Tuttava pyytää noita verkolla saaren mökkirannasta. Vettä n. 1-1,5 m jään alla.

Jep, vähän kuin. Tosin Suomessa oli kyllä itse asiassa silloin komeampaa kalastusta, kun: a) Oli isompaa kalaa kuin Tanskassa näkyy oleva b) Kalat viihtyi tyrskyssä. :-)

Kyllähän tuo verkkopenailu on vähenemään päin, ja etenkin taimenien verkkopenoitus, siinä kun ei rauhoitettuja evällisiä pysty valkkaamaan. Tulee kyllä taimensopalle kilohintaa kun evällisestä narahtaa.

Ei tule, kun valvonta on tasan nolla.
Olen aktiivikalastaja ja merellä koko avovesikauden. Viimeksi kysytty pilkkilupa, olisko vuosi ollut jotain - 91.

Noi tanskan taimenet on aika säälittäviä rääpäleitä keskimäärin. Mitäs alamittakin siellä on, 40 tai 45 cm. Stadin vesiltä tuli isojokisten aikaan viikossa enemmän 5 kilon taimenia kuin tanskasta tulee vuodessa.

Aikamoinen kalastusmatkailupotenttiaali on hukattu kun isojokisista luovuttiin. Kyllä jotkut osaa pissiä kalastajien muroihin.

Pitäisköhän tusaa kansalaisaloite Isojokisen takaisinsaamiseksi, perustelu taloudellinen. Ja se, että Ingan kanta on jo sekakantaa muutenkin. Ja Isojokisen istutus ulkomerelle niinkuin ennenkin.

Meinaatko siis että vaikka ravintoa (silakkaa) riittää, niin jos Isojokista istutettais ulkosaaristioon niinkuin ennen, niin ei ne kasvaisi niinkuin ennen?

Emokalat altaissa on niin laitostuneet geneettisen köyhyyden takia, että poikaset eivät selviä. Luonnonvalinta on tehokkaampaa heti mäti asteelta smolttiin asti. Pitäisi vaihdella emokaloja ja istutusmenetelmät olla lähempänä luontaista. Ei isojokiset luonnonkalat lähde saavissa vaellukselle. Onko tietoa isojokeen nousevien emojen määrästä?

Kyllä. Ja samaa meinaavat tutkijatkin. Kaikkien lohikalaistutusten, myös lohen ja sen iki-ihanan isojokisen taimenen tuotto on romahtanut. Tästä on uutisoitu ainakin parikymmentä vuotta, mutta ilmeisesti on mennyt ohi.

Pieniä oli videon taimenet. Eipä silti, Öölannista ja Gotlannista tulee ihan suht isojakin, pääosa on pikkuista paikallisten purojen taimenta. Isoimmista 75cm ja yli olevista taimenista iso osa on Puolalaisen Vistula joen taimenia. Niitä istutetaan Vistulan suuhun n. 1.000.000 vuosittain, eväleikkaamattomia n. 500.000. Ja ne vaaeltavat merkkipalautusten mukaan paljon Gotlannin vesillä. Vistulan taimen on erittäin suurilasvuinen. Ja kasvaa nopeasti, kuten isojokinenkin.

No ei varmasti ole. Sellaista puroa ei ole olemassakaan. Eikä jokea. Ainakaan tässä galaksissa.

Gotlannin ja Öölannin puroihin ei isot kalat mahdu nousemaan kuin tulvasyksyinä. Tästä syystä kannat on sopeutuneet vallitseviin olosuhteisiin kasvuominaisuuksiltaan. Jäävät varsin pienikokoisiksi. Poikkeusyksilöitä toki on, mutta kuten ketjussa aiemmin on todettu, suuret noilta merialueilta saadut kalat ovat pääasiassa muualta vaeltaneita (istukkaita ja luonnonkaloja). Ihan perustietoa.

Tuossa vielä EM-joen top10 taimenta vuodelta 2020.

http://www.emsherrgard.se/?p=1481

Ei ole painoja, suurin 94 cm saattaa olla ylittänyt 10kg rajan. Toiseksi suurin 88cm, eli 7-9 kg kunnosta riippuen. Vertailuna, Kokemäenjoesta tuli 2020-kaudella kaksi yli 10kg taimenta. Kalastusvuorokausia Kokkelilla toki paljon enemmän. Kokemäenjoen taimenet on lähes täysin istutettua Isojoen kantaa. Isojokinen ei juuri häpeä EM-joen taimenele kasvuominaisuuksiltaan, molemmat kasvavat parhaimmillaan 15kg painoisiksi ja ovat todellisia suurtaimenkantoja, joita ei maailmassa montaakaan ole.

Ota ihan rauhallisesti vaan, sinulta tulee kovasti virheellistä informaatiota kun hermostut.

Em-joen syyskalastus 2020 oli aiempiin vuosiin verrattuna taimenen osalta oikein hyvä. 45 taimenta. 2019 tuli 34 kpl, samoin 2018 34 kpl. 90 vuoden kerkiarvo on 75 kalaa, josta lohia vajaa puolet. 2020 tuli yli 84cm taimenia 9 kpl, 2019 yli 84cm taimenia 10 kpl. 2020 suurin oli 94cm, 2019 suurin oli 91cm. 2020 oli 90 vuoden saalistilastoidussa historiassa keskimääräinen / hyvä vuosi ja selvästi parempi kuin esim. 2017, 2018 ja 2019.

Näissä ym. luvuissa on syytä huomata:

- Kalastus on Em-joella nykyään c&r- pohjaista, samoja kaloja voidaan saada saaliiksi useampaan kertaan
- kalojen koot perustuu etupäässä kalan saajan ennen vapautusta suorittamaan nopeaan mittaukseen ja ilmoitukseen, ja nihin on syytä suhtautua varauksella. Parin kolmen ja jopa muutaman sentin mittavirhe on valitettavan yleinen ja yleensä se menee kaloja kasvattavaan suuntaan.

Kokemäenjoella ainakin toinen yli 10-kiloinen on punnittu, painoa 10,5 kg. Em-joen osalta 2020 suurimman 94cm pituiseksi ilmoitetun kalan todellinen pituus ja paino jää arvailujen varaan. Suuri se on varmasti ollut, mutta miten suuri - sitä emme voi luotettavasti arvioida.

Ölannin kalastuksen kannalta ehkä jopa mielenkiintoisempaa on Em-joen smolttituotanto. Se on 2007 & 2008 tutkimuksissa ollut n. 1750 meritaimenen smolttia. Eli varsin vähäinen. Kalastettavaa ei merelle juuri tule jos varrataan moniin pienempiin meritaimenjokiin ja puroihin ja ennenkaikkea massiivisiin itämeren alueen istutuksiin.

Lopuksi, Isojoen taimen on yhtä suurikasvuinen kuin Em-joen taimen - se saavuttaa parhaimmillaan 15-16 kilon painon, ja parhaimmillaan 10 kilon painon hieman yli kahden vuoden merivaelluksen jälkeen. Tykkäsi siitä joku Em-joki -intoilija tai ei.

Lähteitä:
http://www.emsherrgard.se/?p=1349
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://fiskeribiolo...