Aloittelialle hyrräkela
11.08.2020 - 15:10
Löytyisikö täältä valaisemaan hyrrämiehiä minkälaista hyrrää kannattaisi jigaukseen ostaa aloittelialle? Käyttökohteena olisi ahven/kuha +5-12g päillä tulee pääsääntöisesti viskottua. Tässä on kaksi kelaa mitä olen miettinyt:
https://www.sissos.fi/kalastus-ja-veneily/okuma-helios-sx-matalaprofiili...
https://www.sissos.fi/kalastus-ja-veneily/daiwa-prorex-tw-100sv-matalapr...
Mikäli löytyy käyttökokemuksia keloista niin olisi kiva kuulla saa toki ehdottaa muitakin hyrriä!!
Miksi muuten hyrrä? Tietty silläkin pystyy jigaamaan ja vannoutuneille hyrrä miehille muut ei kelpaa. Mutta jos hakee vaivatonta, sotkutonta ja kohtuuhintaista kelaa, niin se ei ole hyrrä. Suurin syy hyrrällä jigaamiseen on saada someen kuvia ja kermaporukoilta peukkuja.
Unohtaisin nuo alle 10g vieheet ja hyrräkelan jos kyseessä on ensimmäinen hyrrä.
Kevyt avokela on tuossa painoluokassa omiaan.
Hieman painavammilla vieheillä pääsee nopeammin sinuiksi hyrrän kanssa.
Hyrräkela on aivan omassa luokassaan, verrattuna avokelaan, mitä tulee tunnokkuuteen
herkkyyteen.Lisäksi hyrrän vaatima tila kalastuksessa kuin säilytyksessäkin on
huomattavasti pienempi.
Se mikä on missäkin hintaluokassa paras hyrrä, selviää jos ketju elää.
Hyrrän kanssa joutuu vaan keskittymään jonkin verran vavan valintaan ja joutuu varmaan hakemaan pari kolme erilaista vapaa eri painoluokkiin varsinkin jos hakee heittoihin pituutta. Keveiden vieheiden hyrrävavat ovat kiusallisen harvinaista herkkua suomalaisissa liikkeissä. Itse heittelen Abu Revo MGX hyrrillä. Niistä ei ole pahaa sanottavaa vielä ollut.
Daiwa Steez, ylivoimanen testivoittaja Erä lehdessä muutama vuos sitten. Kallis, mutta kivoja yksityiskohtia ja nautinnollinen laakerointi.
Tottakai ostat pikkuhyrrän ja sille soveliaan vavan.
Nautiskelet heittelemällä täsmäheittoja sinne minne haluat.
Vain pieni painallus peukulla ja taas lentää jigi.
Tai väännät louskun eli haspelin salpaa auki, pitelet siimaa sormenmutkassa ja toivot että heitto ei lennä kaislikkoon saakka ja jigi uppoaa suurinpiirtein sinne minne toivot sen laskeutuvan.
Olen päässyt kokeilemaan Daiwa Steezilla heittoa, ja kyllä oli kalastus nautinnollista
Okuma kepeempi ja paremmalla välsällä, daiwa muuten laadukkaampi.
Hyrrän kaveriksi pitkähkö puoli tai kokotoiminen ja ehdottomasti yksiosainen vapa on paras tae että jiki lehtää edes kohtuullisen hyvin.
100 luokan koko on turhan iso jikaukseen, parempi olisi joku 70 tai ihan 50 koon kela, niissä puola on kevyempi ns, finesse puola.
Jiki kalastuksessa ei siimaa tarvii 50-60 metriä enempää.
Edelliset kommentit paljastavat kyllä todella hyvin totuuden. Totta, hyrrässä on hyviä puolia. Kunhan ostat 3-4 vapaa aina muutaman gramman viehepainojen muutoksen takia. 100-250€ kpl. Sitten niihin jokaiseen se min. satkun kela. Kovaa treeniä kesä pari ja pystyt heittelemään ilman jatkuvia sotkuja. Sitten mietit miten miten saat kulkemaan ne yksiosaiset kepit. Jne jne. Kuulostaa tosi vaaivattomalta.
Tai sitten haet sen satkun haspelin ja sille vavan. Ja heittelet alusta saakka ilman sotkuja, ilman stressiä. Ja kannat sen yhden setin kotiin kala päivän jälkeen.
Yhen palan hyrrävavat ei mahu hissiin, saatika jos pitää ajella ratikalla mestoille niin ei onnaa. Teleksiä haspelilla kehiin.
Helpommalla ja halvemmalla pääsisi tietysti ostamalla sopivan kokoisen haspelin ja siihen kunnon vavan.
Mutta hän kysyi nimenomaan hyrrää eikä haspelia.
Ainakin mulle riittäisi halvempikin pikkuhyrrä ja jos ei ole ikinä hyrrällä heittänyt, Daiwa Tatula hyrrä ja samanmerkkinen vapa kaksisosaisena olisi noin 300€ sijoitus.
https://www.happyangler.fi/fi/kalastus/kelat/hyrrakelat/daiwa-tatula-100...
Tännekin tuli haspelimiesten kommentointia helppoudesta. Eihän sen helppoa tarvitse olla. Mutta kun pääsee hyrräkalastuksen kanssa sinuiksi, niin paluuta ei ole. Ainoastaan kelaonginnassa tulee käytettyä haspelia. Baitrunner jarrut on siinä hommassa ylivertaisia. Pikkuhyrrät niin heittelyyn, vertsutteluun kuin venepilkintäänkin. Yksi hyrräkalastuksen haaste on eripaksuisten siimojen tarve. Tätä ei ratkota varapuolilla vaan useammalla hyrrällä.
On se kyllä kummallista kun aina heti aletaan tarjoamaan ihan jotain muuta kuin kysellään. Sama jos kysyis, että nyt haluun syödä pitsan, mikä olis hyvä, niin ensimmäinen vastaus on, että et kai nyt pitsaa meinaa syödä, se on ihan pskaa.
Jos ei ole kompetenssiä vastata kysymykseen niin kannattais varmaan pitää turpansa kiinni. Tai ainakin näpit pois näppäimiltä.
Kas kun ei kukaan vielä ehtinyt ehdottamaan, että kaikista helpoimmalla ja halvemmalla pääsis kun ei menis
kaloja kiduttamaan ollenkaan.
Yhen palan hyrrävavat ei mahu hissiin, saatika jos pitää ajella ratikalla mestoille niin ei onnaa. Teleksiä haspelilla kehiin.
En kyllä keksi yhden ensimmäistä syytä, miksi vapaa pitäisi kuljettaa jonnekin hissillä? Mitä ihmettä te teette, ja missä kalastatte?
Onhan se hyvä myös varoitella, kun kyseessä aloittelija.
Vaikka olen kokenut, niin hölmöyksissäni olen pari pikkuhyrrää ostanut ja jääneet käyttämättä.
Aivan ehdottomasti kannattaa tilata Fishband gh100. Ja siitä nimenomaan se kevyempi malli sillä "laajakehä" puolalla. Pienellä säädöllä (niinkuin kaikissa hyrrissä) heittojarrut kohdilleen niin jo lentää eikä tuu sotkuja. Tämä kausi nyt mennyt täysin tuolla ja okuma, shimano ja daiwa jäi kotiin.
Aloitteleva kalastaja kysyi neuvoa. Niin siksi vähän kerrotaan realiteettejä. Itse heitän molemmilla, mutta en kyllä hankkisi esim. nuorelle ensimmäiseksi jigisetiksi hyrräsettiä. Ongelma nuorilla on se, että katsotaan juutuupista kalastusvideoita ja niissä teippiveneporukka heittään hyrrällä jihiö 3gr nuppilla. Ja siinä helposti nuori tai kokematon ajattelee, että se on se ainoa oikea tapa.
Kannattaa vielä harkita hyrrän hankintaa, paras tietysti jos pääsisit jonkun kaverin settiä testimään ja arvioimaan hankinnan järkevyyttä. Kannattaa suhtautua tupevideoitten touhuihin kriittisesti. Ne 3g nupit lentää sen 15 metriä mutta eihän sitä näytetä.
Myös nämä markkinointiin suunnatut tube videot on vahvasti lavastettuja taitavalla kuvan käsittelyllä.
Isot ahvenet on hankittu aiemmin, laitettu sitten koukkuun ja sopivalla leikkauksella annetaan ymmärtää että realiaikaisesti jikillä tuli. Tyypillisesti vielä jollain aivan ihmevärillä.
Juurikin nuo omituiset värit esittellään tarkkaan, luultavasti niitä on tuhansia varastossa myymättä.
No joo.Heittokalastuksen aloitin Abumatic 110
umpikelalla, rapiat 50 vuotta sitten.Siitä sitten
haspelin kautta hyrrään.Siinä välillä heittelin
myös vavalla siimaa, tupsun kera.Sanovat sen olevan ylväin tapa kalastaa.70-luvun dööri ei ollut kaikkein helpoin tapa tutustua hyrräkelaan
saloihin.Niin vaan niilläkin heittämään oppi, kompovapojen myötä.Silloiset hyrrät, Ns.döörit
olivat aivan jotain muuta kuin nykyiset ufo-muotoilut ihmeet.Nykyiset heittohyrrät ovat kyllä uskomattomia kapistuksia, verrattuna entisiin.Uskallan jopa väittää, että tämän päivän
halpishyrrä pesee heitto-ominaisuuksiltaan entisen 70-luvun"döörin" mennen tullen.
Tykkään hyrrästä, koska se on tunnokkaampi, herkempi, ja se ei ole niin "kolho"kuin avokela.
Silti, kaikkein keveimpään kalastukseen ja ohuille, alle 0.12 siimoille valitsen haspelin
Lyhyet, pitkät ja tarkat heitot, ja sinne mihin
haluaa vieheen osuvan, niin silloin hyrrä.
Jos haluaa vaan heittää pitkälle, heittää haspelilla.
Yleisurheilussa on tarjolla lajeja, joissa on tarkoitus heittää vain pitkälle.Niissä voi menestyä vaikkei hyrrällä osaisikaan heittää.
Jokainen osaa heittää kiven, kuinka pitkälle
ja osuuko, on harjoituksen tulos.
Se nyt vaan on hienompaa ja herkempää osua hyrrällä siihen
lumpeen viereen.Sitä ei voi vanha Kirka ymmärtää, että kehitys kehittyy.
Ennen wanhaan ei ollut vapaa tai kelaa, vaan oli siima maassa tai veneen pohjalla.
Siitä sitten Räsäsen näköinen lappu viskattiin
muutamalla kiapautuksella pään yli sinne lumpeen viereen.Käsin vedettiin siima takaisin.
Kumma kun ei heistä kukaan ei ole nyt nuorisoa
ja heidän hyrriään parjaamassa?
Aloittajalle vielä.Peukalo hyrräkelan paras kaveri.Peukalon käytön kun oppii, niin tietää mitä tarkoittaa tarkkuus ja pitkäheittoisuus.
Ja yksi asia vielä.Hyrrässä heitto vie viehettä ja vetää perässään siimaa.Tämän kun sisäistää
niin ymmärtää haspelin ja hyrrän syvällisen
eron.Siima purkautuu puolalta kokeneella peukalon avulla hallitusti.Nykykeloissa asiaa on helpotettu erilaisin jarrujärjestelmä, mutta kokemuksen myötä tarve niiden käyttöön
pienenee.Aloittelijan kannattaa ottaa vapasuosituksista onkeensa.
Kokenut perhokalastaja heittää siimaa vaikka harjanvarrella, mutta mielummin hyvällä vavalla.
Isommat pojat opetti peukalojarrun, ei ne mistään kelasta puhunu.
Aloittelijalle ei voi suositella mitään leluja ja nuo Kiinan pelleilyt voi jättää omaan arvoonsa. Mitään Steeziä halvempaa veiviä ei kukaan kunnollinen kalamies tai nainen vapaansa ruuvaa. Kepiksi vaikka Daiwa Air. Sitten kun innostuu lajista niin voi siirtyä laadukkaampiin, mutta tolla pääsee alkuun.
Pikkuisen pistin nappuloita peliin ja hankin Daiwa Alphasin ja Prorex AGS finessen. Jäi Curadot kaappiin. Ei oo kyennyt aiemmin myötäisestä vaihtamaan vastatuuliheittoon jarruun koskematta. Nyt onnistuu. Aloittelijallekin sopiva pikkuruinen kela.
Kaikilla järvillä ei ole karikoita joten 3g nupit voi olla aivan turhia ahvenen kalastuksessa. Omilla mestoilla kesällä 7g yleisin ja nyt mennään 12g painossa, nämä siis ahvenelle. Kuhalle 5-7g kutupatilla muuten 10-14g ja syyskuulta 15-20g on normi.
Kesällä haspeli aina ahvenelle ja kuhalle. Kuhalle otan hyrräsetin haspelin kaveriksi elokuun lopulla kun pyydöt on jo yli 20g. Perus Daiwa Tatula 100 hyrrälle sopiva viehe paino 15-25g, herkkyys ei riitä kevyempiin vaikka Daiwan laatukela.
Satunnaiset mielen häiriöt kivikko-ja penkka haukeen heitän Tatulalla, isommat haukipelit silver max hyrrällä.
Daiwan SV puolaiset ja/tai Shimanon joku DC malli. Eivät ole tarkkoja puolan pysäyttämisestä heiton jälkeen.
Meillä yhdeksänvuotiaskin osaa heittää SV puolaisella Daiwalla 10g viehettä.
Hyrrässä tärkeintä on kevyt finesse puola ja tietenkin että kela on asennettu yksi osaiseen vapaan.
Siimaa ei jikihyrrässä sen enempää kun haspelissakaan tarvii juurikaan 50-60 metriä enempää, oikeastaan siitä on vain haittaa pyrkiessään heiton lopussa nousemaan löysäksi kerrokseksi puolan ylipyörittyä hyrrä kelassa.
Järkevän taloudellistakin, perusrullasta saa kaksi kertaa vaihdettua siimat finesse puolaan. Finesse puolat löytyy kevyen pään heitto hyrrästä ja haspelista.
Hmmm... Onko se yksiosaisuus nyt niin tärkeää? Mielestäni kaksiosaisella ei nyt NIIN paljon häviä, että yksiosaisuus olisi kovin tärkeää. Muuten kyllä asiaa kirjoitit Finessse kalastuksesta.
Yksiosaisuus ..... joillekkin voi olla tärkeää hienon hieno painonero kaksiosaiseen verrattuna,, sillä jokainen liitos lisää painoa.
Yksiosaiset on marginaalituote ja hinnat sen mukaisia. Hinta-laatu surkeaa. Sama laatuisen vavan saa kaksiosaisena murto-osa hinnalla. Taas yksi turhake, pelkästään somekehujen hakemista varten. Ja onhan ne muun päälle pirun käteviä kuljettaa, säilyttää heh
Vavan osien määrällä ei ole nykypäivänä paskaakaan merkitystä. Aika monet aihiot saa yksi tai kaksiosaisina. Nykypäivän aihiot on niin hyviä, että sokkona et tiedä, kalastatko yksi vai kaksiosaisella vavalla. Molemmissa on puolensa. Ei siitä enempää. Sitä ei aloittaja kysellyt edes.
Ainoa pointti vavoista, että hyrräkela on _huomattavasti_ haspelia tarkempi vavan sopivuudesta suhteessa viehepainoon.
Avaajalle: Tuo 5-12g nuppi + kuhajigi (7-15cm) painaa yhteensä jo vähintään sen 13-20g jigistä riippuen. Tuohon painoon kelpaa jo melkein mikä tahansa hyrräkela. Lähinnä lompakon paksuus merkkaa, minkä valita. Kannattaa käydä kaupassa kokeilemassa, mikä on mukava käteen.
Suurin osa taitaa nykyään käyttää "sämpylää" eli matalaprofiilin hyrrää, mut pyöreilläkin on oma käyttäjäkuntansa.
Vasta 10g yhteispainon alituksessa hyrrän "kalleus" alkaa erottua edukseen ja heittotaidon tärkeys korostua.
Sivut
Lisää uusi kommentti