kyllä ja pahasti.
Kolmihaarakoukun yksi koukku rimpuilevan hauen suunpielessä ja yksi sormessa jossain jänteen takana. Tovi meni ennenkuin sain kalan irti ja sit oli jo sormi turvonnut niin, että ei ollut enää hermoja kääntää väkästä ulos. Kyllä se sattus ja pititi vielä selvitä lääkärillekkin. Ensiavussa kaksi potilasta lähti pois, kun istuin penkille odottamaan puudutuksen vaikutusta. Saaristolääkäri oli huumorimiehiä ja sitä kyllä sillä hetkellä kaivattiin!
Kun se koukku kunnolla repii sormensisusta niin karskiltakin ukolta voi kyynel vierähtää.
Onneks mulla ei veri pahaa ja uskallan silti nyöntää, ett sattu ihan mielettömästi, eikä tullut mieleenkään kaivaa sivuleikkureita kun tilanne oli päällä.
Kerran jäi uistin molempiin käsiin kiinni, keskikoukku oli sormessa ja peräkoukku toisen käden kämmenessä kiinni. Oli hankala irroittaa ja sattui saamaristi kun pihdeillä revin noita koukkuja irti.
Tässä tapuksessa on varmaan viisaita katkaista vain rengas, ja sitten lääkäriin. Toivottavasti ei käy kuten pojaleni: Lääkäri oli kai jostakin Irakin aavikolta, eikä ollut nähnyt ongenkoukkua koskaan. Neuvoa piti itse, mitä tehdä. Oli vielä niin voimaton, ettei saanut koukun kärkeä pihdeilla poikki. Piti hoitsun tehdä se homma. Muuten yllättävän helppo homma: Ensi sattui a9ivan vietävästi, mutta sitten sormi puutui jotenkin itsekseen. Puudutuspiikki vielä päälle, niin ei tuntunut missään, ja paranikin nopeasti. Koukku oli uusi, vanhan kanssa tarvitaankin jo jäykkäkouristuspiikki jatkoksi.
Uusavutonta mennä lääkäriin. Terveyskeskuksilla on muutakin tekemistä kun irrotella koukkuja sormista. Toki jollekin joku koukku sormessa voi olla niin iso asia, että koukkua pitää irroittaa juuri valkotakkiin pukeutunut hoitaja tai vaksi tai muuten tulee itku.
Toki jos haukikoukku on uponnut jänteeseen, niveleen tai niin lujaan paikkaan että irrottamiseen joutuisi käyttämään kohtuutonta voimaa voi puudutus olla paikallaan. Mutta monesti se terveyskeskus ei nyt vaan ole kalavesien likellä.
Pikkukoukut nyt tempaisee kuka vaan itsekin läpi. Itseltä on jokunen koukku irrotettu, lähinnä lapsena. Olen irrotellut myös muiden koukkuja, myöskin lähinnä lapsilta.
Kerran minullekin sattui siten, että haavin unohtuessa yritin nostaa taimenta veneeseen niskasta ja tuloksena oli koukku sormessa ja toinen taimenen suussa. Lopulta tilanne päätyi siihen että taimen sai revittyä koukun irti (peukalon pää repesi aivan halki) ja katkaisi vielä siimankin ja vei vaapun mennessään.
Melkoista kämmäröintiä nostella kädellä taimenta vaappu suussa. Tais olla vielä hyvissä voimissa kun siimanki sai poikki. Miten olisi väsyttely ensin? Tietynlaista avuttomuutta tuokin..
9 vuotiaana vasta muutaman taimenen uistelleena sen väsyttelyn oppi kantapään kautta (tai haljenneen peukalon kautta). Kun aloitti isolla järvellä yksin uisteluharrastuksen 8-9 vuotiaana ainoana oppaanaan kalastusliikkeen vinkit ja suuri uistelukirja joutui aika monet asiat opettelemaan käytännön kautta, tosin Taimenta ja Järvilohta savusteltiin aika paljonkin. Tuollainen väsyttely ei aloittelijalle tullut mieleen siinä vaiheessa kun tajuaa haavin jääneen rantaan.
Kommentit
Ei.
Aina se on sieltä sormesta poiskin tullut.
--pikeye
Sivuleikkurit mukaan
Kalassa kannatta pitää sivuleikkureita mukana. Koukun saa pois paljon helpommin kun voi katkaista koukun väkäsen kohdalta ja kääntää se sitten pois.
Koukku sormessa,
kyllä ja pahasti.
Kolmihaarakoukun yksi koukku rimpuilevan hauen suunpielessä ja yksi sormessa jossain jänteen takana. Tovi meni ennenkuin sain kalan irti ja sit oli jo sormi turvonnut niin, että ei ollut enää hermoja kääntää väkästä ulos. Kyllä se sattus ja pititi vielä selvitä lääkärillekkin. Ensiavussa kaksi potilasta lähti pois, kun istuin penkille odottamaan puudutuksen vaikutusta. Saaristolääkäri oli huumorimiehiä ja sitä kyllä sillä hetkellä kaivattiin!
Kun se koukku kunnolla repii sormensisusta niin karskiltakin ukolta voi kyynel vierähtää.
Onneks mulla ei veri pahaa ja uskallan silti nyöntää, ett sattu ihan mielettömästi, eikä tullut mieleenkään kaivaa sivuleikkureita kun tilanne oli päällä.
Kerran jäi uistin molempiin
Kerran jäi uistin molempiin käsiin kiinni, keskikoukku oli sormessa ja peräkoukku toisen käden kämmenessä kiinni. Oli hankala irroittaa ja sattui saamaristi kun pihdeillä revin noita koukkuja irti.
Kamelikuski lääkärinä?
Tässä tapuksessa on varmaan viisaita katkaista vain rengas, ja sitten lääkäriin. Toivottavasti ei käy kuten pojaleni: Lääkäri oli kai jostakin Irakin aavikolta, eikä ollut nähnyt ongenkoukkua koskaan. Neuvoa piti itse, mitä tehdä. Oli vielä niin voimaton, ettei saanut koukun kärkeä pihdeilla poikki. Piti hoitsun tehdä se homma. Muuten yllättävän helppo homma: Ensi sattui a9ivan vietävästi, mutta sitten sormi puutui jotenkin itsekseen. Puudutuspiikki vielä päälle, niin ei tuntunut missään, ja paranikin nopeasti. Koukku oli uusi, vanhan kanssa tarvitaankin jo jäykkäkouristuspiikki jatkoksi.
Menkää lääkäriin! Ei missään
Menkää lääkäriin! Ei missään nimessä kannata ruveta itse sitä irrottaa. Ei piikin jälkee satu yhtään.
Uusavutonta mennä lääkäriin.
Uusavutonta mennä lääkäriin. Terveyskeskuksilla on muutakin tekemistä kun irrotella koukkuja sormista. Toki jollekin joku koukku sormessa voi olla niin iso asia, että koukkua pitää irroittaa juuri valkotakkiin pukeutunut hoitaja tai vaksi tai muuten tulee itku.
Toki jos haukikoukku on uponnut jänteeseen, niveleen tai niin lujaan paikkaan että irrottamiseen joutuisi käyttämään kohtuutonta voimaa voi puudutus olla paikallaan. Mutta monesti se terveyskeskus ei nyt vaan ole kalavesien likellä.
Pikkukoukut nyt tempaisee kuka vaan itsekin läpi. Itseltä on jokunen koukku irrotettu, lähinnä lapsena. Olen irrotellut myös muiden koukkuja, myöskin lähinnä lapsilta.
Kerran minullekin sattui siten, että haavin unohtuessa yritin nostaa taimenta veneeseen niskasta ja tuloksena oli koukku sormessa ja toinen taimenen suussa. Lopulta tilanne päätyi siihen että taimen sai revittyä koukun irti (peukalon pää repesi aivan halki) ja katkaisi vielä siimankin ja vei vaapun mennessään.
Melkoista kämmäröintiä
Melkoista kämmäröintiä nostella kädellä taimenta vaappu suussa. Tais olla vielä hyvissä voimissa kun siimanki sai poikki. Miten olisi väsyttely ensin? Tietynlaista avuttomuutta tuokin..
Koukku
9 vuotiaana vasta muutaman taimenen uistelleena sen väsyttelyn oppi kantapään kautta (tai haljenneen peukalon kautta). Kun aloitti isolla järvellä yksin uisteluharrastuksen 8-9 vuotiaana ainoana oppaanaan kalastusliikkeen vinkit ja suuri uistelukirja joutui aika monet asiat opettelemaan käytännön kautta, tosin Taimenta ja Järvilohta savusteltiin aika paljonkin. Tuollainen väsyttely ei aloittelijalle tullut mieleen siinä vaiheessa kun tajuaa haavin jääneen rantaan.
Lisää uusi kommentti