Apuva hyrräkela !! jigi ei lennä ja jumii
11.08.2018 - 21:53
Olisiko hyrräkela experttejä paikalla ???
Ongelmani on seuraavanlainen. Eilen ostin ensimmäisen hyrräkelani ja tänään kävin kokeilemassa sitä ongelmaksi tuli se, että 10g jigi ei lennä kun vaivaiset 10m. Käytössä 0.14mm punottu siima ja hyrräkelani on okuma tormenta. Kelaaminen tuntuu takkuavan ihan kun olisi jotain välissä vaikka ei olekkaan kokeilin painavammallakin jigillä tulos ei paljon parantunut. Tuntuu, ettei säädöistä ole mitään apua voiko olla kela rasvauksen tarpeessa ?? vai pitäisikö käydä kipittämässä kauppaan takasin.
Joo noi Daiwan SV:t on tehty ul-kalastukseen. Japanissa on ihmiset pieniä, joet pieniä ja kalat pieniä.
Eikös toi Tatula SV ole tarkoitettu ihan pienten vaappujen ja vieheiden heittoon, ainakin kun katsoo Daiwan mainosfilmin SV keloista.... siimoiksikin on tarkoitettu ohuita koska paksua ei mahdu.
Curado 201k käy sitten vaikka hauenkalastukseen.
Eli eri käyttötarkoitukseen ja vieheille tehty nuo kelat.
Ei se suoraan mene noin. Daiwalla on puolat numeroitu viritysasteen mukaan.
100 on perus yleispuola, johon mahtuu "haukisiimaa" noin 80-100m.
103 on vähän enemmän 'viritetty', joka vetää selvästi vähemmän piuhaa. Kevyt puola, lähtökitka pienempi.
105 on kaikkein kevein näistä peruspuolista. Se on tarkoitettu selväti pinemmille vieheille. 0.15 narua menee enää joku 80m ehkä.
Sitten on Air puolat, jotka on tarkoitettu ihan pienimmille vieheille. Näillä heittää käytännössä 10g vieheellä kaikki siimat ulos jos haluaa.
Mulla on yksi 103 SV Steez. SV puolassa on iso inductor, joka jarruttaa sen verran paljon, että aloittelijankin on helppo sillä heittää. Sotkuja ei tule, kun puola pysähtyy ilman peukaloa heiton lopussa .
Toi uskomus voi ehkä pitää paikkaansa juuri sinun tapauksessa käsialalla. Ei kannata viljellä kuitenkaan yhtenä totuuutena.
Toi uskomus voi ehkä pitää paikkaansa juuri sinun tapauksessa käsialalla. Ei kannata viljellä kuitenkaan yhtenä totuuutena.
Mitä meinasit? Mun sanomiset on mun omia mielipiteitä ja itse testattuja kokemuksia. Yritän vain auttaa, jos joku kysyy. Oon aika hemmetin montaa kelaa kokeillut vuosien saatossa.
Steetz 105 sv kelalla saa ainakin kiskoa miten haluaa ja ylipyörimistä ei saa aikaan.
Bravenin vavan rakennus jutut sun muut tarkkaan seuranneena kyllä antaisin aika ison painoarvon herran mielipiteille, kannattaa muidenkin katsastaa ne on nimittäin aika hyvää settiä, loput sitten voi selvittää itse vaikka youtubesta katsomalla arvosteluja.
Bravenin vavan rakennus jutut sun muut tarkkaan seuranneena kyllä antaisin aika ison painoarvon herran mielipiteille, kannattaa muidenkin katsastaa ne on nimittäin aika hyvää settiä, loput sitten voi selvittää itse vaikka youtubesta katsomalla arvosteluja.
Hahaha. Tämmöstä räpellystä tää on vielä, mutta rakkaudesta lajiin! Tulee Pikefestiin, Sieravuoreen 1-2.9 kokeilemaan ja kattomaan. Mul o kaikki vehkeet siel mukana. Saa heitellä ja heilutella. Steezejä o vasuria ja oikuria, jos ei onnistu molemmilta puolilta heitto. Jigivapoja taitaa olla enemmä ku haukivapoja.
Edelleen mulle on just ja sama noiden kommenttien kans niin kauan kun ei ole pokkaa esiintyä omalla nimellä. Painoarvoa tasan nolla.Ei haukku haavaa tee. Naurettavaa itkentää nimimerkin suojista.
Mä puhun omista kokemuksista. En tiedä markettien vavoista, enkä halvemmista keloista mitään, kun en ole niitä kokeillut pitkään aikaan. Mulla oli joskus yksi Abu Ambassadeur. Ensimmäinen ja viimeinen.
13 Fishingin Concept A3, C ja E oli ihan ok, mutta jotain jää puuttumaan. Samoin Okuma Helios Air.
Daiwat istuu omaan käyttöön paremmin, mutta ei Shimanotkaan huonoja ole. Varsinkin Aldebaranit on loistavia keloja.
Tässä on esimerkiksi erittäin hyvä ja unohdettu japsiherkku, Daiwa Pixy orange amber. Ei maksa käytettynä juuri mitään ja heittää hienosti jigiä.
Noita saa Alista halvalla.
Sitähän se tuppaa kaikissa teknisissä laitteissa olemaan.
Mutta hei, eihän se haittaa jos tykkää ja kuvittelee saavansa rahoilleen vastinetta. Silloinhan molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä.
Ei se ole kuvitelmaa vaan mitattavissa oleva fakta.
Ainakin vetokeloissa ero on kuin yöllä ja päivällä valmistusmaan mukaan. Esim. työkalujen nro 1 7000 mustaposkinen dööri. Ruotsissa tehdyt ovat ikuisia työkaluja, ei saa rikki oikein millään. Käyvät kuin kello kun vaan edes kerran viiteen vuoteen hiukan huoltaa ja välillä putsaa ikiruuvin. Sitten tuotanto siirtyi Taiwaniin. Laatu laski, mutta edelleen käyttöpelejä. Rohinoita ja kitinöitä silti enemmän. Lopuksi tuotanto siirtyi Kiinaan. Erehdyin yhden tuommoisen ostamaan, ensimmäisen ja viimeisen. Pohjatärppi hajotti koneiston täysin päreiksi. Avasin kelan ja sisältä ihan luokatonta kuraa, kevytmetallivalua ja stanssattua peltiä. Hinta keloilla pysyi koko ajan aika samoissa, samoin ulkonäkö.
Entäpä jos tuotanto olisi siirretty Japaniin?
Ei ne olisi huolinut.
Japanissa tehdään bain Daiwaa ja Shimanoa. Daiwahan ei ole alunperin Taiwanilainen vaikka ilkeät huhut niin väittävätkin.
Itse en ole niinkään maauskovainen, jos uskovainen muutenkaan. Merkistä riippumatta katon ominaisuuksia. Uudessa mallissa voi käydä huono tuuri muutenkin. Vaikka Abun tarina on totta ja kuuluisa, on moni muu kela onnistunut tehtaan siirrossa. Enemmän ollut (tahallista?) vikaa Ruotsin päässä QC-yksiköissä.
aldebaran on vähän pieni kela, ite en noista kaikista pienimmistä niin välitä, verrikaaliin ne on ihan hyviä mutta heittelyyn otan numeroa suuremman.
Samahan se on kaikilla magneettijarruilla, tehoa on ihan mahottomasti. Ei siihen Steeziä tarvita.
Ongelmahan noissa taitaa olla sitten lyhyet heitot.
Viistonninen dööri ja jarrupalat pois, kyllä lähtee isot ja pienet, peukalojarrulla
Eikä lähe. Peukalojarrutusta käytetään vain lyhyissä heitoissa.
Onko dööin käytöstä jotain oikeaa hyötyä avokelaan verrattuna? Tai siis minkä takia ihmiset käyttää noin huonosti toimivaa kelatyyppiä?
Keskustelupalstat ovat täynnä kyselyjä lyhyistä heitoista, ongelmista sotkujen kanssa, kehnosta jaetusta, vaikeasta huollosta. ym. Muutama kalakaveri tuskailee lyhyitä heittoja.
Avokelan heittopituuksin noilla ei toki koskaan päästä, mutta muut syyt varmaan menevät yli. Vai onko se pelkkää muotia.
On, jos halutaan heittää varman päälle. Magneettia pienemmälle säätämällä saadaan heittoihin pituutta, samalla kasvaa riskit.
deahan noissa on se että voidaan heittää 5g vaappua 25 metriä. Se on pitkä heitto Steez miehille. 30 metriä on jo hurrrrrjan pitkä heitto.
Pitkä heitto tarkoittaaa siis ihan eri asiaa kuin isompien kelojen pitkä heitto, joka on näiden pikkukelojen siimatilavuutta pitempi.
Keskustelupalstat ovat täynnä kyselyjä lyhyistä heitoista, ongelmista sotkujen kanssa, kehnosta jaetusta, vaikeasta huollosta. ym. Muutama kalakaveri tuskailee lyhyitä heittoja.
Avokelan heittopituuksin noilla ei toki koskaan päästä, mutta muut syyt varmaan menevät yli. Vai onko se pelkkää muotia.
Pituusheitto on kilpailulaji, tosin Suomessa aika tuntematon. Kilpailutuloksista voi nähdä että hyrräkelalla heitetään kaikissa sarjoissa pitemmälle, ainoastaan kevyimmässä sarjassa 7,5 g avokela on pitempiheittoisempi.
Pituusheittokelat eivät tavallisia kaloja ole nähneetkään ja niitä ei voi käyttää kalastuksessa.
Mutta eikös normaaleilla hyrräkeloilla heitot ole aina lyhyempiä.
Pituusheittokelat eivät tavallisia kaloja ole nähneetkään ja niitä ei voi käyttää kalastuksessa.
Mutta eikös normaaleilla hyrräkeloilla heitot ole aina lyhyempiä.
Minä ainakin kehtaan tunnustaa, että heitän haspelilla pidemmälle, kuin hyrrällä. Tosin heittopituus ei ole mitenkään tärkeä asia veneestä kalastaessa. Kala on muutenkin helpompi tartuttaa lyhyellä siimalla.
Hyrrän etuja on keveys, ergonomia ja se, että vieheen koukut on tosi harvoin siimassa (vt. haspeli + vaappu ns. poikittainen maila). Vapavalikoima hyrrälle on myös (maailmalla) parempi kuin haspeleille.
Kyllä nuilla japsikeloilla ja muillakin heittää sitä 10g nuppia + jigi ihan riittävän pitkästi. Sitten kun mennään alle 8g yhteispainoon, alkaa kelat erottua toisistaan.
Hyrräkelan perussäätö on aika simppeli. Puolanakselijarulla sivuttaisklappi pois puolalta ja heittojarru vaikkapa täysille alkuun. Sit aletaan heittelee. Kun varmuus kasvaa, voidaan heittojarrua alkaa asteittain löysäämään. olipa mankku tai keskari, idea on sama. Jos ei tule mitään, voi akselijarrua inan kiristää. Esim joillain raskailla haukivieheillä pelkkä heittojarru ei vain yksinkertaisesti riitä jarruttamaan puolan pyörimistä. Silloin voi vähän kiristää, eikä se hirveästi vaikuta heittopituuteen.
Sopivasti omaan käyttöön säädetty hyrräkela on aika sotkuvapaa, eikä jarruihin juuri tarvitse koskea. Mulla on jigauksessa SV kela mankku 3-4, Perus Magforce Z 5-6 aina. Shimanoissa pidän kahta palaa käytössä. Ei tarvitse säätää juuri koskaan, jos viehepainot on samaa luokkaa.
Ok, ei enimmäkseen pinttymä käyttää hyrrää.
Mikä on poikittainen maila?
koitapa haspelilla heitellä esim. 15 ja 18 sentin nilsuja eri tuulensuuntiin, niin piankin opit poikittaisen mailan
Niin, suosiolla otan etutkoukut pois noista nilsuista, jos joutuu "Louskulla" kalastaan.
Haspeli tekee tuulipussin ja sieppaa etukoukut kiinni.
Pikkujigeille mulla on calcutta 50 ettei tarvi rohisevaa kiinan haspelia käyttään
Mutta eikös normaaleilla hyrräkeloilla heitot ole aina lyhyempiä.
Kyllä ne pituusheittokelat on ihan tavallisia keloja, monella kalastajalla on paremmat viriosat.
Sivut
Lisää uusi kommentti