Ei se taitolaji ole, pitää vain pyytä sieltä, missä kuha on.

Onhan se maku nyt vähän mitäänsanomaton ja mössöä, hauki voissa melkipä parempikin. Juu niinhän ne väittää et jos ei meinaa tulla niin ne pitäis etsii ne kuhat. Taitolaji vähän mut ei liikaa, ehkäpä vielä opin, :) ja oon mä niitä saanut ja aina kun saan niin saan ison, sitä ihmetellytkin et missä alamittaset ja kilon Kalat on et mä kalastan varmaan isojen paikassa. Pitää vissiin katsoo ja kokeilla muitakin paikkoja. Mites toi aamu tai päivä mites niiden kanssa silloin menetellään? Veturivaappu voi unohtaa niin matala järvi missä kalastan.

En tosin paljoa ole matalissa kurakoissa kuhastellu. Omat mestat Suomen syvimmällä järvellä. Päiväällä kuhat luonnollisesti on pohjalla, vaaput olisi saatava sinne ja vauhtia puolet pois, sitten se tärkein. Pohjalla kuha ei ole syönnöksellä, toimivan vaapun uinnin ja värin löytyminen saattaa otattaa aikaa ja hermoja, jikimiehet tietää. Siksi varmaan harvemmin tapaa kuhan vetäjiä päiväsellä.

Päijänteellä, pohjoispäässä Toivakan Rappukallion edustalla on vettä kartan mukaan 96metriä. Venäläiset aikoinaan oli löytävinään siitä 102 metriä vettä. Oma kaiku on näyttänyt 98 metriä. Minulta miehenalkuna putosi siankulli tuonne hunttaan, en uskaltanut sukeltaa hakemaan.

Jos sitä meinaa kuhaa saada niin ihan ekana pitää tietää mitä kalaa järvessä on mitä kuha mahdollisesti syö. Muikkua? Kuoretta? Jne.
Jos muikkua niin kannattaa kysellä tai katsella missä millonki mökkiläiset pitää mahdollisia muikkuverkkoja. Kuha on siellä missä ravinto on ja liikkuu sen mukaan. Hirveästi kuhaa ei matalasta saa jos on syvä järvi tai vesistö vaan syvän päällä ne möllöttää aikalailla suurimmaks osaks koko kudun jälkeisen ajan. Paikka vaihtuu tuulien ja tietysti ravinnon mukaan. Muikun ja kuoreen ravinto siirtyy ihan pintaan kun vesi on kuumana kesänä lämmintä jollonka saattaa näkyä kun veden pinta "kuohuu". Siellä ne kuhat on.
Monesti ne löytyy kun kutupaikoilta on lähdetty niin sieltä missä on kaiun mukaan lämpimin vesi ja kesäsin toisinaan tuulen puoleisilta järven päistä joissa on taas ikävä keikkua varsinki pienellä veneellä jotenka hyötyä on isommasta kalustosta.
Uistimiin en ota kumnemmin kantaa kun ne on aika järvikohtasia mutta perus muikku väritys on kohtalaisen varma ja aurinkoisella kromi tai erillaiset hile vaaput.
Kuumina kesinä takiloilla ei tee juurikaan mitään mutta jos on semmonen kesä että vesi ei meinaa lämmetä edes 20asteeseen niin sillon kattoo kaiusta missä syvyydessä pikkukala parveilee isoina parvina niin sinne pitäisi uistimet saada. Melkeinpä on turha yrittää ronkkia niitä pohjassa möllöttäviä kuhia kun ne harvemmin on aktiivisia tai syönnillä. Pikkukala parvien lähellä olevat syönnillä ja käy hanakasti uistimeen mutta näistä paikoista tulee välillä tosi isoja haukiaki varsinki viileämmän veden aikaan kun jaksavat olla aika aktiivisia. Jokaselle lätäkölle on omat niksinsä ja siihen liittyy järven syvyys,veden sävy, ja mitä kalaa järvessä on. Yks aika hyvä konsti on jos on syvän päällä matalikko niin tuulen puolelta matalikkoa kumminki syvän päältä pinnasta saattaa olla joskus kokeilemisen arvonen ja hyvä paikka. Jos kalaa ei saa niin sillon pitää rohkeesti kokeilla muita paikkoja ja uistimia jne eikä liikaa kangistua kaavoihin joilla "joskus on tullu"

Kuulostaa ihan loppijärveltä.
Hyvän kokosta kuhaahan siellä nousee mutta isoimmat kannattaa ton kokosessa suosiolla päästää pois ton kokosessa järvessä.
Ei siellä välttämättä kovin runsas kuhakanta ole ja se on oikeastaan hyvä niin.
Monessa paikassa kun kuhakanta on räjähtäny käsiin niin se on samalla vähän kääpiäityny ja sitä 20cm kuhaa tulee riesaks asti ja on harvinaista saada edes mitallinen kuha. Tuulenpuoleinen on joo se mihin aallot vie mutta jos siellä on vaan yks pieni syvänne niin jos siitä päältä ja syvänteen ympäriltä ja reunoilta ei tule niin turhaa siinä on sahata kyllästymiseen asti vaan kannattaa lähteä kokeilemaan semmoseen paikkaan jossa ei monesti tule käytyä kunhan se nyt ei ole mikään metrin syvynen lumpeikko.
Joskus tämmöset jokeri paikatki saattaa yllättää vaikka ei kumminkaan kovin usein jos oikeasti paikat tuntee edes suurinpiirtein.
Melkein suurin virhe on se kaavoihin kangistuminen jollonka sahataan jatkuvasti samoilla uistimilla samoja paikkoja illasta iltaan ja vuodesta vuoteen.

Eikä kannata vetää alle 13cm vaappuja ollenkaan. 13senttiselläki tulee vielä ihan tarpeeks pientä kuhaa. Kannattaa kokeilla vähä isompaaki kapulaa vetää välillä perässä.

Outo juttu jos pienellä vaapulla saat paremmin kuhaa. No kaipa se voi joskus niinki mennä.

Saahan sitä mutta nyt ei puhuttukka ahvenesta

Käytänkin 12cm kokoista bomberii jaroo kuharapalaa,jesseä toi balsarunkoinen jaro ammattilaisen tekele on paras ollut. 4cm salmo on huippuviehe saa edes ahventa ja jos kuha huonolla syönnillään niin voi olla parempikin toi pieni vaappu.

Tarkoitat? Miksi juuri 15cm kyllä 12cm on tarpeeksi iso jo. Eikä sepentuuri tai räppäri niin hyviä ole kun ammattilaisten tekemät balsarunkovaaput

Mitä on ammattilaisten tekemät palsavaaput. Tarkoitatko kenties paljon kehuttuja Päijänteen pienpajan vaappuja?

Jos nyt pitäis valita pistänkö jaron vai sepen vetoon jos yhtä vapaa käyttäisin niin menis kyllä sepe ekana.

ookei, joo. hauki/kuha sepe o 14cm.
Pari simmoista + pari syvännerääppäriä nih o kuhapakki täynnä.

Miksi kuhavaapun pitää hakea? Kuha ottaa painouistimeen ja jopa tupakanholkkiin valettuun möykkyyn, joka ei taatusti hae. Painouistimessa sentään hyrrää joku ropeli tai lippa. Jotkut uistelevat kuhaa myös mustekalalla, joita käytetään Jäämerellä sivutapseissa. Moinen tussu tulee vedettäessä ihan sukkana. Ja kuha haukkaa.