Kalastus Vanajalla

jouni koskela

15.01.2010 - 17:42

huvikseen koitettiin madetta tänään kaverin kanssa ja noin 1h ja 4 sopivan kokoista 0.7-2.4kg pienin otettiin ja siitä soppa vaikka en yleensä vanajan kaloja syö. mutta jos sitä kerran vuodessa. ei kait siihen vielä kuole ? ja mausteita niin paljon ettei maistu vanaja. ja päälle runsaasti olutta! eli kyllä vanajassa ainakin jotenkin madetta on nyt liikkeellä.

Anonymous 15.8.2023 15:26

Hauen poikasia 15-20 cm, 20

Hauen poikasia 15-20 cm, 20 000 kpl, kolmen vuoden ajan per vuosi vanajaan, niin seitsemän vuoden sisällä on vahva luontainen särkikalaa luontaisesti poistava petokalakanta.
https://yle.fi/a/3-9210750

Lainaa

Anonymous 15.8.2023 15:49

20 000 hauen poikasta per

20 000 hauen poikasta per vuosi Vanajaan ei tee suurta lovea, kun on sen verran laajasta vesistöstä kyse. Paljon pienempiin lätäköihin istutetaan vuosittain esim 50 000 10cm mittaista kuhan poikasta. On toki eriasia istuttaa 10cm kuin talven yli kasvaneita 20-25cm yksilöitä, kun on luontaista hävikkiä. Siitä huolimatta 20 000 haukea ei ole riittävä panostus.

Lainaa

Anonymous 15.8.2023 15:50

Osakaskunnat on velvoitettuja

Osakaskunnat on velvoitettuja ilmoittamaan maa-ja metsätalousministeriölle istutukset. Niitä voi jokainen SÄHI tietokannasta surffailla ja katsoa: https://kala-asiointi.mmm.fi/ ==> SÄHI

Lainaa

Anonymous 15.8.2023 15:55

Tässä Vanajanselälle

Tässä Vanajanselälle istutetut kalat vuodesta 2010 eteenpäin:

Laji Istutusvuosi Kpl
Ankerias 2010 262
Ankerias 2010 1238
Karppi 2010 372
Kuha 2010 17816
Kuha 2010 31609
Kuha 2010 37175
Kuha 2010 7500
Kuha 2010 2900
Kuha 2010 10000
2010 931
2010 931
Planktonsiika 2010 7200
Planktonsiika 2010 6000
Planktonsiika 2010 2000
Planktonsiika 2010 20800
Planktonsiika 2010 8200
Planktonsiika 2010 10400
Planktonsiika 2010 17941
Planktonsiika 2010 2800
Planktonsiika 2010 40546
Planktonsiika 2010 5964
Planktonsiika 2010 5357
Kirjolohi 2010 176
Kirjolohi 2010 412
Kirjolohi 2010 391
Kirjolohi 2010 202
Kirjolohi 2010 200
Kirjolohi 2010 238
Kirjolohi 2010 88
Kirjolohi 2010 480
Kirjolohi 2010 191
Kirjolohi 2010 733
Kirjolohi 2010 472
Kirjolohi 2010 470
Kirjolohi 2010 103
Kirjolohi 2010 253
Kirjolohi 2010 221
Kirjolohi 2010 250
Ankerias 2011 3000
Karppi 2011 77
Karppi 2011 83
Hauki 2011 7500
Hauki 2011 125000
Hauki 2011 100000
Hauki 2011 125000
Kuha 2011 5800
Kuha 2011 4850
Kuha 2011 3333
Kuha 2011 9100
Kuha 2011 6650
2011 985
2011 986
Planktonsiika 2011 12700
Planktonsiika 2011 46908
Planktonsiika 2011 2650
Planktonsiika 2011 2800
Planktonsiika 2011 1600
Kirjolohi 2011 220
Kirjolohi 2011 489
Kirjolohi 2011 211
Kirjolohi 2011 527
Kirjolohi 2011 512
Kirjolohi 2011 714
Kirjolohi 2011 1028
Kirjolohi 2011 637
Kirjolohi 2011 718
Kirjolohi 2011 435
Kirjolohi 2011 435
Ankerias 2012 1000
Ankerias 2012 3000
Karppi 2012 667
Hauki 2012 100000
Kuha 2012 5519
Kuha 2012 1600
Planktonsiika 2012 30800
Planktonsiika 2012 1846
Planktonsiika 2012 35500
Planktonsiika 2012 1923
Planktonsiika 2012 6154
Planktonsiika 2012 15400
Planktonsiika 2012 2308
Planktonsiika 2012 5504
Planktonsiika 2012 13461
Planktonsiika 2012 5000
Kuore 2012 2000
Kirjolohi 2012 105
Kirjolohi 2012 449
Kirjolohi 2012 722
Kirjolohi 2012 220
Kirjolohi 2012 204
Kirjolohi 2012 396
Kirjolohi 2012 441
Kirjolohi 2012 439
Kirjolohi 2012 340
Kirjolohi 2012 171
Kirjolohi 2012 312
Kirjolohi 2012 168
Kirjolohi 2012 226
Ankerias 2013 2000
Karppi 2013 143
Karppi 2013 450
Kuha 2013 3450
Planktonsiika 2013 53698
Planktonsiika 2013 3753
Planktonsiika 2013 4975
Planktonsiika 2013 2242
Planktonsiika 2013 7125
Planktonsiika 2013 1242
Planktonsiika 2013 1042
Planktonsiika 2013 3734
Kirjolohi 2013 250
Kirjolohi 2013 250
Kirjolohi 2013 250
Kirjolohi 2013 873
Kirjolohi 2013 250
Kirjolohi 2013 101
Kirjolohi 2013 250
Kirjolohi 2013 280
Kirjolohi 2013 253
Kirjolohi 2013 255
Kirjolohi 2013 271
Kirjolohi 2013 272
Kirjolohi 2013 300
Kirjolohi 2013 464
Kirjolohi 2013 145
Kirjolohi 2013 482
Ankerias 2014 2000
Ankerias 2014 950
Ankerias 2014 1000
Karppi 2014 618
Hauki 2014 150000
Kuha 2014 3000
2014 770
Planktonsiika 2014 2200
Planktonsiika 2014 50463
Planktonsiika 2014 877
Planktonsiika 2014 3300
Planktonsiika 2014 4454
Planktonsiika 2014 1228
Planktonsiika 2014 8000
Kirjolohi 2014 232
Kirjolohi 2014 500
Kirjolohi 2014 250
Kirjolohi 2014 464
Kirjolohi 2014 250
Kirjolohi 2014 250
Kirjolohi 2014 290
Kirjolohi 2014 259
Kirjolohi 2014 518
Kirjolohi 2014 518
Kirjolohi 2014 259
Ankerias 2015 1500
Karppi 2015 443
Karppi 2015 146
Hauki 2015 50000
Kuha 2015 2500
Kuha 2015 6400
Kuha 2015 12500
Kuha 2015 3500
Kuha 2015 7000
Planktonsiika 2015 3317
Planktonsiika 2015 54133
Planktonsiika 2015 6633
Planktonsiika 2015 8282
Planktonsiika 2015 3658
Planktonsiika 2015 17333
Planktonsiika 2015 3317
Kirjolohi 2015 242
Kirjolohi 2015 260
Kirjolohi 2015 260
Kirjolohi 2015 430
Kirjolohi 2015 260
Kirjolohi 2015 483
Kirjolohi 2015 260
Kirjolohi 2015 77
Ankerias 2016 1500
Karppi 2016 448
Kuha 2016 8050
Kuha 2016 3750
Kuha 2016 7000
Kuha 2016 3500
Planktonsiika 2016 20238
Planktonsiika 2016 19403
Planktonsiika 2016 5455
Planktonsiika 2016 1910
Planktonsiika 2016 1819
Planktonsiika 2016 5909
Planktonsiika 2016 2728
Kirjolohi 2016 1107
Kirjolohi 2016 278
Kirjolohi 2016 298
Kirjolohi 2016 278
Kirjolohi 2016 556
Kirjolohi 2016 466
Kirjolohi 2016 233
Kirjolohi 2016 466
Karppi 2017 160
Hauki 2017 50000
Kuha 2017 7200
Planktonsiika 2017 220
Planktonsiika 2017 1867
Kirjolohi 2017 195
Kirjolohi 2017 369
Kirjolohi 2017 192
Kirjolohi 2017 368
Kirjolohi 2017 280
Kirjolohi 2017 250
Kirjolohi 2017 250
Kirjolohi 2017 250
Järvitaimen 2017 232
Järvitaimen 2017 232
Kuha 2018 4000
Kuha 2018 15400
Kuha 2018 5000
Kuha 2018 4514
Planktonsiika 2018 7600
Planktonsiika 2018 1900
Planktonsiika 2018 11924
Planktonsiika 2018 58208
Planktonsiika 2018 5713
Planktonsiika 2018 4131
Planktonsiika 2018 1750
Kirjolohi 2018 195
Kirjolohi 2018 260
Kirjolohi 2018 385
Kirjolohi 2018 192
Kirjolohi 2018 192
Kirjolohi 2018 385
Kirjolohi 2018 217
Kirjolohi 2018 218
Kirjolohi 2018 650
Kuha 2019 5600
Kuha 2019 4300
Kuha 2019 2500
Kuha 2019 3000
Kuha 2019 6000
Planktonsiika 2019 30460
Planktonsiika 2019 11267
Planktonsiika 2019 7777
Planktonsiika 2019 2592
Planktonsiika 2019 7811
Kirjolohi 2019 244
Kirjolohi 2019 488
Kirjolohi 2019 432
Kirjolohi 2019 433
Kirjolohi 2019 334
Kirjolohi 2019 167
Kirjolohi 2019 167
Kirjolohi 2019 333
Kuha 2020 2740
Kuha 2020 5540
Kuha 2020 4452
Kuha 2020 3500
Planktonsiika 2020 30323
Planktonsiika 2020 9366
Planktonsiika 2020 6024
Planktonsiika 2020 4200
Planktonsiika 2020 6024
Planktonsiika 2020 9365
Planktonsiika 2020 1625
Kirjolohi 2020 357
Kirjolohi 2020 450
Kirjolohi 2020 308
Kirjolohi 2020 415
Kirjolohi 2020 225
Kirjolohi 2020 279
Järvitaimen 2020 5240
Järvitaimen 2020 5895
Järvitaimen 2020 5240
Karppi 2021 165
Kuha 2021 7000
Kuha 2021 3500
Kuha 2021 2900
Järvisiika 2021 5128
Järvisiika 2021 1282
Järvisiika 2021 1282
Järvisiika 2021 5128
Planktonsiika 2021 21440
Kirjolohi 2021 455
Kirjolohi 2021 227
Kirjolohi 2021 227
Kirjolohi 2021 455
Kirjolohi 2021 200
Kirjolohi 2021 200
Kirjolohi 2021 400
Järvitaimen 2021 4424
Järvitaimen 2021 4424
Järvitaimen 2021 4977
Järvitaimen 2021 200
Kuha 2022 3850
Planktonsiika 2022 16250
Planktonsiika 2022 10588
Planktonsiika 2022 2972
Planktonsiika 2022 2972
Planktonsiika 2022 39638
Kirjolohi 2022 243
Kirjolohi 2022 629
Kirjolohi 2022 487
Kirjolohi 2022 171
Kirjolohi 2022 487
Kirjolohi 2022 465
Kirjolohi 2022 232
Kirjolohi 2022 468
Kirjolohi 2022 234
Järvitaimen 2022 210
Taimen 2022 5687
Taimen 2022 5055
Taimen 2022 5055
Kirjolohi 2023 829
Kirjolohi 2023 509
Kirjolohi 2023 483
Kirjolohi 2023 686

Lainaa

marcello 15.8.2023 18:18

Haukea on istutettu näköjään

Haukea on istutettu näköjään suuria määriä vuonna mm 2011-2012, 2014 ja 2015. Haukien istutukset voisi ottaa uudelleen ohjelmaan ja lyödä Vanajaveden ja Vanajanselän alueelle haukea. Kolmesta viitteen vuotta
(ei välivuosia istutuksissa) ja vuosittain Vanajanselän alueelle noin 20 cm haukea 150 000-200 000 kpl per vuosi (tiputetaan 50 00 kpl erissä eri puolille vanajanselkää + vanajaveden kapeikkoalueille/läpivirtausvesistö alueelle, neljään paikkaan, tuohon noin 25 km läpivirtausvesistöalueelle (pudotuspaikat voisi olla Mervenselkä, Hattulanselkä, Hämeenlinnan edusta, Miemalanselkä., 50 000 kpl per paikka ja katsoa miten vaikuttaa särkikalakantoihin, muodostuuko Vanajanselälle ja Vanajaveden alueelle oma sisäinen hoitokalastuskantansa.?
Onko sitten kuolleena syntynyt ajatus? Onko niinkuin taloudellisesti järkevää, lyödä noin suuria määriä haukea? Hinta?
Miten vaikuttaisi muihin kalakantoihin, kun lyötäisiin noin suuria määriä haukea, vääristääkö kalakantoja?.

Isoista särkikaloista toutain syö paljon salakkaa yms pientä hottaa, varsinkin noilla kapeikkoalueilla ja salmisssa huomaa, milloin toutain on santsaamassa. Samassa "katetussa" ruokapöydässä ovat hauet, kuhat ja ahvenet. Välillä kun nuo kapeikkoalueet ja salmet suorastaan kiehuu salakasta ja muusta pikkukalasta.
Muistaakseni toutain oli 80-luvun alusta, puoleenväliin toutain oli sukupuuttoon kuolemassa ja sitä löytyi ainoastaan Kokemäenjoesta, istutukset muistaakseni mm .Kuloveteen, Vanajaveteen sekä Kymijokeen pelastivat toutaimen sukupuutolta. Muistaakseni 90-luvun alkupuolelta puoleenväliin toutainta isutettiin Vanajaveden valuma-alueelle ja nykyään kanta taitaa olla aika elivoimainen tällä alueella.
Yleensähän toutaimet tupataan laittamaaan takaisin, kun niillä ei ole juurikaan ns. käyttöarvoa, vaan enemmän urheilukalastusarvo.

Lainaa

Anonymous 15.8.2023 20:32

Eikös ankerias ole vieraslaji

Eikös ankerias ole vieraslaji, miksi sitä istutetaan???

Lainaa

marcello 15.8.2023 20:51

Ankerias on kuulunut Suomen

Ankerias on kuulunut Suomen kalastoon,on ollut yleinen, mut jokien rakentamisen ja patoamisen vuoksi vaellusyhteydet ovat katkenneet, sukukypsät kalat eivät pääse takaisin Sargassomerelle mystisen vaelluksen jälkeen kutemaan.
Ankeriaskannat ovat istutusten varassa ja eivät takaa lajin säilymistä, kun jokien rakentaminen: voimalaitokset, patorakenteet, tms. esteet estävät pitkälle meri/kutuvaellukselle lähtemisen.
Nykyään ankeriaskannat ovat vaan muutamia prosentteja siitä, mitä on ollut vuosikymmeniä sitten.

Eikä kannata ankeriasta ottaa ruokakalaksi/teuraaksi 11 kk rauhoitusaikana, elokuusta kesäkuuhun, korvausarvo noin 3000 €.

Lainaa

Anonymous 15.8.2023 22:08

Anonymous kirjoitti:

Tässä Vanajanselälle istutetut kalat vuodesta 2010 eteenpäin:

Kiitos tästä!

Lainaa

Anonymous 15.8.2023 22:10

Mieletön määrä istutettu

Mieletön määrä istutettu siikaa Vanajaan! Lisääntyykö ne jo luonnostaan selällä? Kuhan istutukset on vähentyny, mutta parempi antaa luonnon hoitaa tehtävä, rauhoituspiirit on onneks isoilla alueilla.

Lainaa

Anonymous 15.8.2023 23:16

Jäätävä määrä kalaa. Ei

Jäätävä määrä kalaa. Ei arvaisi että suomen järvet on pitkälti istutusten varassa.

Lainaa

Anonymous 16.8.2023 08:01

Suomen suuremmat järvet ovat

Suomen suuremmat järvet ovat istuta ja pyydä kalastuspaikkoja.

Siihen on mielestäni kaksi suurempaa syytä. Kalastus kohdistuu lähes pelkästään petokaloihin (pois lukien lähinnä muikku ja siika). Muut kalastuksen yhteydessä saadut kalalajit ovat sivusaaliita. Petokaloja halutaan istutettavan, jotta kalaston rakenne/tasapaino olisi edes jossain määrin järkevä petokalojen ja muiden kalojen välillä. Siihen viittasin aiemmalla kommentillani, että jokaista 1kg petokalaa kohden kalastajan pitäisi poistaa ei-kalalajeja 10kg, jotta se pyisisi balanssissa. Viittaan tällä siihen, että 1kg painoinen hauki syö vuoden aikana vähintään 10kg muuta kalaa. Kuinka moni teistä Vanajalla kalastavista kalastaa muuta kalaa samassa suhteessa? Aika harvalla on katiska pyynnissä, jotta tämä toteutuu…

Toinen syy tulee osakaskunnista. Osakaskunnat pyrkivät tasapainottamaan tulot ja menot vuoden aikana. Jos osakaskunnat tekisivät voittoa, voitosta joutuu maksamaan veroja. Koska osakaskuntien tulot pohjautuvat kalastusluvista saatuihin tuloihin, ne on jollain tapaa sijoitettava jotta tulot/menot saadaan tasapainoon. Helpoin ja monesti järkevin tapa on investoida tulot kalakantojen tuki-istutuksiin. Koska kalastus keskittyy petokaloihin, petokaloja pyritään istuttamaan. Siikaa istutetaan sen verran kuin on järkevää.

Mielestäni osakaskuntien olisi joskus hyvä miettiä, että miten parantaa vesistön tilaa muulla tapaa. Miten edistää luontaista lisääntymistä? Edes pienet investoinnit tähän, voisivat pitkässä juoksussa auttaa paljon. Yksi esimerkki Vanajan osalta on kuhan kutuajan rauhoitukset, alamittarajojen nostamiset (jotta kuha ehtii pari kertaa kutea) ja tuki-istutusten huomattava vähentäminen.

Joku ihmetteli ankeriaan istuttamista. Itseäni enemmän ihmetyttää kirbelin istuttaminen, koska se vasta onkin vieraslaji. Tiedän kyllä mihin niitä istutetaan ihmisten iloksi, mutta niihin paikkoihin voisi istuttaa muitakin kalalajeja. En myöskään tiedä yhtään paikkaa Vanajanselän alueella missä järvitaimen luontaisesti lisääntyisi, joten se on toinen ihmetyksen aihe. Sama juttu karpilla, mutta sitä istutetaan vain rajallisesti yhteen paikkaan. Mielestäni pitäisi istuttaa lähinnä niitä kalalajeja, joilla on luontaiseen lisääntymiseen mahdollisuudet.

Syynä ei-lisääntyvien kalalajien istuttamiselle tulee jälleen verosyistä. Koska kuhaa ei enää istuteta niin paljoa, haukea ja siikaa ei voi istuttaa määräänsä enemmän. Johonkin ne rahat on käytettävä, ettei verottaja vie omaa osuuttaan. Koska muita järkeviä sijoituskohteita ei ole, rahat käytetään sitten edellä mainitulla tavalla. Voisiko edistää muulla tapaa luontaisen kudun onnistumista? Voisiko niittää vesikasvillisuutta niistä paikoista pois, jotta typpeä/fosforia saataisiin vähennettyä? Voisiko luoda enemmän kosteikkoja, jotta maatalouden/metsätalouden päästöjä voitaisiin vähentää? Voitaisiinko soiden ojia palauttaa takaisin umpeen, jotta humuspitoista vettä ei valuisi enempää vesistöön? Ja niin edelleen…. Ymmärrän, että tämä vaatii enemmän töitä osakaskunnilta, koska maa-alueita/ranta-alueet omistaa aina joku ja tämä joku ei välttämättä tue asiaa. Vaatii myös paljon paperityötä eri viranomaisten kanssa, että asiat onnistuu. Vaikea asia.

Se on kuitenkin fakta, että meidän kalastus pohjautuu istuta ja pyydä kalastukseen. Sitä ei kaikki tajua/ymmärrä.

Lainaa

Anonymous 16.8.2023 10:12

Vapaa-ajan kalastajan

Vapaa-ajan kalastajan kannalta siian istutus on turhaa, siitä hyötyvät vain verkkokalastajat.

Lainaa

Anonymous 16.8.2023 10:37

Suurin osa verkkokalastajista

Suurin osa verkkokalastajista on vapaa-ajankalastajia (pois lukien ammattikalastajat). Lähes kaikki vapaa-ajalla verkkokalastusta harjoittavista ovat vieläpä vesialueen omistajia. Kuten kalaistutuksista näkee, kaikki kalastajat on pyritty ottamaan huomioon Vanajan osakaskunnissa. Ei kannattaisi valittaa...

Lainaa

Anonymous 16.8.2023 12:26

Onko todellakin

Onko todellakin että nimenomaan Vanajanselälle olisi istutettu taimenta noinkin reilusti v 2022 ( yli 15000kpl) mitä tuo tilasto kertoo?
Jos näin on, niin luulisi siitä jo osan jopa selviävän pyyntikokoon, vaikka tuollainen 300g istukas on melkoinen herkkupala muutaman kilon hauelle / kuhalle.

Lainaa

Anonymous 16.8.2023 12:27

Lisääntyminen

Anonymous kirjoitti:

Suomen suuremmat järvet ovat istuta ja pyydä kalastuspaikkoja.

Se on kuitenkin fakta, että meidän kalastus pohjautuu istuta ja pyydä kalastukseen. Sitä ei kaikki tajua/ymmärrä.

Kyllä taimen lisääntyy vanajanselän puroissa. Ihan todistetusti sieltä on saatu kiihtyvään tahtiin uistelemalla luonnon taimenia. Itse saanu myös yhden viimevuonna.
Istutettuja taimenia oon myös saanu jokusen ja kasvamaan on neki lähteny. Yhden puron tiedän joka on ainaki varma taimenen lisääntymispaikka ja luulen että ei ole ainoa

Lainaa

Anonymous 16.8.2023 12:38

MMM:n Istutusrekisteristä

MMM:n Istutusrekisteristä tämä selviää (linkki yllä)... Kolme vuotiasta järvitaimenta on istutettu vain 210kpl viime vuonna suoraan selälle. Taimenen mätiä on istutettu erääseen puroon/ojaan/jokeen 15000 kpl.

Lainaa

Anonymous 16.8.2023 12:51

No se selittää sitten asian, eli tuo 210kpl selälle, on kuin heittäisi nuppineulan heinäkasaan ja alkaisi etsiä ;)
Mikähän siinä on ns ajatus, ei tuosta määrästä ole muuta kuin petojen ruuaksi, jos tuosta määrästä yksin selviää pyyntikokoon, niin ihmettelen suuresti...

Lainaa

Anonymous 16.8.2023 12:52

yksikin

"yksikin" piti kirjoittaa , eli "yksin"...

Lainaa

Anonymous 16.8.2023 13:09

3-vuotiaana istutetut olivat

3-vuotiaana istutetut olivat istutushetkellä keskimäärin 336 mm pituisia ja ensimmäisen
järvikauden jälkeen keskimäärin 463 mm ja toisen kauden jälkeen 521 mm pituisia.

Tämä kasvunopeus on Päijänteellä: https://www.hameenkalatalouskeskus.fi/kalatalouskeskus/attachments/kalat...

Toki se riippuu ravintotekijöistä, veden lämpötilasta yms miten kasvu etenee, mutta tuo antaa jotain suuntaa.

Itse uskon, että kolmevuotiasta istutetaan sen vuoksi, että hävikki on pientä. Aika harva kala napsii 33cm mittaisia taimenen poikasia. Hauki toki, mutta senkin pitää olla suht' kookas.

Lainaa

Anonymous 16.8.2023 14:28

Tutkimus?

Anonymous kirjoitti:

Lienee ajatuksena joku tutkimus, istutetaan nyt 3 vuotiaita pikkumäärä ja lisäksi mätiä ja sitten seurataan saalisilmoituksia.

Lainaa

marcello 16.8.2023 16:49

Vanaja

Anonymous kirjoitti:

Suomen suuremmat järvet ovat istuta ja pyydä kalastuspaikkoja.

Se on kuitenkin fakta, että meidän kalastus pohjautuu istuta ja pyydä kalastukseen. Sitä ei kaikki tajua/ymmärrä.

Kalvolan ja Akaan puolella kuulemma on näitä pikkupuroja, jossa taimen luontaisesti kasvaa.

Vanajansellän historiaa olen tutkaillut, niin taimen, siika ja muikku oli yleisiä vanajanselällä. Taimen hävisi yleisesti 30-40 luvulla, kun Lempäälän säännöstelypatoa tms rakennettiin. Vanajanselän erikoisuus oli useamman kilon painoiseksi kasvava siika ja myös muikkukanta oli hyvä. Vesi oli sen verran kirkasta kauan sitten vielä 40-50-luvulla, että tuulastus oli varsin yleistä syksyisin Vanajalla, vielä osittain 60-luvulla vanajanselkä oli hieno vesistö,, mutta kuormitus kasvoi nopeasti liian suureksi, joten siika ja muikkukannat hävisivät nopeasti saastumisen myötä ja 70-80 uvulla kuhakannatkin koko inflaation.
Valkeakosken tehtaat ja Tervakosken paperitehtaat toisessa päässä, jossa ensin Kernaalanjärvi sai pahasti siipeensä ja sitä kautta myös Vanajaveteen kulkeutui saasteet. Yhdyskuntajätteet, Hämeenlinnassa Sairion Metsäliiton vaneritehdas sekä muut teollisuuden päästöt sekä Paroisten jätepumppaamon noin 20 vuotta kestäneet lurautukset, + sitten maatalous ja metsätaouden kuormitus, joten Vanajanselkä ja Vanajavesi oli valtavan kuormituksen alla vuosikymmeniä. Hämeenlinnan kaupungin läpi virtaavaa Vanajavettä/läpivirtausvesistöä käytettiin yleisenä jäteviemärinä. Pahemmaksi olisi mennyt, jos suunnitelmat olisivat toteutuneet täydessä mittakaaavassa, mitä 60-luvulla suunniteltiin Vanajavedestä tehtävän maakuntien yleisen jäteviemärin.

https://www.hameensanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/5255059

Aikamoinen työ on saada Vanajavesi ja Vanajanselkä kuntoon vuosikymmenten valtavan kuormituksen ja syntien takia. Kalakannat ovat kuitenkin elpyneet ja vesi on alakanut puhdistua pikku hiljaa.

Lainaa

Jj 17.8.2023 22:53

Kiitos Marcello, kiinnostava info paketti 👍

Lainaa

Anonymous 18.8.2023 10:54

Itse muistan ensimmäisiä

Itse muistan ensimmäisiä kertoja Vanajanselällä pilkkineeni 70-luvun lopussa ja siitä eteenpäin. Tilanne on nyt huomattavasti erilainen alkuvuosiin nähden. 80-luvulla keväällä kairan reijästä saattoi tulla metaaninen pöllähdys ja ruskeaa vettä tulla jäälle. Ei niitä kaloja aina tehnyt mieli pilkkiä tai syödä, mutta pilkittiin/syötiin silti kun ei paremmasta tiedetty. Nyt tilanne on toinen, mutta paljon on vielä tehtävä jotta vedet edelleen puhdistuvat. Yllä joku listasi asioita, joilla kuormitusta saataisiin pienennettyä (särkikalaa pois, lisää petokalatuki-istutuksia, alamittarajojen nostoja, kaislikkoja niittää, soiden ojia umpeen, kosteikkoja perustaa, koskien/purojen ennallastamista, yms...). Kestää vieä vuosikymmeniä, jotta pohjan sedimentti vielä puhdistuu. Yksi taho näitä ajamaan on Vanajavesikeskus eri yhteistyötahojen kanssa, mutta meistä jokainen voi tehdä asioiden eteen kalavesillä, jos halukkuutta on esimerkiksi pienimuotoisen hoitokalastuksen katiskakalastuksen avulla.

Lainaa

Anonymous 18.8.2023 20:02

Miksi poistaa kaislikoita? Ne

Miksi poistaa kaislikoita? Ne käyttää ravinteita mitä järveen valuu. Järvien kohtalo riippuu valuma-alueen päästöistä, ne kuriin ja sitten kaislikoita niittämään. Ei tosin onnistu Suomessa joten toivoa ei ole.

Lainaa

marcello 18.8.2023 20:34

Isosorsimo

Anonymous kirjoitti:

Vanajavedellä ongelmana on isosorsimo, jota istutettiin Vanajanveden rannoille reilu 100 vuotta sitten, ajateltiin lehmien syötäväksi, ei oikein kelvannut lehmillekään. Isosorsimosta on tullut varsinainen riesa Vanajavedelle ja myös Lehijärvelle
https://www.vanajavesi.fi/2018/wp-content/uploads/2015/03/kunnostustarve...
https://www.vanajavesi.fi/2018/wp-content/uploads/2019/05/Isosorsimoesit...

https://yle.fi/a/3-7471392

Ei tarvitse olla kovin suuri ruudinkeksijä päätellläkseen, kun Vanajavettä on kuormitettu vuosikymmeniä ja käytetty yleisenä jäteviemärinä, niin agressiivisesti kasvavalle vieraslajille isosorsimolle on annettu lisäedellytykset kasvuun, kun on ravinteita helvetisti vedessä, niin isosorsimo on käyttänyt ne hyväkseen ja syrjäyttänyt muita kasvilajeja. Jos isosorsimon jättää kasvamaan vuosiksi, niin kasvuston juuria on vaikea saada käsivoimin ylös, tarvitaan siihen hommaan jopa kaivinkonetta.

Lainaa

Anonymous 18.8.2023 21:01

Juuri niin. No mikä auttaa?

Juuri niin. No mikä auttaa? Se että se mikälie isojuurimo ei saa ravinteita. Jos ravinne kuorma pysyy samana ja niitä niität vaikka joka päivä niin jossain muualla se ravinne kuorma kasvattaa jotain. Ei tämä niin vaikeaa ole, aatteleppa ite, niinkuin jope vainaa sanoi

Lainaa

marcello 18.8.2023 21:49

Isorsimo

Vanajavedellä isosorsimo pääsi leviämään vuosikymmenten aikana, ravinteita riitti kasvuun ja ei tajuttu, miten agressiivinen laji on, syrjäyttää muita lajeja ja miten muuttaa Vanajaveden rantoja. 2000-luvulla on yritetty puuttua Isosorsimon leviämiseen enemmänkin.
Vanajavesikeskus on tehnyt hyvää työtä alueella.
Hamkin ja Vanajavesikeskuksen yhteisessä projektissa selvitetään, miten isosorsimon leviämistä ehkäistään ja torjutaan, tutkitaan isosorsimon käyttöä ja sen ominaisuuksia, mahdollisia hyötykäyttömahdollisuuksia ja niiden taloudellista kannattavuutta.

https://www.vanajavesi.fi/isosorsimo-rantojen-riesasta-resurssiksi/