Hauet ja niiden käsittely tuntuu nyt olevan tapetilla. Iltalehti on uutisoinut isoista hauista viime kesältä. Viimeisin lienee yli 13 kg hauki, joka saatiin tuulastamalla. Iltasanomissa siitä kirjoitettiin näin. Hauesta oli tehty "hirviö", mutta se lienee toimittajan tekemä myyntiotsikko. Kesällä sensaatioita haettiin haukiteemasta perinteisillä hauen hyökkäys -artikkeleilla - edelleen iltapäivälehdissä. Tässä yksi esimerkki aiheesta. Suomen Haukiseura käsitteli viimeisintä tuulastushaukea blogikirjoituksella näin.
Hauki on esillä varmasti lähikuukausina, kun varsinainen hauen kalastusesonki alkaa. Onko soveliasta tappaa ennätyshauki ja tehdä siitä trofee takkahuoneen seinälle vai riittääkö valokuva kännykällä.
Ei olisi tainnut tuosta tuulastushauesta enää olla uimariksi.
Itse olen ennätyshaukeni aina syönyt,en kylläkään ole varsinaista ennätyskalaa jahdannutkaan,enkä kovin suuria saanut.Sellasia 5kg haukia suurimmat.Hyviä kalapihvejä niistäkin saa värkättyä.
Sen verran esillä on hauki viimevuosina etenkin CR kalastuksen tiimoilla ollut, että ehkäpä jo moni asiaan perehtynyt tiedostaa varsinkin suurempien haukien tärkeyden ekosysteemissään. Tai ainakin tulisi tiedostaa, mikäli haluaa perustaa vapautus/ottoratkaisunsa johonkin biologiseen faktaan. Näitä faktoja voi jokainen kiinnostunut käydä lueskelemassa vaikkapa SHS:n (Suomenhaukiseuran) sivuilta.
Eli jos siis lähdetään siitä, että suuren hauen vapauttaminen on ekologisesti järkevä ratkaisu. Itse näen kuitenkin asiassa toisenkin puolen. Sainpa sitten elämäni aikana yhden, tai satoja jättikoon haukia, on niistä jokainen kuitenkin tuottanut valtavan hyvänmielenelämyksen ja onnistumisen tunteen. Omasta mielestäni jo tämä seikka riittää saamaan minut päätökseen laskea kyseinen hauki takaisin elämäänsä jatkamaan. Kun vielä miettii yli 10 kg taikka edes yli 100 cm kalojen elinikää, on siinä jo itsessään kunnioitettava saavutus. Puhumattakaan siitä, jos kala on koko elinikänsä asustanut erittäin aktiivisesti kalastetulla alueella, olen mahdollisesti ensimmäinen kalan 10-20 vuotisen eliniän aikana, joka siihen kalastaessaan törmää.
Yleistäen olen siis sitä mieltä, että suuria haukia tulee kunnioittaa lukuisten eri tekijöiden seurauksena. Kunnioituksen osoituksena lasken hauen takaisin, jos vain kalan kunto on sen mukainen. Tutkitustihan hauet selviävät vapautuksesta hyvällä prosentilla, vaikka olisivatkin saaneet kovaa kohtelua veneessä.
Pääsin Kalevaan v.74, verkolla 14,5kg jäänalta, monta kymppistä, Dee takkaa puhun ehkä Hoonki, sain kuteneen haen toissavuonna, en punninnut, mittasin 120cm, eräs ihminen halus syödä, oli onnellinen, ei lepäjonossa saa???
Löysin kaupasta kalavaa'an, jolla voin punnita haukia 25 kiloon saakka. Tätä pienemmät hyväkuntoiset kalat voin siis päästää aivan hyvin takaisinkin mahdollisen valokuvauksen jälkeen.
Hauki koitetaan vapauttaa mahdollisimman hellävaraisesti ja huomaamatta olkoon kuinka iso tahansa.
Meidän porukassa saa "osaamattoman"leiman ohtaansa, jos hauen saa koukkuunsa.
Hauki on parhaimmillaan vedessä.
Sillä se hoitaa kalavesiämme syömällä järjettömänmäärän vähempiarvoista kalaa per vuosi.
Ja mitä isompi sen arvokkaampi, toki kilon puikkaritkin aika moisen määrän mättää.
Kaikenkaikkiaan arvokas kalavesiemme hoitaja niin kauan kun saapi hommaansa hoidella.
Eilen päästin kuuden kilon hauen pois. Otin noin kahden kilon kalapulla-aineeksi. Isoa ei vaimo halua syödä kun on naistenlehdistä lukenut elohopeista ja sellaisista. Lisäksi ei niitä viitsi tappaa, kun niitä haluaa itse kalastaa.
Jos kisoissa saa hauen, sen ison, nousee sen kilohinta sellaisiin lukemiin etti olisi varaa sitä ostaa! Eli kisoissa hauet puntarille, Muuloin olen itse ne pistänyt takas uimaan. Ei mittausta eikä punnitusta, mulle riittää kun sai kuvansa takas! Useita 100...135 cm takasin laittaneena, jo vuosia!
Naapurikaan ei osaa perata yli 3 kg haukia...Itse en syönyt haukea pitkään, pitkään aikaan. Kuhassa on pysytty!
Edelliseen sattuma hauen kommenttiin lisäten. Veto tai heittokisat ovat monen haukipaikan kohtalona. Historiasta voi kaivaa esimerkin Vilppulan Paloselästä. Kun paikalla on osaavia kalastajia iso liuta, saa paikallinen haukikanta kyytiä. Se ei ole pelkästään kisapäivä, joka kalaa verottaa. Siellä käydään harjoittelemassa. Silloin moni hauki pääsee takaisin. Kai niitä sellaisiakin kisoja on olemassa, jossa kalat vapautetaan ja mitataan. Siinä olisi haukiseuralle tekemistä saada käännytettyä vetouistelukisojen käytännöt oikeaan suuntaan. Vikahan ei ole kalastajissa, vaan kisojen säännöissä. Aivan perillä en ole tämän päivän tilanteesta, mutta muutamaa kisaa katsellessa, hauet (ja muut kalat) on tuotu punnituspaikalle jätesäkissä. Ei se tietenkään sellaisille vesille ole haitaksi, jossa haukea ei haluta pyytää.
Paljon tulee haukea pyydettyä ja varmaankin yli 90% niistä ceeärrään, mutta suurin lähtee takuula matkaan muistoksi (siitä joko leukaluu tai pää täyttöön), eli tällä hetkellä raja on 96cm, (eli olen vilä amatööri).
Kyllä se trofeeksi pitää kuivattaa. Kuten entinen mökkinaapurikin kymppisensä. Vei kerrostaloasuntonsa saunan lauteille kuivamaan ja sauna päälle. Parin viikon päästä palasi kurkkaamaan josko voisi seinälle nostaa. Ei ollut ollut vielä valmis. Oli meinannut karkuun juosta koko jättehauki ja ilmavaivojakin sillä oli ollut runsaasti. Porraskäytävähajunkin perusteella.
Kaverille yksi kuivattu ja eikä se haju niin kauhea ollut.
Jos nyt saisin ison, niin pää pakkaseen.
Keväällä/alkukesällä sulattelisin sen ja poistasin kalasakseilla kidukset ja teroitetulla pikkulusikalla lihat pois niskasta.
Riittävään isoon astiaan (esim. kylmälaukku) pää likoamaan viikoksi, missä suolavesi (kilo suolaa/10litraa vettä).
Porataan selkärankaan reikä, että mistä kala helppo asettaa kuivumaan ja myöhemmin jalustaan.
Ennen kuivumista pää laitetaan tikkujen ym. avulla sopivan julmaan asentoon, sekä suihkautetaan varmuuden vuoksi Raidia.
Kuukausi ilmavassa paikassa kuivumassa ja paikka saa olla aurinkoinen ja sateelta suojassa.
Kaippa jotkut on käyttänyt sähköuunia pienellä lämmöllä, aika?
Pään kuivuttua sitten suihkautetaan lakkaa päälle. Silloin on jo loputkin hajut haihtuneet.
Onhan se tyylikäs täytettynä takan päällä tai pelkkä kuivattu pää. Mutta yksi siihen riittää. Koko kalan täyttäminen on tyyristä puuhaa, joten pää on myös hyvä ratkaisu.
Kommentit
Ottaisinko vai en?
Hauet ja niiden käsittely tuntuu nyt olevan tapetilla. Iltalehti on uutisoinut isoista hauista viime kesältä. Viimeisin lienee yli 13 kg hauki, joka saatiin tuulastamalla. Iltasanomissa siitä kirjoitettiin näin. Hauesta oli tehty "hirviö", mutta se lienee toimittajan tekemä myyntiotsikko. Kesällä sensaatioita haettiin haukiteemasta perinteisillä hauen hyökkäys -artikkeleilla - edelleen iltapäivälehdissä. Tässä yksi esimerkki aiheesta. Suomen Haukiseura käsitteli viimeisintä tuulastushaukea blogikirjoituksella näin.
Hauki on esillä varmasti lähikuukausina, kun varsinainen hauen kalastusesonki alkaa. Onko soveliasta tappaa ennätyshauki ja tehdä siitä trofee takkahuoneen seinälle vai riittääkö valokuva kännykällä.
uimaan...
jos ei ole vahingoittunut,nii uimaan sais mennä pikaisten nmittauksien ja kuvien oton jälkeen,niinkuin tähänkin asti on mennyt. :)
Vain ruokakalat mukaan
Ei olisi tainnut tuosta tuulastushauesta enää olla uimariksi.
Itse olen ennätyshaukeni aina syönyt,en kylläkään ole varsinaista ennätyskalaa jahdannutkaan,enkä kovin suuria saanut.Sellasia 5kg haukia suurimmat.Hyviä kalapihvejä niistäkin saa värkättyä.
Takaisin
Sen verran esillä on hauki viimevuosina etenkin CR kalastuksen tiimoilla ollut, että ehkäpä jo moni asiaan perehtynyt tiedostaa varsinkin suurempien haukien tärkeyden ekosysteemissään. Tai ainakin tulisi tiedostaa, mikäli haluaa perustaa vapautus/ottoratkaisunsa johonkin biologiseen faktaan. Näitä faktoja voi jokainen kiinnostunut käydä lueskelemassa vaikkapa SHS:n (Suomenhaukiseuran) sivuilta.
Eli jos siis lähdetään siitä, että suuren hauen vapauttaminen on ekologisesti järkevä ratkaisu. Itse näen kuitenkin asiassa toisenkin puolen. Sainpa sitten elämäni aikana yhden, tai satoja jättikoon haukia, on niistä jokainen kuitenkin tuottanut valtavan hyvänmielenelämyksen ja onnistumisen tunteen. Omasta mielestäni jo tämä seikka riittää saamaan minut päätökseen laskea kyseinen hauki takaisin elämäänsä jatkamaan. Kun vielä miettii yli 10 kg taikka edes yli 100 cm kalojen elinikää, on siinä jo itsessään kunnioitettava saavutus. Puhumattakaan siitä, jos kala on koko elinikänsä asustanut erittäin aktiivisesti kalastetulla alueella, olen mahdollisesti ensimmäinen kalan 10-20 vuotisen eliniän aikana, joka siihen kalastaessaan törmää.
Yleistäen olen siis sitä mieltä, että suuria haukia tulee kunnioittaa lukuisten eri tekijöiden seurauksena. Kunnioituksen osoituksena lasken hauen takaisin, jos vain kalan kunto on sen mukainen. Tutkitustihan hauet selviävät vapautuksesta hyvällä prosentilla, vaikka olisivatkin saaneet kovaa kohtelua veneessä.
No joo, tässä minun mielipiteeni asiasta.
Tappaisin
Tappaisin ja hettäisin risukkoo, niinkuin teen kaikille muillekkin saamilleni roskakaloille.
suuri haki
Pääsin Kalevaan v.74, verkolla 14,5kg jäänalta, monta kymppistä, Dee takkaa puhun ehkä Hoonki, sain kuteneen haen toissavuonna, en punninnut, mittasin 120cm, eräs ihminen halus syödä, oli onnellinen, ei lepäjonossa saa???
Enimmäkseen c&r
Löysin kaupasta kalavaa'an, jolla voin punnita haukia 25 kiloon saakka. Tätä pienemmät hyväkuntoiset kalat voin siis päästää aivan hyvin takaisinkin mahdollisen valokuvauksen jälkeen.
--pikeye
riippuu vähän päivästä,mutta
riippuu vähän päivästä,mutta ainakin poseeraisin sen kanssa ja jos en päästäisi menemään niin tutun sioille ruoaksi.
Hauki koitetaan vapauttaa
Hauki koitetaan vapauttaa mahdollisimman hellävaraisesti ja huomaamatta olkoon kuinka iso tahansa.
Meidän porukassa saa "osaamattoman"leiman ohtaansa, jos hauen saa koukkuunsa.
Hauki on parhaimmillaan vedessä.
Sillä se hoitaa kalavesiämme syömällä järjettömänmäärän vähempiarvoista kalaa per vuosi.
Ja mitä isompi sen arvokkaampi, toki kilon puikkaritkin aika moisen määrän mättää.
Kaikenkaikkiaan arvokas kalavesiemme hoitaja niin kauan kun saapi hommaansa hoidella.
isomus
Varovasti hauesta paino ja pituus ja sitten ei muuta kuin hyvää päivän jatkoa ja turvallista matkaa...
Isot takas
Eilen päästin kuuden kilon hauen pois. Otin noin kahden kilon kalapulla-aineeksi. Isoa ei vaimo halua syödä kun on naistenlehdistä lukenut elohopeista ja sellaisista. Lisäksi ei niitä viitsi tappaa, kun niitä haluaa itse kalastaa.
puntarille
Jos kisoissa saa hauen, sen ison, nousee sen kilohinta sellaisiin lukemiin etti olisi varaa sitä ostaa! Eli kisoissa hauet puntarille, Muuloin olen itse ne pistänyt takas uimaan. Ei mittausta eikä punnitusta, mulle riittää kun sai kuvansa takas! Useita 100...135 cm takasin laittaneena, jo vuosia!
Naapurikaan ei osaa perata yli 3 kg haukia...Itse en syönyt haukea pitkään, pitkään aikaan. Kuhassa on pysytty!
vetokisat hauen kohtalona
Edelliseen sattuma hauen kommenttiin lisäten. Veto tai heittokisat ovat monen haukipaikan kohtalona. Historiasta voi kaivaa esimerkin Vilppulan Paloselästä. Kun paikalla on osaavia kalastajia iso liuta, saa paikallinen haukikanta kyytiä. Se ei ole pelkästään kisapäivä, joka kalaa verottaa. Siellä käydään harjoittelemassa. Silloin moni hauki pääsee takaisin. Kai niitä sellaisiakin kisoja on olemassa, jossa kalat vapautetaan ja mitataan. Siinä olisi haukiseuralle tekemistä saada käännytettyä vetouistelukisojen käytännöt oikeaan suuntaan. Vikahan ei ole kalastajissa, vaan kisojen säännöissä. Aivan perillä en ole tämän päivän tilanteesta, mutta muutamaa kisaa katsellessa, hauet (ja muut kalat) on tuotu punnituspaikalle jätesäkissä. Ei se tietenkään sellaisille vesille ole haitaksi, jossa haukea ei haluta pyytää.
muistoksi
Paljon tulee haukea pyydettyä ja varmaankin yli 90% niistä ceeärrään, mutta suurin lähtee takuula matkaan muistoksi (siitä joko leukaluu tai pää täyttöön), eli tällä hetkellä raja on 96cm, (eli olen vilä amatööri).
hauki
iliman muuta näääsisin ja kertooisin kaikille muillekin etä vooisivat nääsiä nekkin
Trofee
Kyllä se trofeeksi pitää kuivattaa. Kuten entinen mökkinaapurikin kymppisensä. Vei kerrostaloasuntonsa saunan lauteille kuivamaan ja sauna päälle. Parin viikon päästä palasi kurkkaamaan josko voisi seinälle nostaa. Ei ollut ollut vielä valmis. Oli meinannut karkuun juosta koko jättehauki ja ilmavaivojakin sillä oli ollut runsaasti. Porraskäytävähajunkin perusteella.
muistoksi
Kaverille yksi kuivattu ja eikä se haju niin kauhea ollut.
Jos nyt saisin ison, niin pää pakkaseen.
Keväällä/alkukesällä sulattelisin sen ja poistasin kalasakseilla kidukset ja teroitetulla pikkulusikalla lihat pois niskasta.
Riittävään isoon astiaan (esim. kylmälaukku) pää likoamaan viikoksi, missä suolavesi (kilo suolaa/10litraa vettä).
Porataan selkärankaan reikä, että mistä kala helppo asettaa kuivumaan ja myöhemmin jalustaan.
Ennen kuivumista pää laitetaan tikkujen ym. avulla sopivan julmaan asentoon, sekä suihkautetaan varmuuden vuoksi Raidia.
Kuukausi ilmavassa paikassa kuivumassa ja paikka saa olla aurinkoinen ja sateelta suojassa.
Kaippa jotkut on käyttänyt sähköuunia pienellä lämmöllä, aika?
Pään kuivuttua sitten suihkautetaan lakkaa päälle. Silloin on jo loputkin hajut haihtuneet.
ja mitä sä sitten sillä
ja mitä sä sitten sillä päällä teet? varmaan esittelet kaikille ja otat baariinkin mukaan.
Trofee
Onhan se tyylikäs täytettynä takan päällä tai pelkkä kuivattu pää. Mutta yksi siihen riittää. Koko kalan täyttäminen on tyyristä puuhaa, joten pää on myös hyvä ratkaisu.
Lisää uusi kommentti