Nokian Kulovedellä

Lähde: 

Kulovedellä tuli vihdoinkin käytyä pilkillä Siuron edustalla. Tuo on sen verran virtaavaa aluetta, että alueella tarvitsee olla erityisen varovainen kävi sitten mihin aikaan talvesta tahansa. Nimittäin Melon voimalan juoksutukset ovat tuolla kaikkein kovimmat juurikin talvella. Olen tuolla alueella aktiivisesti kalastanut veneestä pari viime kesää, mutta nyt vasta kävin koittamassa osaa samoista paikoista jään päältä. Naarlahdellahan väkeä on käynyt jo pitkään, mutta sen verran voin sanoa että olin siitä useamman kilometrin päässä.

Olen tässä viime päivinä rakennellut kehittäviin ketjupilkki/värikoukkuvapoihin hiilikuitukärkiä alkuperäisten Karismaxin lasikuitukärkien tilalle. Tarkoitus oli niitä testata jo Vitträskillä, mutta syönti oli siellä niin heikkoa että meni morritteluksi. Tällä kertaa päätin heti alusta alkaen testata näitä uusia kärkiä, tällä kertaa siiman päässä oli Kilpasepe omatekemällä ketjukoukulla (oli muuten sama pilkki, jolla nousi 2018 SM-pilkin suurin saalis...)

Oikealla tuunattu hiilikuitukärki, vasemmalla alkuperäinen

Päätin keventää pilkkipäivää sen verran, että jätin tällä kertaa kaikuluotaimen kotiin. Pulkalla kun sitä on aika tuskaista vetää kun on lumen alla vettä ja pulkan pohja kerää jäätä.

Olin jäällä vähän turhankin aikaisin, joten en pilkkinyt vielä lähtörannasta, vaikka se olikin syksyllä yksi parhaista venepilkkipaikoista. Muutaman minuutin kävelyn jälkeen aloitin pilkkimisen kartan mukaan 6m viivalta, mutta vettä ei ollut alla kuin 4,5 metriä. Melko pian oli selvää, että kaikkialla muuallakin oli vähemmän vettä kuin piti, eli vedet oli melkoisen alhaalla. Kaloja en aloituspaikaltani saanut, vaikka tuokin on syksyllä ollut yksi parhaita paikkoja.

Aamuhämärä

Alueet oli melko koskemattomia, mutta vähän matkan päästä löysin kuin löysinkin kahden ihmisen jalanjäljet ja pulkanjäljet. Lähdin seuraamaan vanhoja jälkiä, kun ajattelin siinä ainakin varmasti jään kestävän. Muilla alueilla tein 20-50m välein varmistusreikiä kun tarkkailin jään vahvuutta, joka vaihteli siihen asti 12-20cm. Yhdelle alueelle oli tehty muutama reikä pienin välein ja potkittu reilusti laikkuja jäälle. Kokeilin yhdeltä laikulta aluksi ketjupilkillä, mutta kaloja ei tuntunut olevan. Vaihdoin morriin, ja huomasin, että virtaus on aika kova kun siima lähti heti sivulle. Sain kuitenkin morrilla 4 pikkuahventa tästä reiästä.

Pikkuahvenet eivät kuitenkaan herättäneet mielenkiintoa, vaan suuntasin muiden pilkkijöiden jälkiä pitkin kohti paikkaa, josta sain aivan loppusyksystä parhaat saaliini venepilkillä. Matkan varrella oli muutamia hyvän näköisiä laikkuja, mutta ahvenia ei niistä noussut. Yhden laikun reunassa oli vain 8cm jäätä, joten keskemmälle en joka laikulla tohtinut mennäkään.

Jonkin ajan kuluttua saavuin oletetulle kalapaikalle. Tein aluksi neljä reikää riviin keskeltä rantaa kohti. Toisesta reiästä sain yhden pienen ja yhden hieman alle 100g ahvenen. Ajattelin, että kohta alkaa ahventa nousta. Vaan seuraavat vajaat 10 reikää eivät sitten antaneetkaan kaloja. Alkoi olla jo aika luovuttajafiilis, mutta päätin kokeilla vielä toisesta suunnasta, josta syksyllä en saanut kaloja.

Heti ensimmäinen reikä antoi ketjupilkillä pari 150g ahventa, ja hetken päästä hauen. Päätin rauhoittaa tuon reiän hetkeksi ja tein lisää reikiä. Seuraavista melkein 10 reiästä taisi 7-8 reikää antaa filekoon ahvenia. Kaloja tuli vain 1-7kpl/reikä, mutta koko oli sen verran mukavaa, että jäin alueelle yrittämään vielä yli tunniksi. Pilkin kaikki reiät sekä ketjulla että morrilla, ja kaikki reiät aloitin ketjulla. Kappaleita sain molemmilla välineillä suunnilleen saman verran, mutta morrilla tulleet ahvenet oli keskimäärin isompia. Ketjulla pilkin pelkästään reilun metrin irti pohjasta, kun taas morrilla koko vesialueen pohjasta metri ylöspäin. Uskon tuon välivedestä pilkkimisen aktivoivan ahvenia enemmän. Kokeilin myös tuon "haukireiän" uudelleen ja sain siitä vielä melkein 300g ahvenen. Vettä oli tuolla alueella 3,5-4,5m, joten ajankohtaan nähden aika matalissa vesissä olin. Alue oli tasaisessa lumipeitteessä.

Syönti kuitenkin hiipui nopeasti, ja lähdin kävelemään autolle päin. Kokeilin vielä uudelleen sen reiän, mistä sain aamulla ne 4 pikkuahventa. Nyt en saanut enää sinttejä, vaan morriin otti samasta reiästä noin 200g ahven ja toinenkin oli kiinni, mutta karkasi. Lopuksi kokeilin vielä lähtörannasta kymmenkunta reikää tai enemmänkin, mutta alue oli suuri pettymys. En saanut tuolta alueelta mitään merkkiä kaloista, vaikka koitin 3-6m syvyyksiä.

Päivän saalis oli tuttua settiä Kulovedelle, vaikka koitinkin uusia alueita. Tuolle alueelle tulee varmaankin vielä tänä talvena mentyä, mutta mielessä on samalta järveltä niin monta muutakin potentiaalista paikkaa, että ei kaikkiin millään ehdi. Päivän saalis oli noin 4,5kg ahvenia, ja 10 suurinta painoi 2440g. Suurimmat ahvenet olivat 310g ja 300g.

Sama paikka kuin aamulla kuvattu, kaloja ei tästä tosin kuvasta huolimatta noussut
Keskikoko oli varsin mukavaa, muutamia pienempiä ahvenia tuli näiden lisäksi