Siehän se sälli olet.

Muutat juttujasi minkä kerkiät, ensin paikallisessa purossa Öölannissa on nousutaimenten keskipaino yli 7kg, sitten öölantilainen puro muuttuu manterella sijaitsevaksi joeksi. Sillä viisiin. Sitten 2020 oli isojen kalojen suhteen surkea, mikä ei sekään pitänyt paikkaansa, ei ollenkaan. No, keskipainoväite pysyy, ja perustuu kuulemma 100 vuoden tilastoihin. Uskoo ken haluaa, missään tapauksessa Em joen syksyisten nousutaimenten keskikoko ei ole 100 vuoden tilastossa yli 7 kiloa. Meillä on ainoastaan sinun "asiantunteva" väite asiasta. Em- joen taimen tulee sukukypsäksi 1-3 merivuoden jälkeen, seassa on aina huomattavan paljon nuorena sukukypsyviä kaloja, jotka laskevat keskipainoa. Laitappas jotain väitettä konkrettisempaa ensi kerralla jos haluat edes yhden lukijan uskovan, sinun väitteet on moneen otteeseen humpuukiksi todettu ja todistettu.

Mitäs muuta. No, isojoen taimen. En ole huomannut kenenkään väittäneen sen olevan maailman geneettisesti arvokkain taimenkanta - sellaista ei mielestäni voi olla olemassakaan. Rivien välistä ja ihan riveiltäkin olen kylläkin paikoitellen ollut lukevinani isojoen taimenen ylenkatsomista/aliarvioimista. Tähän en keksi yhtän järkevää syytä. Luken geneettisten tutkimusten mukaan se on viljelyssä olevista meritaimenkannoista parhaiten säilyttänyt monimuotoisuutensa, ja on myös geneettisesti paremmassa kunnossa kuin suurin osa (ellei kaikki) Suomalaiset itämereen laskevien vesistöjen meritaimenkannat. Emokalastojen hoidossa on tehty erinomaista työtä ja geenejä on kyetty säilyttämään pääsääntöisesti paremmin kuin luonnossa (jossa ollut paljon haasteita viime vuosikymmenet). Erityisen arvokkaaksi "isojokisen" taimenen laidunnusistutuksien kannalta tekee sen poikkeukselisen hyvät kasvuominaisuudet: se kasvaa erittäin nopeasti ja erittäin suureksi. Tällöin kalastajilla on hyvät mahdollisuudet saada suuria taimenia, ja vieläpä suuren kalastuspaineen oloissa. Nopeakasvuisuus mahdollistaa suurten saaliskalojen saamisen vaikka kalastuspaine ja -kuolleisuus on suuri.

Mitäs vielä. Suhtautuminen mitattujen ja päästettyjen kalojen kokoon (Em-joen saalistilastot 2000-luvulla). Todellakin syytä suhtautua varauksella. Meillä on tullut telkkaristakin hyviä esimerkkejä, miten kalat venyy monella haavissa ja käsissä aikamoisiin mittoihin, niin että kalakavereitakin naurattaa. Jos esim. 94 senttiseksi mitattu "lihava" taimen onkin todellisuudessa 88cm ja hoikka, painoarvio lähes puolittuu (n. 13 kg -> n.7kg). Punnittu kala on punnittu, epämääräisesti mitatun pituuden perusteella arvioitu paino on hyvin usein todella, todella kaukana todellisuudesta. Tämä on syytä ottaa huomioon näitä pituusmittoihin perustuvia saalistilastoja tutkaillessa.