalastuksen kohdentamisessa, mutta tutkimukselle tilanne luo haasteita
• Asiaa olisi syytää selvittää laajemminkin (regeneroituminen kalan kasvaessa edelleen, kantakohtaiset erot jne. )
Lähde: https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.ymparist...
Lisäksi:
- 0,5 -2% kaloista menee leikkaupöydän läpi leikkaamattomina
- Leikkaamattomia pienpoikasia ja 2016 myös leikkaamattomia 1-vuotiaita istutettu huomattavissa määrin.
- Meritaimen on vaelluskala, vaeltajia tulee alueilta joilla ei eväleikata:
. Venäjällä leikataan noin puolet joki-istukkaista, leikkaamattomia kymmeniä tuhansia
. Puolassa leikataan n. puolet, leikkaamattomia noin 500.000
. Ahvenanmaalla ei pääsääntöisesti leikata, leikkaamattomia istutetaan kymmeniä tuhansia
Tuossa tärkeimmät. Sitten kun on kokemusta meritaimenista muutaman sadan yksilön verran, niin luomun tunnistaminen on yleensä aika helppoa.
Jos..se rasvaevä on tallella, se on luonnonkala. Netissä kiertää idioottiperusteluja kuvien kera, miksi jokin evällinen kala olisi istari ja toinen ei. Unohtakaa ne. Kalojen rasvaevä ei kasva takaisin. Joskus se leikataan huonosti ja evän kohdalle jää nysä. Tämän erottaa kyllä selvästi evällisestä.
Ei pidä lainkaan paikkaansa että kaikki evälliset olisi luonnonkaloja. Aloittelijat ja netin tietoviisaat voivat näin luulla ja jopa sättiä niitä jotka tietää ja tunnistaa laitoskalan rasvaevästä huolimatta.
Vähän perustietoja:
Rasvaeväleikkaus 1-v meritaimen, rasvaevän regeneroituminen (takaisinkasvu), kokemuksia Montan laitokselta:
• Kaksi tarkasteluerää (2016 n = 1 000, 2017 n = 200)
• Erien välillä vaihtelua, mutta eväleikkauksen erottaa noin 80 % taimenista
• Täysin regeneroituneiden rasvaevien osuus huomattava
• Osittain kasvaneista evistä osa hyvin vaikea tunnistaa leikatuksi
• Meritaimenen rasvaevän takaisinkasvu on ainakin jonkin asteinen ongelma.
• Eväleikkauksia pystyy hyödyntämään kalastuksen kohdentamisessa, mutta tutkimukselle tilanne luo haasteita
• Asiaa olisi syytää selvittää laajemminkin (regeneroituminen kalan kasvaessa edelleen, kantakohtaiset erot jne. )
Lähde: https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.ymparist...
Lisäksi:
- 0,5 -2% kaloista menee leikkaupöydän läpi leikkaamattomina
- Leikkaamattomia pienpoikasia ja 2016 myös leikkaamattomia 1-vuotiaita istutettu huomattavissa määrin.
- Meritaimen on vaelluskala, vaeltajia tulee alueilta joilla ei eväleikata:
. Venäjällä leikataan noin puolet joki-istukkaista, leikkaamattomia kymmeniä tuhansia
. Puolassa leikataan n. puolet, leikkaamattomia noin 500.000
. Ahvenanmaalla ei pääsääntöisesti leikata, leikkaamattomia istutetaan kymmeniä tuhansia
Tuossa tärkeimmät. Sitten kun on kokemusta meritaimenista muutaman sadan yksilön verran, niin luomun tunnistaminen on yleensä aika helppoa.
Tietäjiä tuntuu löytyvän kaikkeen. Varsinkin mikä liittyy kalastamiseen. Mutta näitä joiden tarvitsee täällä päteä niin ei kannata ottaa liian vakavasti. Kuka tunnistaa kannan kuvasta ja että onko rasvaevä kasvanut takaisin jne. Toi oli totta että vaikuttaa tutkimuksiin hieman kun leikkaus pöydän ohi on mennyt muutama leikkaamaton. Ei muuta. Leivättömän pöydän ääressä kalalla on vain ollu rasvaevä tai ei ole. Siinä tulkinta vara. Ei sinne tarvita todistajaksi 1000 taimenen miestä tai naistakaan. Hyvää viikonloppua ja ravaevälliset taimenet takaisin veteen.
Tietäjiä tuntuu löytyvän kaikkeen. Varsinkin mikä liittyy kalastamiseen. Mutta näitä joiden tarvitsee täällä päteä niin ei kannata ottaa liian vakavasti. Kuka tunnistaa kannan kuvasta ja että onko rasvaevä kasvanut takaisin jne. Toi oli totta että vaikuttaa tutkimuksiin hieman kun leikkaus pöydän ohi on mennyt muutama leikkaamaton. Ei muuta.
Tietäjiä löytyy toki ja toisaalta myös sellaisia jotka ei ymmärrä tai halua ymmärtää lukemaansa. 1v iässä.eväleikatuilla meritaimenilla n. 20%:lla rasvaevä kasvaa täydellisesti takaisin jo vuodessa. Selvästi isommalla osalla rasvaevä kasvaa takaisin niin merkittävästi, että tunnistaminen on hyvin vaikeaa. Esim. Suomenlahden alueelle laskeviin jokiin ja puroihin istutetaan vuosittain kymmeniä tuhansia eväleikattuja 1v meritaimenia. N. 7.000-10.000lle näistä rasvaevä kasvaa täydellisesti takaisin jo vuodessa, paljon useammalle rasvaevä kasvaa niin paljon että keskimääräinen kalastaja luulee eväleikkaamattomaksi. Verrattuna luonnontuotantoon nämä määrät ovat hyvin suuria.
Samaa luokkaa tai enemmän rasvaevällisiä istukastaimenia vaeltaa suomen vesille Venäjältä, Virosta, Puolasta ja Ahvenanmaalta, joissa läheskään kaikkia istukastaimenia ei eväleikata, edes smolttikoossa.
Evälliset toki laskettava takaisin mutta ei pidä kuvitella eikä varsinkaan kannata väittää niiden kaikien olevan luonnonkaloja. Ehkä 40% rasvaevällisistä on, ja niistäkin selvä valtaosa viron ja venäjän jokien luomuja.
Huomenna koittamaan, todennäköisesti vuoden viimeinen reissu. Tiukkoja itse kullekkin.
Yksiselitteinen asia. Kaikki rasvaevälliset meritaimenet takaisn mereen ja rasvaeväleikatut yli 50 cm mittaiset voi ottaa halutessaan saaliiksi. Mutta ei viedä kotiin tolkutottoman montaa,vaikka hyvä reissu olisikin ollut.
Harvemmin tulee tolkuttoman monta ylämittaista yhteen reissuun nykyään. Enemmän menee niin että tarttee tehdä tolkuttoman monta reissua että saa yhden yli 50cm. 42-49cm kaloja kyllä tulee.
Sitten kiinnittää huomion tämä erikoinen hieman käskevä passiivimuoto. " Ei viedä kotiin tolkuttoman montaa".
Kuka ei vie? Sinä vai joku muu vai kukaan? Mikä on tolkuttaman monta? Kukas sen määrittelee? Sinä?
Aika kova poika neuvomaan olet, eiköhän kukin tiedä omat tarpeensa ihan itse sinua paremmin.
No ei tunnu kaikki tietävän mikä on "sopiva" määrä virkistyskalastan viedä talouteensa. Ei kai se sinulta pois ole,jos muistutan tärkeistä asioista. Yhteisestä hyvästähän on kysymys.
Eväleikatut on tarkoitettu kalastamista varten joten niitä voi viedä kotiin vaikka 100kpl jos siltä tuntuu
No mikä se sopiva määrä on? Kerroppa sinä kun tunnut tietävän mikä on muillekkin sopiva määrä.
Entä mikä on sopiva määrä otettuja per reissu jos tekee yhden reissun vuodessa?
Entä jos on todella innokas ja tekee 50 reissua vuodessa?
Huomaatkos, yksittäisen reissun otettu saalis ei merkitse isommassa kuvassa juuri mitään.
Eiköhän otetut kalat tule syödyiksi yleensä ja myös erilaisten ihmisten erilaisten tarpeiden mukaisesti täytä erilaisia tehtäviään lautasella, egoilussa, saalisfiilistelyissä jne inhimmillisissä mieltymyksissä.
Kukin taaplaa tavallaan ja jos on tarve osoitella joitakin sormella niin aktiivisimmat yleensä aiheuttaa eniten sitä kuolleisuutta.
Tästä kyllä virisi oikein hyvä keskustelu. Kalatalousnobelin saajakin pääsi knoppailemaan 0,2% yksikön tarkkuudella kasvunopeuksista ja muista tärkeistä aiheista. Ja totta on että kaikki yli 50cm rasvaevättömät on luvallista papittaa. Mutta voisiko ajatella niin että nyt ne vapautetut pääsee jo mahdollisuuksien mukaan myös kutemaan? Ja mahdollistamaan Sen että loppuisi se tankkiauto vetoinen kalatalous. Kaikki halukkaat pääsee mukaan talkoisiin kutupuroille ja olemaan toimijoina mukana kehittämässä taimenen elin olosuhteita... kantamaan vastuuta ja tuntevat olevansa oikeasti samassa veneessä. Ja sitten saamaan tulevaisuudessakin huikeita kalastuselämyksiä.
Viisi vuotta kotkan linkinkalliolla syksyllä käyneenä ja pelkkiä mp reissuja tehneenä, tänään loistava aamupäivä takana. Seitsemän kalaa kiinni samasta paikasta, joista neljä kävi rannalla mitattavana. Kaikki evättömiä ja yli 50cm. Isoin ja ekana saatu lähti evääksi 61cm pituutta.
Hieno homma!
Kuulostaa oudolta. Eihän taimen mikään parvikala ole.
Tästä kyllä virisi oikein hyvä keskustelu. Kalatalousnobelin saajakin pääsi knoppailemaan 0,2% yksikön tarkkuudella kasvunopeuksista ja muista tärkeistä aiheista. Ja totta on että kaikki yli 50cm rasvaevättömät on luvallista papittaa. Mutta voisiko ajatella niin että nyt ne vapautetut pääsee jo mahdollisuuksien mukaan myös kutemaan? Ja mahdollistamaan Sen että loppuisi se tankkiauto vetoinen kalatalous. Kaikki halukkaat pääsee mukaan talkoisiin kutupuroille ja olemaan toimijoina mukana kehittämässä taimenen elin olosuhteita... kantamaan vastuuta ja tuntevat olevansa oikeasti samassa veneessä. Ja sitten saamaan tulevaisuudessakin huikeita kalastuselämyksiä.
Kutupurojen kunnostaminen talkoilemalla on todellista hyötyliikuntaa, mukavaa puuhaa josta on usein myös pientä kalastollista hyötyä ja ajan kanssa myös ihan merkittävää kalataloudellista vaikutusta. Erittäin kannatettavaa.
Se, mitkä kalat joissa ja puroissa kutevat tai tulisi kutea, on taas hieman minimutkaisempi asia. Joissa ja puroissa joissa on alkuperäiseksi luokiteltuja meritaimenkantoja olisi monimuotoisuuden ja kantojen alkuperäisyyden säilymisen kannalta asiantuntijoiden mukaan erittäin toivottavaa, että istutusperäisiä, muita taimenkantoja edustavia taimenia ei näihin nousisi lainkaan kutemaan.
Tässä mielessä useimmilla alueilla olisi toivottavaa että kaikki mahdolliset sukukypsät (ja ylämittaiset) istutetut taimenet otetaan saaliiksi, näin osaltaan kyetään estämään alkuperäisten kantojen sekoittumista vieraalla perimäaineksella.
Jos esim. Suomenlahdella halutaan olevan mahdollisuus hyvään meritaimenen kalastukseen, on tankkiauto myös tulevaisuudessa tarpeen. Kalastajia on hyvin paljon ja luonnon poikastuotanto täysimittaisenakin varsin vaatimatonta. Toimiva luonnontuotanto on kalastuksen kannalta tärkein siinä mielessä, että se takaa mahdollisuuden uudistaa laitoskantoja luonnosta ja vähentää näin emokalastojen laitostumista joka taas lisää istutettujen poikasten selviämistä ja eloonjääntiä ja siten myös saaliita eli istutusten tuottoa.
"Kuulostaa oudolta. Eihän taimen mikään parvikala ole."
Kertokoon joka tietää.Onko meritaimenella tapana saalistaa/ruokailla parvessa. "Usein" on saatu montakin kookasta taimenta samasta lahdesta,juuri näin myöhään syksyllä,melkin jopa peräkkäisillä heitoilla.
Onko olosuhteet,esim.ravinto/vedenlämpö ja virtaukset ajaneet taimenia samaa paikkaan saalistamaan!
Taimen on parvikala
Mikä virkistyskalastaja semmoinen on,joka täyttää pakastintaan aina jos sattuu kohdalle huippuottipäivä. Aina sama juttu on sitten kyseessä keväinen ahvenen pilkintä,siian onginta tai taimenen kalastus. Tavoiteko on saavutettu lihalaatikon täyttyessä?
Oliko Helsingin edustalla tänään tapahtumia? Veneitä oli joka saaren nokassa itäänpäin mennessä.
Tänään syksyn ensinmäinen tapahtuma airistolla minulle. Mustfinnin rannassa kala kiinni. Mutta irtosi ekassa ravistuksessa ilmassa. Eli jotain toivoa sentään on.
Kerkee viskaan kun on lakossa. Espoossa hyvää syöntiä viime viikko. Välisaaristo toimii.
Kiva kun laitoit viestiä. Hyvä tietää että jotain henkeä Airistolla. Uistimen väri?
Puna-valkoinen forell gladiator
Tänään 60 cm leikattu airistolla, tuulen puolelta matalasta vedestä otti
Pienet retket sateiden jälkeen mustfinniin ja Reilaan. Tuuli aika kovaa ja vesi tuntui kovin samealta. Ei kalakontakteja... vesi oli sellaista vihertävää ja nyt ei pitäisi olla ainakaan mitään levää kovassa kasvussa. Vedenlämpö 5 astetta molemmissa. Onko muilla sameudesta havaintoja?
Näyttää vesi olevan alhaalla. Ei kannata vielä kokeilla. Ens viikon loppupuolella siins on hyvä.
Sivut