Talvea kohti - venepilkintää

Lähde: 

On tullut aika päättää tämän blogin hiljaiselo. Venepilkintää tuli vähänlaisesti harrastettua kevään/kesän/alkusyksyn aikana, mutta nyt alkaa olla tuon lajin kulta-aikaa.

Sen verran kesäkuulumisia vielä, että kiersin kesällä ensimmäistä kertaa Häme-cupin uistelukisoja. Loppusijoitus oli 9., joten ensi kesänä onkin vuorossa itselleni uuden lajin SM-kisat kun suuntaamme SM-uisteluun Lappajärvelle. Kesällä ei oikein aikaa kirjoittelulle irronnut, kun likimain kaikki töistä jäävä vapaa-aika meni kalastukseen ja marjastukseen. Lisäksi juoksemassa on tullut käytyä heinäkuun alusta asti pari kolme kertaa viikossa ja siihen työmatkapyöräilyt päälle, nousukunnossa siis ollaan. :)

Nyt kolme edellistä kalastuskertaa on ollut puhtaasti venepilkintää, kun jigaus tuntui menevän turhan haastavaksi. Tässä raporttia jokaisesta kalastuskerrasta erikseen.

13. lokakuuta, Pyhäjärvi/Nokia, Saviselkä

Pari viikkoa tätä ennen tuli ahventa jigillä oikeastaan aivan hulluna. Suuntasinkin samaan paikkaan kuin mistä edelliskerralla oli tullut ahventa 5-10m vedestä. Nyt vaikutti huomattavasti haastavammalta. Samalta alueelta ei juuri parvia kaiussa näkynyt, mutta päätin silti ajopilkkiä syvenevää penkan reunaa. Syöttejä ei mukana ollut, ja aloitin tasurilla. Ensimmäinen kala nappasi vasta kun vene ajelehti 12m syvyyteen asti. Sen verran piti "vääräoppisuutta" harjoittaa, että otin tältä ahvenelta silmät syötiksi isoon värikoukkupilkkiin. Pikkupilkeillä ei tule värikoukussa syöttiä käytettyä, kun se pilaa pilkin uinnin. Sen sijaan syvässä vedessä isolla pilkillä syötittämisestä ei ole tuntunut olevan ainakaan haittaa. Iso pilkki jaksaa hyvin uittaa syötitettyäkin kolmihaarakoukkua. Kolmihaarakoukku taas parantaa kalojen kiinni pysymistä huomattavasti verrattuna yksihaarakoukkuun kun pilkitään näin syvässä. Isoon pilkkiin kiinnitän kolmihaaran uistinrengas-leikari-uistinrengas -yhdistelmällä, jolloin ahven saa nielaistua sen hyvin ja tuo yhdistelmä kestää myös vetoa paremmin kuin pilkkiketjut.

Kalaa alueella ei tuntunut oikein olevan, mutta noin kilometrin päässä oli suurehko lokkiajo, joten sinne päin siis! Ahventa tuntui olevan alueella runsaasti, mutta harmillisen pienikokoista. Olikohan edes joka kymmenes otettavaa kokoa...Tunnin pari alueella kuitenkin nyhjäsin, ja paikoitellen osui muutamia yli 100g ahvenia, mutta heikkoa oli siltikin. Ahventa nousi parhaiten syvänteen päästä 5-6m vedestä. Sekaan nousi päivää piristämään kuitenkin yksi vajaan kilon painoin kuha.

Taustalla näkyvään värikoukkupilkkiin ottanut kuha
Hetken mietintätauon jälkeen päätin siirtyä yhteen paikkaan, mikä on jo pitkään kiinnostanut kokeilla tähän aikaan vuodesta, ja suuntasin kohti Ruonanselkää. En kuitenkaan päässyt sinne saakka, kun Luodonsaaren kupeessa oli suurella alueella lokkeja. Vettä oli alueella 11-12m, ja ihmettelin suuresti voiko näin syvässä olla ahventa. Kaiku kuitenkin piirsi välillä väliveteen kaloja, joiden arvelin olevan ahvenia.

Lokkiajoa Luodonsaaren kupeessa
Tuuli oli melko kova, mutta kokeilin silti aluksi ajopilkintää. Nopeasti selvisi, että alueella tosiaan on ahvenia ja vieläpä hyvän kokoisia. Aikani niitä kokeilin ajopilkkimällä ja aina välillä tuli pari ahventa, mutta hiljaistakin oli välissä. Välillä pilkin värikoukkupilkillä ja välillä tapsilla, mutta suuria eroja en kalantulossa huomannut. Osa kaloista tuli aivan pohjasta ja osa 5-6m pinnasta eli noin puolesta välistä.

Lopulta päätin kokeilla ankkuroidusta veneestä tapsipilkillä, ja tuo todellakin kannatti! Kalaa oli pohjassa paljon, mutta kaiku ei niitä oikein piirtänyt näin syvässä vedessä, vaan ainoastaan selvästi pohjasta irti olevat kalat. Paikallaan ollessani kaloja alkoikin alla näkyä, mutta syönti oli todella nirsoa. Silti sain kaloja ylös hyvää tahtia, sillä parvet olivat isoja. Ahvenet piti "naarata" aivan pohjasta. Ahvenen keskipaino oli noin 100g luokkaa. Pari kolme ankkuripaikkaa kokeilin, jonka jälkeen ahventa oli kasassa sen verran mukavasti, että sai päivän laittaa pakettiin. Kyllä oli palkitsevaa kun löysi sen päivän keinon, jolla oikeasti kaloja sai hyvin, vaikka syönti oli huonoa.

Noin 9 kiloa filekalaa
20. lokakuuta, Pyhäjärvi/Nokia, Saviselkä/Sorvanselkä/Ruonanselkä/Säijänselkä

Aluksi kävin tietysti katsomassa edellisviikon paikan, mutta siinä ei enää tuntunut juurikaan kaloja olevan. Pikkuahventa nousi, mutta yli 100g ahvenet loistivat poissaolollaan. Myöskään lokkeja ei enää alueella pyörinyt. Päätin toteuttaa sen, mitä viime kerralla harkitsin eli lähdin ajelemaan kohti Ruonanselkää. Aivan sinne asti en päässyt, vaan matkan varrella Sorvanselällä näytti olevan lokkiajoa. Tapsipilkki veteen, ja saman tien 200g ahven ylös. Lisää ei kuitenkaan hetkessä tullut, ja pudotin ankkurin. Tältä ankkuripaikalta sain muutamia yli 100g ahvenia, mutta varsin nirsolta tuntui syönti. Isommat ahvenet ottivat vasta kun tarjosin pelkkää kultamorria matosyötillä. Vettä oli tällä alueella aika tasaisesti 10-11m.
Tänä päivänä sai hakea hieman tyynempiä alueitaNoin kilometrin päässä alkoi valtava lokkiajo, ja päätin nostaa ankkurin ja siirtyä sinne. Ahventa alueella olikin, mutta parvet eivät tuntuneet tiheiltä. Jonkin verran sain eri kohdista noin 100g ahvenia, mutta 150g ei tainnut mennä rikki kertaakaan. Ahventa oli tuossa monessa syvyydessä 6-11m väliltä.
Siispä seuraavaksi Ruonanselän suulle. Tuo ei kuitenkaan tuonut tilanteeseen oikeastaan mitään uutta. 8-10m vedestä nousi harvakseltaa ahvenia, joista vain pieni osa oli yli 100-grammaisia. Melko pitkään alueella kuitenkin pyörin, kunnes luovutin. Pikkuahventa oli paikoitellen ihan hurjasti, mutta niistä kohdista ei edes sekaan tullut yli 50-grammaisia.
Kello oli jo aika paljon, mutta päätin vielä lähteä ajelemaan aina Säijänselälle asti, kohti tuttuja talvipilkkipaikkoja. Ahventa (100g+) ei ollut tuossa vaiheessa kasassa kuin pari kiloa. Löysin heti Säijänselältä lokkiparven ja myös ahventa tuntui olevan alla. Ensimmäisestä ankkurista heti muutama yli 100g ahven. Tuollakin alueella oli hämmästyttävän tasainen pohja ja n. 10m syvää. Lokit alkoivat hetken päästä lyömään pintaan taas noin kilometrin päässä, ja ei muuta kuin sinne. Kalaa oli kaiun mukaan alla erittäin runsaasti. Vettä ei tässä ollut kuin 7 metriä. Ankkuri veteen, ja ahvenia nousi ylös ehkä kolmisenkymmentä. Vaihdoin tapsivehkeet tasuriin ja tuo näytti nyt toimivan hyvin. Ahventen koko oli hyvin vaihtelevaa alle 50 grammasta aina yli 300 grammaan. Kalantulo kuitenkin lakkasi yhtä nopeasti kun alkoikin ja menin käymään takaisin edellisellä paikalla missä olin ollut ankkurissa.Tämä tasuri (nimeä tai merkkiä en tiedä) tuntui toimivan
Kauaa en kerennyt olemaan, kun lokkiajo alkoikin uudestaan tuolla josta juuri olin lähtenyt, ei olisi kannattanut siis paljo siirtyä. Menin takaisin, ja kalaa tuli vähintään yhtä hyvin kun aiemminkin. Tasuriin puri hetkittäin oikein lujaa. Hetken kaloja nostelin, kunnes totesin että tämä saa taas riittää: seuraavaksi fileeraushommiin. Kyllä oli hienoa löytää pitkästä aikaa hyvin tasuria syövää kalaa. Noin 8 kiloa kertyi 100-350g ahvenia.

Kokonaissaldo n. 8kg filekalaa

Syönnöksessä oli hieman suurempaakin pikkukalaa
26. lokakuuta, Pyhäjärvi/Saviselkä

Viime lauantaina en kerennyt kovin kauaa järvellä olemaan, kun aamusta oli vielä kova tuuli ja tuli talvirenkaat vaihdettua autoon ja polkupyöräänkin.

Noin klo 13 saavuin kuitenkin jälleen Saviselälle. Tällä kertaa näytti pääsevän helpolla, sillä heti näkyi useita eri lokkiajoja pitkin Saviselkää. Ajelin näistä lähimmälle, ja heti siitä sain ensimmäiseen vajaaseen tuntiin pari kiloa oikein mukavan kokoista 100-300g ahventa. Pienemmät eivät juurikaan kiusanneet. Ahvenet olivat syvässä 11-12m vedessä. Pilkin kehimisvavalla ja tapsipilkillä, ja istuin pilkkirepun päällä. Eipä tuo enää hirvittävän paljoa talvipilkinnästä poikennut. :)

Kun ensimmäisen kerran syönti tuntui hiipuvan, siirryin toiselle puolelle selkää, jossa oli myös pitkään jo ollut lokkiparvi. Sieltä alkoi myös tulemaan heti ahventa, mutta koko oli huomattavasti pienempää. Tein pienen siirron noin 50 metrin päähän, johon seuraava "reikä", eli ankkurin pudotus. Tässä oli syvää 10 metriä.

Tuossa ankkurissa tulikin sitten viihdyttyä melko pitkään. Kalaa ei mitenkään tulisesti noussut. Vaihdoin tasuriin ja välillä kaloja tuli ja välillä ei. Sen verran tapahtumaa oli, että ei siitä halunnut siirtyäkään. Varmaan nelisen kiloa 100-350g ahvenia nousi tuosta ankkurista. Muutaman sadan metrin päässä oli myös lokkiparvi, ja lähdin välillä käymään siellä.

Ankkuri veteen ja tapsipilkkiä alas. Vettä oli taas sen 10 metriä. Muutama yli 100g ahven tuli heti, mutta sitten alkoi hiipua ja kalan koko laskea. Pidin pienen evästauton ja palasin sitten vielä hetkeksi takaisin edelliselle paikalle, mutta isoin syönti tuntui olevan ohi. Kello oli 16, ja alkoi jo hieman hämärtää. Päätin lähteä kalankäsittelyhommiin. Ihmeen aikaisin tuntui syönti lakkaavan, iltasyönnistä ei siis tietoakaan. Toki keli oli nytkin melko harmaa. Yli 100g ahvenet otin ja niillä oli painoa 8,4kg, isoin ahven 330g. Käytettyyn aikaan nähden ehdottomasti parasta kalantuloa lokakuussa tänä vuonna.
Päivän keli

Loppuun vielä muutama sana venepilkkivälineistä.

Tapsipilkkeinä käytin ihan samoja liukupilkkejä kuin mitä kisoissa käytän talvellakin. Pilkin leijaavuudesta ei ole tuntunut olevan kuin haittaa, sillä tärkeintä on saada pilkki nopeasti alas ennen kuin parvi ui tiehensä. Tosin näin syysaikaan kalat ovat vielä huomattavasti kovemmassa liikkeessä kuin talvella. Sen huomaa jo siitä, että joka reissulla kalat löytyivät aivan eri paikoista. Siima on hieman paksumpaa kuin talvella, liukupilkeissä 0.20-0.22mm (talvella yleensä 0.18). Ihan sen takia, että kalan joutuu nostamaan veneen laidan yli ja siinä siima väsyy paljon. Syöttinä on nyt kelvannut ihan ahvenen silmä, kuten yleensä toimii talvellakin. Vasta selvästi yli 300g ahventen kanssa tulee käytettyä haavia.

Pelkällä morrilla tuntuu toimivan astetta suuremmat morrit kuin talvella, vaikka nyt ei toki juurikaan tarvinnut morriin turvautua. Tuollainen 2-3g painoinen morri vajoaa hyvin mukavasti jo 0.18mm siimalla yli kympinkin vesiin. Syöttinä olen käyttänyt nyt matoa, mutta kärpäsentoukatkin varmasti pelittää.

Tasureita en kovin montaa kokeillut, mutta keskimäärin suuremmat toimivat kuin talvella. Pyhäjärvellä tosin kuore on sen verran suurikokoista, että talvellakin monesti aika isot tasurit toimii ihan perus filekalallekin. Ero esim. Kulo-Rautaveteen on mielestäni tuossa huomattava.