Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Live
Anonymous
31.08.2021 - 19:25
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
Kuhaa tuki-istutusten määrä räjähti 80-luvun lopulla ja erityisesti 90-luvulla sitä laitettiin massiivisia määriä joka paikkaan. Tuo näkyy myös kuhamaan sivustoilla jossain päin. Sen seurauksena ahvenkannat ovat taannehtineet, kun kilpailevat samasta ravinnosta.
90 luvulla kuhasaalis oli 1,4 kg/ha ja 2010 luvulla 2,5 kg/ha eli yli kilo lisää kuhaa per hehtaari.
Kerropa pari omaa esimerkkiä Viitasaari Keitele 80 luvun alku, kuhaa ei lainkaan, ahvenet ja hauet pieniä.
Nykyään hyvin kookasta kuhaa ja ilmeisesti ahventakin.
Pomarkku Isojärvi ( siellä se Eumerikin käy) 80-luvulla oli pieniä 20-40g ahvenia jokapaikassa ja joitakin haukia.
Nyt kuhaa todella hyvin niin jigillä ,uistellen ja pilkkien ja myös hyvän kokoista ahventa.
Kuha ja hauki ovat kilpailioita ja useissa tutkimuksissa tämä on todettu..
Toki aina nämä ovat paikallisia muutoksia, mutta noin yleensä kalakannat ovat Suomessa parantuneet huimasti.
Vielä kun saisi ulkomaiset kalat kaupoista pois , en osta Norjan lohta, kotimaista kirjolohta savustelen.
Turhaa niintä live-henkilöitä on syyllistää, eivät vaikuta kalakantoihin promillin vertaa....
Juu on varmasti parantunut ns kalattomissa järvissä, joihin kuhaa istutettu. Mutta ne järvet, joissa on hyvä alkuperäinen kuhakanta ja vain ja ainoastaa isojen geenipankkien ansiosta. Ei ne läheskään kaikki kuhat selviä siitä vapautuksesta, että huvikseen vaan kalastetaan somekuvan takia. Siinä on se ristiriita. Väittäisin, että ilman somea isojen suvunjatkajien kalastus olisi olematonta, koska niillä ei yksinkertaisesti tee mitään. Nyt aloittelevat kalastajat haluavat vaan niitä isoja, jotta saa laittaa someen kuvia. Se ei ole järkevää eikä kestävää kalastusta.
En usko, että ääri-isoilla kuhilla tai hauilla on mitään merkitystä järven kalakannan kanssa. Niitä on häviävän pieni määrä keskikokoisiin. Emme puhu lajeista, jotka kokonaan on uhattuna. Ennemmin olisin huolissani kovasta kalastuspaineesta (tapetaan ruuaksi), joka pienentää suurinta kalamassaa vesistöstä.
Nopean kasvungeenejä on myös pienissä ja keskikokoisissa kaloissa, joten se että kohdistetaan paine jätteihin, ei vaikuta siihen, miten paljon kalakiloja on vedessä.
Sillä olisi merkitystä, jos livellä poimittaisiin röykkiöittäin mittakuhaa veneisiin. Sitä tapahtuu ja on tapahtunut uistelussa ja jigaamisessa.
Suosituimmissa paikoissa isojen määrä saaliina tulee laskemaan koukkukammon ja kuolleisuuden vuoksi. Sen radikaalimpaa en usko tapahtuvan.
Järvialueilla kuhien määrä tulee jatkossa nousemaan ilmastonlämpenemisen vuoksi. Haukien osalta ei lähitulevaisuudessa tule olemaan muutoksia, jos ajatellaan pelkkää kalamassaa.
Nopean kasvungeenejä on myös pienissä ja keskikokoisissa kaloissa, joten se että kohdistetaan paine jätteihin, ei vaikuta siihen, miten paljon kalakiloja on vedessä.
Sillä olisi merkitystä, jos livellä poimittaisiin röykkiöittäin mittakuhaa veneisiin. Sitä tapahtuu ja on tapahtunut uistelussa ja jigaamisessa.
Suosituimmissa paikoissa isojen määrä saaliina tulee laskemaan koukkukammon ja kuolleisuuden vuoksi. Sen radikaalimpaa en usko tapahtuvan.
Järvialueilla kuhien määrä tulee jatkossa nousemaan ilmastonlämpenemisen vuoksi. Haukien osalta ei lähitulevaisuudessa tule olemaan muutoksia, jos ajatellaan pelkkää kalamassaa.
Evolutiivinen ekologia ja kv-tutkimukset ovat aikalailla täysin eri mieltä kanssasi. Ainut kohta, jossa väitteessäsi on etäistä pitoa, on ns. ylämittaa pienempien kalojen liikakalastuksessa. Kaikki liikakalastus tosin on pahasta.
Näitä asioita on ihan fiksut ihmiset tutkineet, esim. Keskala-hankkeessa. Ja ihan sivuhuomiona, ko. tutkimuskokonaisuuden perustaja oli jo aikoja sitten kieltämässä livekaiut juuri tuon isomusten jahtaamisen vuoksi
Nopean kasvungeenejä on myös pienissä ja keskikokoisissa kaloissa, joten se että kohdistetaan paine jätteihin, ei vaikuta siihen, miten paljon kalakiloja on vedessä.
Sillä olisi merkitystä, jos livellä poimittaisiin röykkiöittäin mittakuhaa veneisiin. Sitä tapahtuu ja on tapahtunut uistelussa ja jigaamisessa.
Suosituimmissa paikoissa isojen määrä saaliina tulee laskemaan koukkukammon ja kuolleisuuden vuoksi. Sen radikaalimpaa en usko tapahtuvan.
Järvialueilla kuhien määrä tulee jatkossa nousemaan ilmastonlämpenemisen vuoksi. Haukien osalta ei lähitulevaisuudessa tule olemaan muutoksia, jos ajatellaan pelkkää kalamassaa.
Yksiselitteistä vastausta odotellessa mennään hyvät aikomukset edellä.Muuttujia ja vesistöjä valtavasti.
Kun keskustellaan isojen naaras kalojen vaikutusta populaation perimään unohdetaan koiraan mukanaan tuoma perimä.Siittiöt kun ovat niin pieniä tutkittavaksi.Vanha tapa, tutkitaan naaraan mätimunia, saa rinnalleen DNA tutkimuksen joka valaisee myös koiraan merkityksen jälkeläisten ominaisuuksiin.Monella lajilla koiras on selvästi naarasta pienempi, joten nopeasti kasvavia koiraita
tulisi säästä liiallisesta pyynniltä.Onko nopeasti sukukypsyyden saavuttanut koiras lajin säilymisen kannalta paras?Meillä ihmisillä on tapana tulkita luontoa omien tavoitteidemme kautta.
Yllä sitä oli sivuttukin, mutta kertaan vielä. Nopean kasvun geenejä on enemmän keskikokoisissa kaloissa tai jopa pienissä, koska niitä on määrällisesti enemmän.
Esimerkiksi 3 kg kuha voi olla geneiltään nopeakasvuisempi kuin 10 kg kuha. Kun 3 kg lisääntyy, sen nopeaan kasvuun liittyvät geenit siirtyvät eteenpäin siinä, missä 10 kg kuhan.
Tämä koiraskalan esimerkki oli hyvä siitä, että millä sitä voi todentaa kalan tärkeyden, koska kalan sukupuolesta tai sukupuusta ei ole tietoa. Se järven paras geenihauki saattaa olla juuri se neljän kilon kalapullahauki, joka pamputetaan surutta kotiinviemiseksi.
Jos unohtaa asian ympärillä olevan kiihkon ja keskittyy faktoihin, voi todeta, että kukaan ei pysty ulkonäön tai pelkän kalan painon avulla sanoa, onko kyseessä nopeakasvuinen kala vai ei. Sen todentamiseen tarvitaan tiedemiehen tekemä geenitutkimus.
Se minkä me kaikki ymmärrämme on se, että isoihin kaloihin pyynnin keskittäminen vähentää isojen kalojen yksilöitä. Tilanne ei ole kuitenkaan niin lohduton koko kalakannan kannalta kuin fanaattisimmat antavat ymmärtää.
Valonpilkkuna voidaan nähdä myös se, että vaikka kalastuspaine kasvaa, cr-touhun ansiosta isoja pysyy kalakannoissa. Osa niistä tietenkään ei selviä, mutta kokonaisuus huomioiden tilanne hyvä, koska lähes 100% aiheuttava verkkokalastus vähenee.
Vaan se on paljon todennäköisempää että se 10kh kuha on nopeakasvuisempi kuin 4kg kuha.
Täällä oli ketju jossa kysyttiin:Miten erottaa kalan sukupuoli?Vitsiksi meni, mutta kuvastaa minkä vartijaksi kalastaja asetetaan.Ottaakko saaliiksi 2-
3 kiloinen kuha/hauki?Edustaako se lajinsa valiota
niin sukupuoleltaan kuin perimmältään?Mitä jälkeläisten selviytymiseen ja lisääntymiseen kalojen osalta tulee, muuttujia on valtavasti.Osa perittyjä, osa ympäristön muutoksista johtuvia, osa taas sopeutumista perimän kautta, kun jokin ulkoinen tekijä tukee perimässä piilevää ominaisuutta.
Jokainen on kuullut tarinan "hyvästä vuosiluokasta"
Silloin poikkeuksellisista olosuhteista johtuen
suuri osa jää henkiin.Miten suuret vuosiluokat
vaikuttavat perimään, kun olosuhteet muuttuvat?
Jos järvessä on 500 kpl 4 kg kuhaa ja yksi 10 kg, niin todennäköisyydet ovat kyllä sen puolella, että useampi niistä 500 kalasta on geneiltään parempi.
Tai asia voidaan esittää myös niin, että kaikissa kaloissa voi olla nopean kasvun geenit. Silloin suhde voisi olla jotain 10000 kuhaa yhtä isoa kohden.
Ilman tieteellistä todentamista kaikki on mutua.
Ilman tieteellistä todentamista kaikki on mutua.[/quote]
Ei koske viehettä, sen uintia tai väriä.
Tiede on edistynyt luomaan Live-laitteen, mutta
yksin kalastaja tietää mihin näytön kala ottaa
tai on ottamatta.Muille se on muta.
Nyt Live-laitteet mahdollistaa tieteellisen lähestymistavan viehe-kala ongelmaan, jos kaikki muuttujat lasketaan mukaan.
Voi olla ettei tutkijat julkaise tuloksiaan, kalakantojen
romahdusta peläten.
Saaristomerellä kovan kalastuspaineen alla kuhat
tulivat entistä nopeammin sukukypsiksi ja lisääntyivät siis entistä pienempinä.Näin kuha ratkaisi
lajin säilymisen, ja kalastajat saivat entistä vähemmän "mittakuhaa"Alamittaa nostettiin, ja pari vuotta kalastajat pyytävät tyhjää.Myöhemmin nostettiin vähemmän yksilöitä, mutta biomassan enemmän.
Samaan aikaan merimetsot ja hylkeet lisääntyivät
alueella.Yksinkertaista selitystä ja ratkaisua ei ole, jos otetaan mukaan myös Saaristomeren kokemat muutokset, ja niiden tulkinnat.Kokeneet kalastajat muistavat kyllä esim.varttitonnin ahven saaliit, ja mitä sitten tapahtui?Paikalle tuli geneettisesti valmis kuha.
Jos järvessä on 500 kpl 4 kg kuhaa ja yksi 10 kg, niin todennäköisyydet ovat kyllä sen puolella, että useampi niistä 500 kalasta on geneiltään parempi.
Tai asia voidaan esittää myös niin, että kaikissa kaloissa voi olla nopean kasvun geenit. Silloin suhde voisi olla jotain 10000 kuhaa yhtä isoa kohden.
Ilman tieteellistä todentamista kaikki on mutua.
10kg kuhalla on lähtökohtaisesti paljon todennäköisemmin hyvät geenit omaava kuin 4kg kuha. Tietty ikinä ei voi olla varma.
Eikö se 10 ole joskus ollu neljä kg? Voiko livellä tehdä ikämäärityksen että tämä neljä kg on hitaasti kasvava ja tämä toinen nopeasti.
Hoihhoijaalle että siitä 4kg kalasta ei välttämättä ikinä kasva 10kg, vaikka sitä ei pyydettäisikään pois.
tulivat entistä nopeammin sukukypsiksi ja lisääntyivät siis entistä pienempinä.Näin kuha ratkaisi
lajin säilymisen, ja kalastajat saivat entistä vähemmän "mittakuhaa"Alamittaa nostettiin, ja pari vuotta kalastajat pyytävät tyhjää.Myöhemmin nostettiin vähemmän yksilöitä, mutta biomassan enemmän.
Samaan aikaan merimetsot ja hylkeet lisääntyivät
alueella.Yksinkertaista selitystä ja ratkaisua ei ole, jos otetaan mukaan myös Saaristomeren kokemat muutokset, ja niiden tulkinnat.Kokeneet kalastajat muistavat kyllä esim.varttitonnin ahven saaliit, ja mitä sitten tapahtui?Paikalle tuli geneettisesti valmis kuha.
Tässä oli kysymys siitä, että pyynnin kohteena oli kaikki mitalliset kuhat ja ne käytännössä pyydettiin reilun 1-1,5kg kokoisena.
Tässä live-keskustelussa on kyse siitä, että kalastuspaine kohdistetaan pelkästään isoihin yksilöihin ja silloinkin niin, että tavoitteena ei ole hävittää niitä vesistöstä.
Keskustelussa rakennettu uhkakuva on sellainen, että jätteihin keskittynyt live-porukka aiheuttaisi samankaltaisen lopputuloksen kuin Saaristomerellä. Trofee kalojen pyytäjät, jota tässä pidetään isona uhkana, ei ole kiinnostuneita lainkaan pienistä tai keskikoon kaloista eli niistä, mitkä Saaristomerellä pyydettiin kaikki loppuun.
Saaristomerellä kovan kalastuspaineen alla kuhat
tulivat entistä nopeammin sukukypsiksi ja lisääntyivät siis entistä pienempinä.Näin kuha ratkaisi
lajin säilymisen, ja kalastajat saivat entistä vähemmän "mittakuhaa"Alamittaa nostettiin, ja pari vuotta kalastajat pyytävät tyhjää.Myöhemmin nostettiin vähemmän yksilöitä, mutta biomassan enemmän.
Samaan aikaan merimetsot ja hylkeet lisääntyivät
alueella.Yksinkertaista selitystä ja ratkaisua ei ole, jos otetaan mukaan myös Saaristomeren kokemat muutokset, ja niiden tulkinnat.Kokeneet kalastajat muistavat kyllä esim.varttitonnin ahven saaliit, ja mitä sitten tapahtui?Paikalle tuli geneettisesti valmis kuha.
https://www.luke.fi/uutinen/kuhan-alamittaa-nostettiin-saaristomerella-s...
Niin kauan, kun kalan keskikoko on alhainen suhteessa potentiaaliseen kasvuun, livelaitteita ei saisi mielestäni käyttää kyseisellä vesialueella.
Jos ajatellaan, että olisi suhteessa hyvin esimerkiksi yli 5kg kuhaa ja sitä pienempääkin paljon, silloin livelaitteiden käyttö ei aiheuta ainakaan kohtuullisessa käytössä ongelmia.
Jos taas yli 5kg kuhaa on hyvin vähän, silloin livelaitteita ei mielestäni pitäisi käyttää lainkaan.
Koska kalavesiä on tarkoitettu hyödynnettäviksi, kalakannat noudattavat yleensä pyramidimallia eli suuri massa on pientä ja isoja on hyvin vähän. Tästä syystä on hyvinkin epäilyttävää käyttää livelaitteita. Niille pitäisi asettaa haittavero ainkin niiden kalastajien osalta, jotka eivät tarvitse sitä ammattinsa puolesta (ei tosin tule yhtään ammattia tällä hetkellä mieleen, jotka sitä tarvitsisi esim. tutkimuskäyttöön).
tulivat entistä nopeammin sukukypsiksi ja lisääntyivät siis entistä pienempinä.Näin kuha ratkaisi
lajin säilymisen, ja kalastajat saivat entistä vähemmän "mittakuhaa"Alamittaa nostettiin, ja pari vuotta kalastajat pyytävät tyhjää.Myöhemmin nostettiin vähemmän yksilöitä, mutta biomassan enemmän.
Samaan aikaan merimetsot ja hylkeet lisääntyivät
alueella.Yksinkertaista selitystä ja ratkaisua ei ole, jos otetaan mukaan myös Saaristomeren kokemat muutokset, ja niiden tulkinnat.Kokeneet kalastajat muistavat kyllä esim.varttitonnin ahven saaliit, ja mitä sitten tapahtui?Paikalle tuli geneettisesti valmis kuha.
https://www.luke.fi/uutinen/kuhan-alamittaa-nostettiin-saaristomerella-s...
Kuten kerrottu, kalastuspaine sai kuhan sukukypsäksi entistä pienempänä.
Entistä pienempänä lisääntyessään sillä oli suurempi mahdollisuus saada
jälkeläisiä ennen saaliiksi joutumistaan.Näin kuha ratkaisi lajina säilymisen.
Kuhaa itseään tuskin kiinnostaa minkä kokoisena lisääntyy, kuha vaan lisääntyy.
Ihmistä tilanne huolestutti, varsinkin kun luontokaan ei välitä siitä minkä kokoisena
kuha kutee.Luonto valikoi olosuhteisiin sopivimmat.
Live kalastus on mennyt ohi viehekortista ja vaarana on sen menetys.
Live kyllä vaatisi vähintään viiden verkon luvat niin kaikki olisi sitten tyytyväisiä.
Kyllä minua ainakin närästäisi, jos joku tulisi pyörimään pienelle kotijärvelle livelaitteen kanssa.
Muuten saa kyllä tulla, kun tykkään itsekin kalastaa pitkin Suomea.
Ongelma edellisessä viestissä on, että valtion luvalla kuka tahansa voi tulla yhdellä vavalla livekaiun kanssa pyytämään vesistä isomuksia pois. Tästä syystä paikalliset eivät voi nykyisellä lainsäädännöllä kerätä kalastuslupatuloa kyseiseltä kalastajaryhmältä.
Jäljelle mielestäni jää osakaskunnille oheiset vaihtoehdot, jolla tehdään livekalastajien tilanne hankalaksi/hankalammaksi:
- Kalastusrampit suljetaan ulkopuolisilta eli rampit puomitetaan.
- Puomiin asennetaan polettisysteemi eli poletilla saa puomin auki. Poletteja saa ostamalla niitä kalastuslupien myyjiltä. Tämä lienee mahdollista lain mukaan? Varmaan löytyy vielä jotain tätäkin fiksumpaa eli digitaalisuuteen pohjautuvaa, mutta sitten kustannuksetkin nousevat.
SVK ei varmasti lähde ajamaan lakimuustosta, jossa viehekorttiin tulisi jotain muutosta. Muutostarpeen pitää tulla osakaskunnilta, mutta silloin pitää pystyä osoittamaan erilaisilla tutkimuksilla haitan suuruus. Nykyisellä livelaitemäärillä tämä ei tule 2020 luvulla tapahtumaan, kun kalakantojen seurantaa pitää tehdä ennen livelaitteita ja sen jälkeen. Tutkimuksissa on erittäin vaikea osoittaa syy- ja seuraussuhteita.
Tästä syystä ramppien puomitus lienee osakaskuntien osalta järkevin tapa vaikuttaa, jos kokevat viehekortilla kalastavat ongelmaksi.
Live laitteet kalastuksessa pitäisi voida rinnastaa metsästyksessä helikopteriin tai valonvahvistimiin. Helikopterin tai valonvahvistimen käyttö on sallittua, mutta ei metsästyksessä.
Jos ramppien puomittaminen ei ole mahdollista, niin parkkipaikoista voi tehdä maksullisia.
Nopeasti kun katselin nettiä, niin muutamia esimerkkejä yllä olevasta.
- Linloon Kirkkonummelle muutama vuosi asennettiin luiskalle puomi
- Hattulan Petäykseen ja Sipoon Kalkkirantaan on parkkipaikat tehty maksullisiksi.
Olen itse jokaisella noista kolmesta käynyt jossain vaiheessa. Ne ovat olleet ainakin ennen näitä muutoksia hyvinkin väkirikkaita paikkoja. Tästä syystä puomittaminen tai maksulliset parkkipaikat eivät välttämättä sovi joka paikaan kustannusten korkeuden vuoksi. Pienemmille vesille/rampeille lienee järkevää kustannusmielessä rakentaa kiinteitä puomia, joihin on rajallinen määrä avaimia ja/tai jonkinlainen polettisysteemi, joita voi ostaa kalastuslupien myyjiltä.
Jos parkkipaikka maksaa vaikka 15 eur päivä, se ei ole esteenä kalastajalle, jolla on elektroniikkaa minen tonnin edestä veneessä. Puomit ei ole kuin pikkuvesien juttu. Isommissa, missä kalastetaan eniten, on muutakin vesiliikennettä ja siellä on ramppeja ja palveluita.
Aktiivisimmat ovat hankkineen muutaman kymmenen kilon veneitä, jotka kannetaan järvelle. Näiden Jon Boatin käyttö lisääntyy koko ajan.
Mitä tulee osakaskuntiin, heidän kannattaisi ensin tehdä kiellot oman järven verkkottamiseen isomuksista ja ylipäätään rajoittaa silmäkokoa tai verkkojen määrää. Hassua, että peikkoina nähdään muutama sata aktiivikalastajaa, jotka ehkä osuu kerran järvelle ja nappaa isosta kalasta kuvan palauttaen sen takas veteen.
Ei veden omistajat tykkää kalojen rääkkääjistä. Kalat on tarkoitettu ruoaksi eikä ns. Elämyksiksi.
Kaikissa tarvitaan edelläkävijöitä. Mm. sportfishingissä esim. tämä live porukka. Kaikki vedenomistajat eivät kuitenkaan varauksettoman innostuneesti suhtaudu moisiin edelläkävijöihin kotivesillään.
Ei veden omistajat tykkää kalojen rääkkääjistä. Kalat on tarkoitettu ruoaksi eikä ns. Elämyksiksi.
Verkossa muutaman päivän kituva kala ei ole sitten rääkkäystä, koska se lopulta tapetaan? Hohhoh.
Hei, järki käteen nyt! Luuleeko joku tosiaan, että livejonnet vapavälinein kalastavat Suomen järvet tyhjiksi isoista kuhista?
Suurin osa kalastaa vastuullisesti alle 8 m:n vedestä ja vapauttaa saamansa isot kalat. Jos niistä 5 %:a kuolee, niin se on pieni määrä suhteessa siihen, että verkkoihin kuolee 100 %:a, myös alamittaisia.
Suurin uhka tai olla se, että verkkopenat alkavat käyttämään liveä apuna verkkojen sijoittelussa, tai tulevaisuudessa keksitään jokin keino, että kala saadaan aina ottamaan ohi menevään vieheeseen ;-)
t. Ruokakoon 45-55 cm kuhien kalastaja
Sivut
Lisää uusi kommentti