Siikaongella Laajasalossa - uudet

Lähde: 

Uutisiin materiaalin kuvaus menossa
Kävin kokeilemassa perjantaina haukipisteen saamista Laajasalossa kun tilaisuus loppuperheen kyläillessä tämän mahdollisti. Tunnetusti munat meni pataan. Yritin saada haukea työkaveri Millan antamilla suurhaukivieheillä, MC rubberilla ja Daiwan Lacy Shadillä, jälkimmäinen jäi jonnekin vastarannan kaisloihin.

Suurhaukien kalastaja en ole kuten välineetkin sen kertovat. Kelana oli baitrunner-kela, joka on käytössä suurempien kalojen pohja -ja täkyonginnassa, vapa kyllä menee täysin näissä hommissa.

Tyhjän kalastamisen jälkeen olin purkamassa välineitä ja pakkaamassa niitä autoon kun takaani kuului naisen ääni;

Oletko kalalle menossa?En. Vastasin. Jatkoimme keskustelua ja selvisi, että rouva on Saara Rantanen, toimittaja MTV:stä.

Etsin kalastajaa kenen kanssa pääsisin siikaongelle. Juttelin aiheesta jo Svk:n toiminnanjohtajan kanssakin, jatkoi toimittaja. Ai Olli Saaren, tunnen herran.  Keskustelu eteni kuten olettaa saattaa, lupasin palata aikatauluun sn jälkeen kun olin ensiksi jutellut aikataulusta vaimoni kanssa. Illalla lähetin tekstarin;

Viideltä rannassa.Sovimme paikaksi Tallisaaren pienen hiekkarannan Laajasalossa. Rannalla hän oli nähnyt viikolla siianonkijoita saavan saalista. Itse en aikaisemmin kyseisellä rannalla ole käynyt, joten paikka sopi myös minulle.

Tiesin myös, että viedessäni toimittajan Helsingin tai Espoon suosituimmille siikapaikoille, voisi palautetta tulla tutuilta sekä tuntemattomilta.

Näissä tunnelmissa mieli ja sielu lepää

Voiko ihanammin päivä enään alkaa, onko ihanampaa aamua kuin tää. Istuin yksin täysin tyynen meren rannalla, mustarastas ja talitiaiset herättivät hiljaisin sulosävelin ympäröivää urbaania kaupunkimetsää uuteen päivään.

Tapsit kiinni leikareihin ja vavan pyyntiin. Koirani Nemo etsi itselleen sopivan kohdan johon köllähti nauttimaan lintujen laulusta. Vapoja virittäessä myös Saara saapui rannalle.

Filmitähti
Auringon ensisäteet nousivat Puuskaniemen metsän siimeksen läpi. Pieni harvempi kohta horisontin siluetista tarjosi säteille oivan raon valaista aamuamme. Itselleni tärkeää kalastuksessa on nautinto, se tunne kun tiedät ettei tarvitse saada mitään retken ollakseen onnistunut.

Hetki rauhoittumista keskellä etätyön- ja koulun, tässä merta tuijottaessa mieli lepää. Unohtuu hetkeksi arjen hektisyys.

--------

Tähän väliin tulee teksti uutisen julkaisun jälkeen...

--------

Tuuri on ansaittava. Nuoret kalamiehet Laajasalosta Niko ja Onni saapuivat myös rannalle rupattelemaan. Nopeasti kävi selville, että pojat ovat kalastaneet saaren ympäristössä useampia vuosia eikä kalatarinoita näiltä rannoilta tarvinnut kauaa odotella.

Seuraamme liittyi myös vanhempi herra. Tottunein ottein virittyi nopeasti kolme vapaa pyyntiin. Virittämisen jälkeen mies hävisi metsän uumeniin niin kutsuttuun Hotelli Helpotukseen.

Kilikili, reunimmaisen vavan kilikello ilmoitti. Tasaisesti kiihtyvä kilinä oli merkki, että kala on kiinni koukussa.

Näistä hetkistä ne muistot selkärankaan tallentuu.

Tätä tekstiä kirjoitellessani vieressä poika kelaa leikkikalaa virvelillä huutaen;

Kala, Kala... 
Välillä saalis uiskentelee Nemon juomakupissa...