Meritaimenta heittämällä 2022
04.01.2022 - 00:01
Avataanpa uusi ketju aiheelle 2022 meritaimenta heittämällä. Onko kukaan käynyt aivan lähipäivinä tai menossa koittamaan ? Turun saaristossa ainakin lounaassa meri selkävesialueiden läheisyydessä ja välisaaristossa laajalti avoinna eikä näytä nyt mitään napakoita pakkasia ihan heti olevan reilusti näkyvissä jotka taimenen pyynnin voisi estää. Itsellä tarkoitus panostaa loppuviikosta parikolme päivää taimenen pyyntiin jos sieltä kauden eka heittokala löytyisi.
Ihan helsinkin keskustassakin voi kalastaa meritaimenta.
Turun keskustaan tuskin tulee kurajokea pitkin :-)
Mutta pointti on se, että ei tosiaan ole pakko lähteä merta edemmäs taimenkalaan.
Joo kyllä ne tulevat sisäsaaristoon kun vesi laskee 10c tai alle. Nyt vielä joutuu hakemaan ulompaa.
Eipä tuohon taida olla yhtä oikeaa vastausta. Taimenet liikkuvat aika pitkälti veden lämpötilan mukaan.
Joo en tyhjentävää ja autuaaksi tekevää vastausta odottanutkaan. Mutta pointti oli enempikin se, että taimenta ei siis tarvitse haeskella todella ulkosaaristosta tai ison veden ääreltä vaan voi olla lähempänäkin mannerta? Ja millaisilla veden lämpötiloilla suunnilleen? Olisiko 10 jo riittävästi?
Nauvon ja Rymättylän välillä saaren kärjet joihin tuuli osuu. Orhisaari, ominainen, seilinriutat, kirveskarit, siitä noin aluksi. Niihin saaren kärkiin vaan heittoja. Pintakivet ja uppomatalat kannattaa heittää myös. Heti kuin lämmöt laskee alle 10 asteeseen. Samoin nauvon ja paraisten välisen lautta reitin lähellä olevat saaret. Kovaa heittoa. Muista että luonnonkala pitää vapauttaa. Korvaussumma on nykyään 3260€ ja sakot päälle. Nykyään Airistolle ei paljon istuteta joten luomu on todennäköisempi saalis.
Eipä tuohon taida olla yhtä oikeaa vastausta. Taimenet liikkuvat aika pitkälti veden lämpötilan mukaan.
Joo en tyhjentävää ja autuaaksi tekevää vastausta odottanutkaan. Mutta pointti oli enempikin se, että taimenta ei siis tarvitse haeskella todella ulkosaaristosta tai ison veden ääreltä vaan voi olla lähempänäkin mannerta? Ja millaisilla veden lämpötiloilla suunnilleen? Olisiko 10 jo riittävästi?
Nauvon ja Rymättylän välillä saaren kärjet joihin tuuli osuu. Orhisaari, ominainen, seilinriutat, kirveskarit, siitä noin aluksi. Niihin saaren kärkiin vaan heittoja. Pintakivet ja uppomatalat kannattaa heittää myös. Heti kuin lämmöt laskee alle 10 asteeseen. Samoin nauvon ja paraisten välisen lautta reitin lähellä olevat saaret. Kovaa heittoa. Muista että luonnonkala pitää vapauttaa. Korvaussumma on nykyään 3260€ ja sakot päälle. Nykyään Airistolle ei paljon istuteta joten luomu on todennäköisempi saalis.
Jaa no täytyy jättää väliin. Haluan kalaa pöytään, enkä vain huvikseen pidellä kalaa siiman päässä. Menen varmaankin jonnekkin istaripaikkaan. Onko tietoa mihin niitä ruokakaloja istutetaan? Siis merelle.
Pare ko noita sukupuutossa olevii ei rääkkää on minun tapa parantaa taimenkantoja. Sen kutukunnostustalkoilun lisäksi.Mut laki on niinkuin se on ja niillä mennään.
Kirjolohi suomesta saa ny kelvata taimenen korvikkeena ruokapöytään ja kuhat sekä ahvenet ynnä muut siiat silakoineen luomukaloista.
Olokaahan varovaisia ja käytelkää niitä ykshaarakoukkui jos kykenette nii säilyy vapautettavat pienemmillä vaurioilla kuin kolmihaarasilla.jne.👍
Kireitä kuitenki jos himo voittaa vastustuskyvyn😎
Miksi lupatuloilla ei istuteta, kaiken maailman keskusliittojen rahoitukseen menee rahat.
Koitetaan luonnonkutu saada toimimaan.
Koitetaan luonnonkutu saada toimimaan.
Jos puhutaan vielä Airistosta tai saaristomerestä niin voisi kysyä että missä yritetään saada luonnonkutu toimimaan? Kertokaan edes yksi paikka. Suomenlahti, selkämeri, merenkurkku ja perämeri on asian erikseen.
Koitetaan luonnonkutu saada toimimaan.
Jos puhutaan vielä Airistosta tai saaristomerestä niin voisi kysyä että missä yritetään saada luonnonkutu toimimaan? Kertokaan edes yksi paikka. Suomenlahti, selkämeri, merenkurkku ja perämeri on asian erikseen.
Ehkä tuossa ajateltiin että noin niinkuin yleisesti ottaen, että voisi sen istuttamisen lopettaa kokonaan jos luonnonkutu saataisiin toimivaksi eripaikoissa.
Eipä tuohon taida olla yhtä oikeaa vastausta. Taimenet liikkuvat aika pitkälti veden lämpötilan mukaan.
Joo en tyhjentävää ja autuaaksi tekevää vastausta odottanutkaan. Mutta pointti oli enempikin se, että taimenta ei siis tarvitse haeskella todella ulkosaaristosta tai ison veden ääreltä vaan voi olla lähempänäkin mannerta? Ja millaisilla veden lämpötiloilla suunnilleen? Olisiko 10 jo riittävästi?
Nauvon ja Rymättylän välillä saaren kärjet joihin tuuli osuu. Orhisaari, ominainen, seilinriutat, kirveskarit, siitä noin aluksi. Niihin saaren kärkiin vaan heittoja. Pintakivet ja uppomatalat kannattaa heittää myös. Heti kuin lämmöt laskee alle 10 asteeseen. Samoin nauvon ja paraisten välisen lautta reitin lähellä olevat saaret. Kovaa heittoa. Muista että luonnonkala pitää vapauttaa. Korvaussumma on nykyään 3260€ ja sakot päälle. Nykyään Airistolle ei paljon istuteta joten luomu on todennäköisempi saalis.
Kiitoksia kattavasta vastauksesta! Kustavissa kalastelen ja siellä vissiin on taimenta istutettukin. Ja joo, rasvaevällisen pelisäännöt jo tunnenkin, mutta hyvä kun mainitsit siitäkin, sillä joku muu lukija ei välttämättä tiedä.
Onko syvyydellä tai pohjan kasvillisuudella/materiaalilla niin merkitystä?
Koitetaan luonnonkutu saada toimimaan.
Jos puhutaan vielä Airistosta tai saaristomerestä niin voisi kysyä että missä yritetään saada luonnonkutu toimimaan? Kertokaan edes yksi paikka. Suomenlahti, selkämeri, merenkurkku ja perämeri on asian erikseen.
Ehkä tuossa ajateltiin että noin niinkuin yleisesti ottaen, että voisi sen istuttamisen lopettaa kokonaan jos luonnonkutu saataisiin toimivaksi eripaikoissa.
Samaa mieltä, istutus ja ongi touhu on kirjolohelle ihan ok.
Taimenen roudaaminen tankilla laitoskasvatettuna merelle on hölmöläisen säkillä valoa pimeeseen pirttiin puuhastelua. Sama raha kutukunnostuksiin tuottaa enemmän ja useampana vuonna paremmin menestyvää tammukkaa jorpakkoon kuin laitoskasvattamalla ja roudaamalla niitä pullakaloja haukien evääksi ympäri maata.
On merkitystä. Suosi rakkoleväpohjaisia paikkoja. Kivi ja hiekkarantoja.
Tosin jos on istutettu Ingnarskilan purotaimenta mutalahteen, niin ne jää pyörimään sitten sinne.
Kyllä monikin urheilukalastaja arvostaisi kovastikin, jos ulkomeren saarien rannoille edelleen istutettaisiin Isojokista kantaa. Näin kala ei leimaudu mihinkään jokeen ja töräyttää mätinsä johonkin saaren rantaan ja jatkaa sen jälkeen mässäilyä. Isojokisen istuttaminen ulkomerelle silakkaa jalostamaan parempaan ihmisravinnon suuntaan olisi ihan järkevääkin, koska lohihan ei voi hirveän hyvin, ja Ignarskilan taimen taas ei tykkää vaeltaa niinkuin Isojokinen.
On merkitystä. Suosi rakkoleväpohjaisia paikkoja. Kivi ja hiekkarantoja.
Tosin jos on istutettu Ingnarskilan purotaimenta mutalahteen, niin ne jää pyörimään sitten sinne.
Kiitos hyvistä vinkeistä! Näillä tipseillä lähden kokeilemaan veden lämmön laskettua alle kymppiin.
On merkitystä. Suosi rakkoleväpohjaisia paikkoja. Kivi ja hiekkarantoja.
Tosin jos on istutettu Ingnarskilan purotaimenta mutalahteen, niin ne jää pyörimään sitten sinne.
Kiitos hyvistä vinkeistä! Näillä tipseillä lähden kokeilemaan veden lämmön laskettua alle kymppiin.
Otat jonkun selkeän alueen esim. Vuosnainen. Ja kun liikut siellä niin pistät merkille kivikkoset rannat ja hiekkarannat joissa rakkolevää. Pistät kartalle ja katsot että koska niihin osuu tuuli. Menee muutama vuosi opetella mutta sitte kun tulee onnistumisia ja opit paikat niin voi laajentaa reviiriä. Kustavi on laaja alue. Samoissa mestoissa on yleensä useampia kaloja ja samat mestat rokkaa vuodesta toiseen. Kustavissa enemmän istaria. Ei ole luonnonkutu mestoja lähellä.
Osaisko joku sanoa .immosia on vedenlämmöt pääkaupunkiseudulla ja alkaako taimenia löytymään jo muualtakin kuin uloimmilta luodoilta?
12 C:ta näkyis saarilla olevan: https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralue...
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/merisaa-ja-itameri
Tuossa. Sitten valitset karttanäytöstä c niin kuin celsius
Veden lämpö tänään sipoossa vajaa 13
Meritaimenkalassa lämpömittari on oikeastaan tärkein mittari. Koska tuulen tuntee muutenkin ja syvyysmittaria ei yleensä tarvitse, koska pohjan näkee muutenkin.
Otat jonkun selkeän alueen esim. Vuosnainen. Ja kun liikut siellä niin pistät merkille kivikkoset rannat ja hiekkarannat joissa rakkolevää. Pistät kartalle ja katsot että koska niihin osuu tuuli. Menee muutama vuosi opetella mutta sitte kun tulee onnistumisia ja opit paikat niin voi laajentaa reviiriä. Kustavi on laaja alue. Samoissa mestoissa on yleensä useampia kaloja ja samat mestat rokkaa vuodesta toiseen. Kustavissa enemmän istaria. Ei ole luonnonkutu mestoja lähellä.
Kiitoksia vinkeistä!
Entäs syvyys / kuinka lähelle rantaa kannattaa alkaa heittelemään? Jotain 0,5-3m vettä?
Tarkoittaako pohjan näkyminen sitä, että meritaimen viihtyy tosi matalassa vai meinaatko enempikin sitä, että kalastaessa tuntee pohjan muutenkin kuin kaiulla?
Otat jonkun selkeän alueen esim. Vuosnainen. Ja kun liikut siellä niin pistät merkille kivikkoset rannat ja hiekkarannat joissa rakkolevää. Pistät kartalle ja katsot että koska niihin osuu tuuli. Menee muutama vuosi opetella mutta sitte kun tulee onnistumisia ja opit paikat niin voi laajentaa reviiriä. Kustavi on laaja alue. Samoissa mestoissa on yleensä useampia kaloja ja samat mestat rokkaa vuodesta toiseen. Kustavissa enemmän istaria. Ei ole luonnonkutu mestoja lähellä.
Kiitoksia vinkeistä!
Entäs syvyys / kuinka lähelle rantaa kannattaa alkaa heittelemään? Jotain 0,5-3m vettä?
Meritaimenkalassa lämpömittari on oikeastaan tärkein mittari. Koska tuulen tuntee muutenkin ja syvyysmittaria ei yleensä tarvitse, koska pohjan näkee muutenkin.
Tarkoittaako pohjan näkyminen sitä, että meritaimen viihtyy tosi matalassa vai meinaatko enempikin sitä, että kalastaessa tuntee pohjan muutenkin kuin kaiulla?
Aina pitää kylmän veden aikaan heittää rantakiville,niin että kolina käy.Meritaimenelle riittää sen selän ja vatsan välinen etäisyys + 1-2 senttiä.Parhaat kivikot wanhaan hywään aikaan kalastivat rohkeat miehet,jotka uskalsivat mennä "pahimpiin" kivikkoihin.Paavo Oksanen ,Juha "murtaja" Niemelä ,Seppo Tamminen ja monet muutkin miehet täällä Helsingissä ja lähivesillä osasivat ajaa noissa kivikoissa.En ikinä unohda,kun "oksasen" Paavo sai parvesta 9 yli ½ metristä taimenta Kaunissaaressa toukokuussa 1981.PS. 2 Hassua muistoa rakkaassa paikassa kalastaneilta miehiltä.Toinen teki kartan Sipoon Kaunissaaren "parhaista" paikoista.Saaren lounaisosan huippupaikoissa ei ollut yhtäkään ristiä merkkaamassa hyviä paikkoja .Kuitenkin niiltä kiviltä sai 1980 "Murtaja" päivässä tai kahdessa 15 mittakalaa :) .Edesmenneitä veljeäni ja isääni varoitti myös mies menemästä noille kiville 80-luvun loppupuolella.PS.Mitä "pahempi" kivikko,sitä parempi taimenpaikka.
Meritaimen ui ja saalistaa erisyvyisissä vesissä, myös syvällä ulapalla silakan ja kilohailin perässä. Mutta heitettyyn uistimen ja perhoon se ottaa alle metrin vedestä, useimmiten.
Otat jonkun selkeän alueen esim. Vuosnainen. Ja kun liikut siellä niin pistät merkille kivikkoset rannat ja hiekkarannat joissa rakkolevää. Pistät kartalle ja katsot että koska niihin osuu tuuli. Menee muutama vuosi opetella mutta sitte kun tulee onnistumisia ja opit paikat niin voi laajentaa reviiriä. Kustavi on laaja alue. Samoissa mestoissa on yleensä useampia kaloja ja samat mestat rokkaa vuodesta toiseen. Kustavissa enemmän istaria. Ei ole luonnonkutu mestoja lähellä.
Kiitoksia vinkeistä!
Entäs syvyys / kuinka lähelle rantaa kannattaa alkaa heittelemään? Jotain 0,5-3m vettä?
Tarkoittaako pohjan näkyminen sitä, että meritaimen viihtyy tosi matalassa vai meinaatko enempikin sitä, että kalastaessa tuntee pohjan muutenkin kuin kaiulla?
No jos jengi käy sitä rannalta kalastamassa, niin mitäpä veikkaat.
Aina pitää kylmän veden aikaan heittää rantakiville,niin että kolina käy.Meritaimenelle riittää sen selän ja vatsan välinen etäisyys + 1-2 senttiä.Parhaat kivikot wanhaan hywään aikaan kalastivat rohkeat miehet,jotka uskalsivat mennä "pahimpiin" kivikkoihin.Paavo Oksanen ,Juha "murtaja" Niemelä ,Seppo Tamminen ja monet muutkin miehet täällä Helsingissä ja lähivesillä osasivat ajaa noissa kivikoissa.En ikinä unohda,kun "oksasen" Paavo sai parvesta 9 yli ½ metristä taimenta Kaunissaaressa toukokuussa 1981.PS. 2 Hassua muistoa rakkaassa paikassa kalastaneilta miehiltä.Toinen teki kartan Sipoon Kaunissaaren "parhaista" paikoista.Saaren lounaisosan huippupaikoissa ei ollut yhtäkään ristiä merkkaamassa hyviä paikkoja .Kuitenkin niiltä kiviltä sai 1980 "Murtaja" päivässä tai kahdessa 15 mittakalaa :) .Edesmenneitä veljeäni ja isääni varoitti myös mies menemästä noille kiville 80-luvun loppupuolella.PS.Mitä "pahempi" kivikko,sitä parempi taimenpaikka.
Kiitos hyvistä käytännön vinkeistä! Mites sitten alueellisesti, viihtyykö meritaimen "sisävesissä" myös, eli saarten ympäröimillä alueilla joihin johtaa vaikkapa salmi, vai pitäisikö pyrkiä menemään avomeren suuntaan mahdollisimman lähelle? Ottaen siis huomioon, että veden lämpötila olisi jotain 5-10, löytyy kivikoita ja sopivia paikkoja muuten?
Kävin tuossa vähän kaupoilla ja mukaan tarttui Savage sandeel pencil punamustaa puikkoa kolmihaarakoukulla, hopeaa/harmaata kapeaa uistinta, ja toinen vähän eri harmaan sävy kultaisella selällä. Taustapuoli tummemman ruskea.
Olen aika vasta-alkaja taimenhommissa eikä ole edes tuttuja jotka tätä harrastelisi niin siksi kysyin, ja hyviä vastauksia sainkin jo, että millaisilla syvyyksillä ja etäisyyksillä saaresta tai kivikosta se taimen viihtyy.
Oletko yrittänyt googlettaa? Veikkaisin että aiheesta löytyy vuosikymmenien ajalta juttua. Oma lusikka tippui taimensoppaan ekankerran vuonna 1995 ja silloin oli meressä kalaa ja paljon. Joka reissulla tuli kotiin viemistä.
Taimenta voi saada monenlaisista ja varsin suojaisistakin paikoista varsinkin ihan kylmien vesien aikaan, mutta pääsääntöisesti olisi hyvä jos syvä vesi löytyy läheltä. Älä myöskään unohda kalastaa syvällä vedellä olevia matalikoita vaikka niissä ei tyrsky kiviä olisikaan. Tälläisistä paikoista olen itse saanut isoimmat taimenet silloin kun vesi on vielä suht lämmintä. Näistä paikoista ei kovinkaan usein saa mitään tapahtumaa mutta kun saa niin kala on järjestään parempaa koko luokkaa
Käykö ketkään heittään Padvan rannoilla? Ite käynny nyt muutaman kerran krokuddenin tienoilla ja näyttää lupaavalta mutta ei oo vielä nakertanu.
Huomenta,onko airistolta havaintoja mertsareista jo?Entä långsidanilta?
Sivut
Lisää uusi kommentti