Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Painouistin vetouistelussa
juto
05.02.2003 - 18:11
Kuhan uistelu
Kuhaa täkyraksilla
Kuhan soutu-uistelu
Mikä on paras aika?
Minkälainen täkyraksi
Mistä kuhaa syksyllä?
Painouistimen kiinnitys
Painouistimen käyttö
Sameassa vedessä uistelu
Siiman paksuuksista
Uistelua Porvoon seudulla
Uisteluveneen varustelu
Uisteluvinkkejä
Savustaminen
Ankeriaan savustus
Hauen savustaminen
Hyviä savustusvinkkejä
Kalan savustus (video)
Kotona savustaminen
Leivinuunissa savustaminen
Maukkain savukala
Savukalan suolaaminen
Savupönttö
Savustaminen pallogrillillä
Savustuslaatikon rakennus
Savustuspusseista
Suutari savukalana
Yleisvinkkejä
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
joo moi . minulla oli ihan sama ongelma ,mutta korjaantui kun muistelin pikkupoikana näkemiäni "litkoja" joissa oli noin 5-8 painouistinta ja vaappu viimeisenä .. se oli niin että aina painavampi oli alimmaisena ... aika simppeliä ,mutta ei aina toiminu siltikään. itse kokeilin viime kesänä noin (eli iso ja todella painava uistin painoksi) ,niin ei tullut kertaakaan sotkua ja kun uistelin syvällä ??!! järvellä niin ei yhtään pohja kosketustakaan !!!
ehkäpä tästä ei ole apua , mutta ....
Käytä myös sopivan pituista tapsia; liian lyhyt tai liian pitkä aiheuttavat ongelmia. Itsellä noin 40 -50 cm tapsi ja riittävän painava painouistin. Kevyet uistimet nousevat herkästi pääsiimaan kiinni.Kokeile eri painoisia painouistimia niin löydät sopivan yhdistelmän.
Kolmesta leikarista ja kookkaasta uistinrenkaasta
saa laadukkaamman ja paremmin toimivan kolmoisleikarin, valmiit toimivat harvoin. Tälläinen painavakin litka tulee reilussa soutuvauhdissa yllättävän matalalla. Jenkkien urheilukalastussivuilta löytyi joskus taulukko kuinka syvällä painot kulkevat hiljaisessa uisteluvauhdissa. Uisteltaessa hiljaa, 120g
paino noin 40m siimassa ui 9-11 metrin syvyydessä nopeuden kasvaessa paino nousi välittömästi.
Vaapun uintisyvyys on myös ratkaiseva. Jos painouistinta käyttää hyvin syväuintisen vaapun kanssa, on sotkut varmoja.
Ei ole ollut ongelmia.Varmaan on just niinkuin jo todettu että painouistimen pitää vaan olla tarpeeksi painava.
Tuntuu muuten että suurin osa esim.ahvenista on napannut juuri painouistimeen eikä "varsinaiseen" uistimeen.
Mulla on toiminut yhdistelmä jossa perää pitää joku normaali ei syvänne vaappu, seuraavana on pienempi painouistin ja kärjessä vetää suurempi painouistin. Välit on tyypillisesti metrin puolentoista luokkaa ja tapsit 15 - 30 cm. Lisäksi etua on jos painouistin on mallia nokasta viistetty jolloin se vetää myös itsestään syvemmälle.
Yhdistelmiä kannattaa kokeilla että löytyy toimiva.
Tuli mieleen aiheeseen liittyen että onko moni kokeillut ahventa vedettäessä esim. ydistelmää: Fat Rap perässä ja sivutapsissa esim seniori-vaappu? Vois kyllä itse kokeilla. Taimen ja haukivaarakin on ko. yhdistelmällä vähintään kohtuullinen.
Seniorista ei kokemusta, mutta 5cm orginaali+läski-räppi toimii ahvenelle. Paikkana kirkas ja haueton järvivesi.
Temes; tuotahan ei saa lääniluvalla hinata,naurettavaa kyllä.
kelalta tulevan siiman päähän kolmoisleikari. kolmoisleikarin alahaaraan ohuemmalla siimalla 40-50cm siimatapsi jonka päähän 50g Kuusamon painouistin tai matalammassa vedessä 30g Nils Masterin painouistin. sitten vielä kolmoisleikarin viimeiseen vapaaseen haaraan 1,5m siimatapsi jonka päähän kelluva vaappu. vaapun tulee olla suht matalauintinen tyyliin rapala original, grosari, husky jerk; siis ei mikään syvännevaappu.
tälläisilla virityksillä olen soutu-uistellut satoja tunteja ilman sen suurempia sotkuja ja kalaakin (kuhia ja haukia) on tullut mukavasti.
Saatko Juto käsiisi jostain Vetouistelulehden 3/98 siinä on kuhanuistelijalle kunnon tietopaketti litkalla uistelusta ja mitoitukset ym.Täällä Tampereen seudulla kyseinen jutun tekijä seuraa isänsä jalanjälkiä valmistaen alkuperäisen mallin mukaisia "ruutteja".Kyseinen kuhan uistelumuoto on tietääkseni näiltä seuduilta lähtöisin,ja edelleenkin aika suosittua ja päivästä riippuen jopa tehokkain tapa uistella. Litkan pyytävyys paranee yleensä loppukesää kohti,mutta samalla vaikuttaa myös lukematon määrä muita tekijöitä.lÄHTÖKOHTANA litkauistelun onnistumiselle pidän muutamaa perustietoa,jotka ovat OMIA mielipiteitäni.Mahdolllisimman jäykkä ja isorenkainen vapa,selkäsiima saa olla 0,50-0,70 sen parempi käsitellä pimeässä mitä paksumpi,tavalliset leikarit,josta hakasleikareilla tapsit,ja painavin ruutti alimmaiseksi,kelana esim,jakajaton Penn 85.Ja vielä ruutti on ruutti ja truutit ja muut ropelliperseet on painokuvia.(Hauet tykkää ropelliperistä erityisesti.)
Myös Lohjanjärvellä on painouistimilla uisteltu iät ja ajat ja on se perinteikäs ja kalastava tapa kuhan narraamisessa.
Yleisin tapa täällä on käyttää käsikelaa johon n.0.80 mm paksuinen siima ja siihen 3-5 metrin välein sidotut 3-tieleikarit kelataan.
Tämä ruutti-sana on kyllä mulle ihan outo. Tarkoittanee painouistinta ilman propellia vai?
Tällainen propelliton lyijymöntikkä mennee vielä syvemmälle kuin propellillinen.
Jos laittaa esim- .20 kuitusiimaan yhden painavahkon(.80 g ) painouistimen, saa sen kyllä vetovauhdista riippuen vajoamaan hyvinkin syvälle.
Paksulla monolla asia on tietty ihan eri.
Ruutti onkin tämä Tampereen "tupakkiholkin"alkup,Tampereen kiälinen nimi ja monen mielestä se ainoa oikea.Se on todella ilman propellia,ja aika tarkka vetovauhdista,että keikuttaa hanuriaan,joo-o se todellakin ui omalla tavallaan,kunhan on oikein säädetty ja sopiva vauhti.
Käytän vetouistelussa vekotinta, josta käytetään täällä Hämeessä Vanajaveden alueella nimeä "banjo" oikeasta nimestä ei hajuakaan. Vekotin on kolmionmallinen rautalankahäkkyrä. Vaappu lasketaan ensin veteen normaalista vetohyrrästä, siimaa lasketaan alle vavan mitta perään, jonka jälkeen banjo kiedotaan siimaan. Banjosta lähtee tapsi ( 40 -50 cm)jonka päässä on lukkoleikari ja painousitin. Painosta, peräkuvasta ja vetonopeudesta riippuen systeemi menee enemmän tai vähemmän syvälle. Parhaiten homma toimiin kun laite kulkee välivedessä. Banjo-systeemi on nopea poistaa uistelun jälkeen siimasta, mutta paskamainen säilyttää, koska tapsi ja banjo sotkeetuvat helposti. Siiman kiertäminen banjon ympärille ei tee tietenkää siimalle hyvää. Homma kuitenkin toimii ja käytän sitä kuhalle poikkeuksetta kisoissa ja hupikalastuksessa. Banjot on muuten vielä halpoja n. 0,50 € kpl.
Tämä banjo taitaa olla toiselta nimeltään,"jakaja"tai jotain sinne päin.Olen nähnyt ja kokeillutkin,mutta itse en ihastunut tähän rautalanka hässäkkään.
Löytyisikö mistään kuvaa tästä banjosta/jakajasta?
Ahaakuhaa. Truutti on kai alunperin kehitetty heittokalastukseen. Muistat kai kuinka mm. lohjalaisukot aikanaan käsivaralta nakkelivat pilkkiä , siihen truutti on mainio peli. Itse olen sitä mieltä, että tasainen moottoriuistelu vaatii painouistimeen propellin.
Ei ton käsivaralta heittelyn suhteen tarvitse mennä kovinkaan kauas ajassa taaksepäin.Ennen viehelakia pilkkiä heiteltiin virityksillä joissa siima oli kierrtty jnkl pelti tms. lieriön päälle.Täytti lain vaatimukset!
Lisää uusi kommentti