Syy heikkeneviin kalakantoihin on kansalaisten

Kommentit

Ei ehkä mikään noista

Pidän ylivoimaisesti suurimpana syynä asutuksen ja teollisuuden päästöjä.
Vedet ovat muuttuneet / muuttumassa liian myrkyllisiksi kaloille.
Vankasti uskon, että normaaleilla kalastusvälineillä kaloja ei loppumaan saa, jos lisääntyminen on hyvin mahdollista.

Suomalaiset ei usko

Väheän kalastavat ei ymmärrä mitään kalojen lisääntymisestä tai biologiasta. Sen vuoksi verkotetaan liikaa ja liian pieniä kaloja.

Ympäristö

Ympäristötekijät:Rehevöityminen suurin syy,jokien patoamiset, myrkyt.Tähän kaikkeen kun vielä lisätään Suomalaisten perisynnit:Välinpitämättömyys kalakantoja kohtaan sekä tietämättömyys kestävästä kalastuksesta.Niin yhtälö on valmis.

Jälleen kerran voitaisiin tässäkin asiassa ottaa mallia naapurimaasta...

"Jälleen kerran voitaisiin

"Jälleen kerran voitaisiin tässäkin asiassa ottaa mallia naapurimaasta..."

Jep, kannattattais kääntää katseet itään, tai käydä siellä jopa kalassa.

miksi venäläiset sitten

miksi venäläiset sitten tulevat suomeen kalastamaan, jos venäjältä saa paremmin kalaa?? tässähän ne päätekijät jo tuli.
Ympäristötekijät:Rehevöityminen suurin syy,jokien patoamiset, myrkyt.Tähän kaikkeen kun vielä lisätään Suomalaisten perisynnit:Välinpitämättömyys kalakantoja kohtaan sekä tietämättömyys kestävästä kalastuksesta.Niin yhtälö on valmis.
Tuohon voi vielä lisätä rantojen ruoppaus ja rakentaminen, joka vaikuttaa paljon isommalle alueelle monta vuotta kuin kyseiseen ruopattuun rantaan "kutupaikkojen raiskaus"

Koska Suomessa

Koska Suomessa "ryöstökalastus" sallittua (ja terveempiä "huoria") siellä ei. Ja ainahan niitä ahneita löytyy, joille esim. 1 lohi/vrk ei riitä. Kannattais ehkä tutustua vaikka verkkokalastusmahdollisuuksiin Karjalassa.

Itse asettaisin pahimmat

Itse asettaisin pahimmat "rikokset" tähän järjestykseen:

-maatalouden päästöt
-turvetuotannon aiheuttama vesistöjen happamuusmuutokset, limoittuminen & vahva humuspitoisuuden nousu.
-välinpitämätön vesistörakennus ja se ettei meillä jokia palautuskunnosteta

-Jumalaton verkotus. merialueilla hyvin kyseenalaisissa paikoissa.

Näissäkin tuo syntilista muuttuu paikkojen mukaan.

Rieti

Osaltaan kaikki tekijät vaikuttavat. Monella merenlahdella on jopa satoja verkkoja pyynnissä tälläkin hetkellä, ja tutkimusten mukaan alamitan ylittävistä kuhista pyydetään paikoin yli 60% pois joka vuosi. Jokainen joka osaa vähänkään laskea, tajuaa miksi ei niitä suuria kaloja tälläisen kalastuspaineen alueilla esiinny.

Turvetuotanto tuottaa noin 1%.n ravinnekuormituksesta, ja Suomessa on ylipäätään vesistöjen tila todella hyvä. Käytännössä lähes kaikissa järvissä veden tila on niin hyvä, että sitä voi ainakin talvisin juoda sellaisenaan.

Valitettava tosiasia on vain se, että jos jossain järvessä on vähänkään enemmän isoa kalaa, niin alkaa vimmainen verkotus ja vapapyynti. Kalastuspaine kasvaa niin kauan, kun vain saalista tulee. Kun muutamana keväänä tyhjennetään pilkillä kaikki ahvenalueet, ja vielä kutulahdet tukitaan verkoilla, niin kalakanta alkaakin "yllättäen" vähenemään. Sitten alkaa vuosikymmeniä ilman kalastovaikutuksia toimineen maatalouden syyttely, jonka päästöt ovat vielä jatkuvasti pienentyneet. Kaipa se on helpompi nähdä se roska toisen silmässä, kuin tukki omassa?

Turvetuotannon vaikutus ei

Turvetuotannon vaikutus ei toki näy alueilla missä sitä ei ole _välittömässä_ läheisyydessä. Omilla mökkivesillä kirkasvetiset järvet on 20v jälkeen täysin humuksisia ja limottuneita. Sinne katosi samalla luonnonkutuinen taimen. Ja tosiaan tuolla alueella on mittavat tuotantoalueet (jotka jopa tutkinnan alla) valumasuunnan yläpuolella. Tätä riesaa ei kaikkialla ole, ja toivon hartaasti ettei edes tule.

Ja maatalouden riesa on sekin alueellista. Sepä onkin tutkittu että maatalouden päästöt on todellisia. Ne ei suoraan vaikuta kaloihin mutta välillisesti kyllä. Ongelmaankin olisi helppo ratkaisu. Peltojen kääntämistä vältettäisiin syksyllä ja keväällä tulvien aikaan. Olet siis sitä mieltä että lopetetaan verkkopyynti ja vapaukot jää kotiin niin sitten on kalaa?

Tulipa mieleen erään metsänomistajan tarina joka syytteli metsästäjiä paikallisesta lintukadosta vaikka oli itse hoidellut metsiänsä miten sattuu tappaen metsojenkin soitimen..

Ja lisäisin vielä edelleseen

Ja lisäisin vielä edelleseen että yhtä tahoa on turha syyttää. Kaikilla on varmasti oma osansa asioiden tilaan. Terve kehityskeskustelu on paikallaan ja jokaisen tulisi miettiä omia asenteitaan. Jos jokaisessa on vikaa 1% ja muuttujia on 50 saadaan 50% muutos suuntaan tai toiseen.

Mihinpä se perustuu Rietillä

Mihinpä se perustuu Rietillä väite turvetuotannon 1%:n ravinnekuormavaikutukseen Suomen järvissä ? Samoin olisin halukas näkemään, kun otat hörpyt lähes mistä tahansa järvestä Suomessa. Missä ihmeen pullossa olet elämäsi ollut, et ainakaan tuolla Suomen "alkuperäisessä luonnossa".

Rieti

Turvetuotannon päästöt ovat tutkitusti yhden prosentin luokkaa. Ja käytännössä missään järvessä ei ole talvisin sinileviä, tai muutakaan haittaavia epäpuhtauksia, ja tämän takia talvisin vesi on juomakelpoista talvella liki joka vesistössä. Kesällä tilanne on tietysti täysin toinen.

Mitä tulee noiden verkkojen limoittumiseen, niin tiedän kyllä paljon vesistöjä, joissa vuosikymmenten vimmaisen verkotuksen jälkeen on taimenkanta romahtanut, ja verkot limoittuvat rähähtäneen särkikalakannan aiheuttaminen vesistöekologisten muutosten takia. Varsin harvassa tapauksessa tilanne on se, että kalasto olisi pysynyt ennallaan, ja vesistön vedenlaadun huononeminen johtuisi vain turvetuotannosta tai vastaavasta.

Nimenomaan humus

Nimenomaan humus kiintoaineksena pilaa jokien kutusoraikot. Toki vimmattu verkottaminenkin on täällä meillä vielä villin lännen tasolla, johon tulee ottaa kantaa.

Jotenkin tuoksuu humukselle nuo "tutkimukset" että turvetuotannon osuus olisi vain 1%..ehkä nolla jäänyt perästä pois kun Vapo on ostanut tutkimuksen.

Se nyt on ihan sama loppujen lopuksi kenen se vika on, kunhan syylliset löydetään ja talkoovoimin parannetaan tilanne, yksityisiä ja valtiota myöten. En usko että ratkaisu on yksikulmainen vaan monella rintamalla pitää tarkastaa asenteita, toimintatapoja ja edelleen ottaa osaa kehityskeskusteluun.

Lisäystä edelliseen:

Lisäystä edelliseen: "Ympäristölupien vaatimuksia ei ole noudatettu. Useimmilla turvesoilla rikotaan ympäristöluvan ehtoja.
Tämä on käynyt ilmi esimerkiksi Saarijärven reitillä ...."...yep..oma mökki on tuolla alueella ja siellä todellakin on helvetti irti tuon turpeen kanssa. Ja tuo on todellakin fakta että ympäristölupia rikotaan ja ankarasti...

lähde:

VAPOn 1 %

Siellä missä turvetuotantoa ei ole, vaikutus on 0 %. Mutta siellä missä turvetuotantoa on, sen ympäristövaikutus on aina merkittävä.

Tämä VAPOn "1 %" hokema on täysin merkityksetön slogan. Kun Helsingissä tapahtuu pahoinpitelyitä yleisillä paikoilla vuodesssa 2 600 kappaletta, niin voiko sen VAPOa matkimalla tämän uutisoida näin

"Helsingin väkivaltaisuutta liioiteltu, pahoinpitelyitä vuodessa vain yksi per 130 neliökilometriä".

Rieti

Varmasti varsinkin 1960 ja 1970-lukujen suo-ojituksilla on aikoinaan ollut merkittäviäkin vesistövaikutuksia, mutta nykyisin ei kannata olla niinkään huolissaan turvesoista, vaan oleellisempi vesistöjen kuormittaja on metsäojitus. Tässä asiaa tuolta Saarijärven suunnalta, ja turpeen kohdalla on kehitys menossa oikeaan suuntaan:
http://www.vapoviesti.fi/index.php?id=1186&articleId=259

Metsäojitus on tuollakin - tutkimusten mukaan - merkittävin kuormittaja niin kiintoaineen kuin ravinteiden osalta. Metsäojituksen päästöjä on liki mahdotonta saada loppumaan, ja parhaita tuloksia saataisiin varmasti nykyisiä metsänkäsittelytapoja muuttamalla. Kun avohakkuu tehdään, niin maa käännetään, ja ojat avataan, ja tässä tilanteessa kiintoainetta pääsee väkisinkin vesistöön. Jos ojitetut suometsät hoidettaisiin jatkuvan kasvatuksen oppien mukaan, niin kiintoaineen määrä vesistöissä vähenisi huomattavasti.

Kuitenkaan kalakantojen tilaa ei voi laittaa kiintoaineiden ja muiden helppojen selitysten syyksi, vaan vikaa on nähtävä myös jokaisessa kalastajassa. Aika harva jättää kalastuksen kesken tai noudattaa kohtuullisuutta, kun kalaa tulee. Silmät kiiluen vedetään hampaat irvessä kalaa ylös, ja lopulta suursaalis päätyy pahimmillaan jopa kompostiin. Omasta mielestä olisi syytä määritellä herrasmieskalastajalle saaliskiintiösuositukset, ja pyrkiä täten kohtuullisuuteen niissä tilanteissa, joissa kala on syönnillään, ja koko järven kalat ovat kokoontuneet syönnille tiettyyn paikkaan, johon kalastaja sattuu. Suositukset voisivat olla seuraavat ylösotettujen kalojen kohdalla: Iso ahven max 10kg päivässä per kalastaja. Kuha max 3 kalaa päivässä. Hauki max 3 kalaa päivässä. Lohikalat max 2 kalaa päivässä. Kyse on siis pamputetuista kaloista. Ja verkkoja korkeintaan kaksi per kalastaja.

Rieti

Rieti
Jonkinmoista lähdekritiikkiä kannattaa ja voi harrastaa.
Vapo on erittäin puolueellinen kertomaan omista ympäristövaikutuksistaan. Pukki kaalimaan vartijana. Vapo on todellakin prosenttijengi= 1% aiheuttaa 99% ympäristövaikutuksista. Eli maatalous ja turvepelleily.

Rietin ehdotus

Rietin ehdotus saaliskiintiöiksi on hyvä. Vapon miehenä ja muutenkin tuon turpeen haitattomuuden vähättelyn voisi lopettaa.

Kyllä. Allekirjoitan

Kyllä. Allekirjoitan saaliskiintiön. Kalastuksen maaniseen vaiheeseen ois hyvä saada vaikka edes vertaistukea :D. Mutta ihan tosissaan, saaliskiintiöt, maltilliset sellaiset meistä voi jokainen toteuttaa omassa kokemusmaailmassaan ilma lakipykäliäkin.

Ja turveasioissa en taitu. Koska olen sen omin silmin nähnyt. Metsäojitukset on myös riesa jos ne lasketaan suoraan ojiin >puroon>lampareeseen>jokeen>järveen> reittiin..Tässäkin on keinoja luoda ojia, jotka ei kuljeta sellaisenaan kiintoainesta suurempiin vesiin.

pohjoisen metsiä kolunneena

pohjoisen metsiä kolunneena ihmettelin viime vuosien aikana ojien ilmestymistä lähes koskemattomiin metsiin? miksi? ojat johtivat suoraan rinteeseen josta vesi päätyy suoraan jokeen, josta se lopuksi päätyy ounasjokeen. mikä tällä on tarkoitus?

Rieti

Käytännössä metsäojilla pyritään parantamaan metsän kasvua. Kun aikoinaan tehdyt ojat ovat tukkeutuneet, niin metsä voi jopa hukkua alueelle jäävän veden takia. Kun metsät ojitetaan, niin maa kuivuu ja rehevällä ja sopivan kostealla maapohjalla puiden kasvu on kaikkein nopeinta. Jos ojitus kiinnostaa enemmän, niin tässä eilisestä metsäradiosta metsäasiantuntijan kertomusta aiheesta:
http://areena.yle.fi/radio/1837191

Sinänsä nuo Vapon tutkimukset eivät ole täysin epäluotettavia, ja syy on se että tutkimukset on teetetty puolueettomilla tutkijoilla. Tässä lainaus aiemmasta linkistä:

"Pöyry Environment Oy:n tekemät laskelmat kiintoaineen leviämisestä osoittavat, että turvetuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevissa lammissa ja pikkujärvissä vaikutukset vielä näkyvät senttien ja muutamassa lähilammissa kymmenien senttien paksuisina kertyminä jokisuulla. Kauempana jokisuusta ja vesistöreittiä alaspäin mentäessä vaikutus vähenee ja muun kuormituksen osuus kasvaa nopeasti turvetuotannon vaikutusta suuremmaksi.

Kiintoaineen kertyminen laskettiin koko turvetuotannon ajalta, mutta laskelmissa ei oteta huomioon vesienkäsittelytoimenpiteitä. Siten turvetuotannon vaikutukset näkyvät todellista suurempina.

”Tulokset osoittavat, että turvetuotannon vaikutus on vaihdellut järvikohtaisesti kertymän paksuuden ja laajuuden osalta. Tähän ovat vaikuttaneet järvien muoto ja virtaukset. Mielenkiintoista on se, että voimakkaita muutoksia on tapahtunut niissäkin lammissa ja järvissä, joihin ei mene turvetuotannon vesiä. Tämä osoittaa sen, että vesistön tilaan vaikuttavat muutkin maankäyttömuodot kuin turvetuotanto”, Selin sanoo.

Tältä osin tutkimus vahvistaa aikaisempia tutkimustuloksia, joiden mukaan turvetyömailta vesistöön tuleva ravinne- ja kiintoainehuuhtoutuma on jopa pienempää kuin samankokoiselta pelto- tai metsäojitusalueelta. Selin toteaakin, että turvetuottajat ovat vastuussa omasta kuormituksesta, ja muiden tehtävänä on hoitaa muut kuormituslähteet.

Turvetuotannon vaikutuksia laittaa oikeisiin mittasuhteisiinsa sekin, että Vapon turvetuotantoalueita Saarijärven reitin maankäytöstä on noin 1 prosentti ja muiden tuottajien toinen prosentti.

Vastaavasti peltoa on 7 prosenttia, metsää 55 prosenttia ja muuta kuin tuotannossa olevaa suota 24 prosenttia. Sekä metsä- että suoalueista suuri osa on ojitettu."

-60 luvulla jokaisen piti

-60 luvulla jokaisen piti saada mökki, moottorivene ja 11 verkkoa.
Tämä on suurin syy vaelluskalakantojen romahtamiseen.
Taimen ja vaellusiika ovat kärsineet pahimmin.
Voimalat (ovat näkyviä), tehtaiden, asutuksen ja maatalouden päästöt, ojituksien aiheuttama liettyminen ja happamoituminen ovat tietenkin myös mukana suurella osuudella.
Arvokalakannat eivät menesty edes kelvollisilla vesillä, joten tältä osin on pidettävä suurimpana syynä liiallista verkottamista, myös trooleja.

Kalakannat

Kas, kun ei norppaa. hyljettä, saukkoa, merimetsoa, minkkiä, lokkia, isokoskeloa, silkkiuikkua, kissaa, koiraa jne. vedetä mukaan. Edellä olevista mielestäni VAIN KANSALAINEN on syyllinen. :)

Sivut

Lisää uusi kommentti

Varmistus
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
s_ika: