Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Kattilan mallisen lammen kalakanta
Jaripat
14.07.2025 - 13:00
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
<p>Oiskohan tässä mitään tehtävissä, että tilanne muuttuisi..? Lisää kututuroja, ruokintaa, tai mitä..?</p>
<p>Kalastus on haastavaa. Haukia tulee (viim 15 v ajalta) 2-12 kpl / kesä. Pienemmät ollaan päästetty kasvamaan, mutta jo 2-3kg:n hauet on otettu pois kantoja verottamasta ja syöty. Useita kertoja on nähty, kun hauki yrittää saada pienempää lajitoveriaan syödyksi.</p>
<p>Herääkö ajatuksia? </p>
Kitulamponen, noitan paljon suomessa.
Sulla on nyt onki tekniikassa joku todella pielessä, nälkäset luntit tölvii ahkeraan kun tarjotaan etes sinnepäin olevaa kuvaa, et kai ole koittanu onkia jerkuloilla tai muilla pintakulkusilla meri vehkehillä?
Kaloja on tullut jigillä, lipalla, lusikalla, vaapulla, ruohikkouistimella, jerkillä ja vetämällä - pinnasta / pohjalta / välivedestä, mutta jos saaliit jää kahteen haukeen / vuosi, niin veneessä on kuitenkin oltu 2-3 kertaa per päivä, kun siellä ollaan ja useinhan siellä ollaan. Kerran ei tullut kolmeen päivään yhtään mitään, sitten 4 haukea vuorokaudessa. Sattumaako, vai muuttuiko ilmanpaine, kuunkierto tai joku muu - mikä..?
Oma kuvitelma kalojen ravinnoista ja syömisistä on, että tuuli ajaa pintaeliöstöä tiettyyn rantaan, jossa pkkukalat sitä sitten syö, mikä taas ehkä houkuttaa paikalle isompaa kalaa pikkukaloja popsimaan. Mutta vettä on paljon ja kasvillisuutta niukalti, niin ei liene sitten hyviä väijy - / piilopaikkoja kaloillakaan. Kesän telkkäpoikueestakin jäi jäljelle vain yksi orpo telkän poika..
Kaloja on lammessa liikaa sen tuottamaan ravintomäärään verrattuna. Tuntuu varmasti hassulta väittää näin, koska kaloja on ilmeisen vähän, mutta ravintoa on kuitenkin vieläkin vähemmän. Tämä johtuu siitä, että pikkukaloille ravintoa tuottavaa matalaa rantavyöhykettä ei tuossa järvessä ole.
Mites sieltä kympin montusta saa ahventa jigillä? Oletko luotaimella katsonut paljonko siellä on kaloja? Itse panostaisin pelkästään sen syvän kalastamiseen ja jättäisin rannat rauhaan.
Ei oo viistoluotainta, mutta se mikä on, niin näyttää kyllä toisinaan parvia. Ne ei vaan tartu koskaan mihinkään. Pilkillä ois kiva koittaa, mut ei sitä saa koskaan ihan pohjaan asti, ku vene liikkuu kuitenkin. Joskus sain jerkillä syvemmältä jonkun, mutta pääasiassa rannoilta ne on tullu.
Mä joskus soutelin katiskan vastarannalle ja heitin metrin päähän rannasta. Koho meni puolen metrin syvyyteen ja köyttäkin oli 6 metriä. Sen jälkeen luotailtiin noi lammet läpi, niin tiedän kyllä melko hyvin, missä mitäkin on.
Kuvassa on katiskassa normiahventa ja yx n. 34 senttinen laiheliini.
Tuohon lampeen kannattaisi ehkä istuttaa plangtonia syövää siikaa, kuten järvi-, plangton- tai peledsiikaa. Ne löytäisivät ravintonsa syvältä vesialueelta eivätkä olisi riippuvaisia rantavyöhykkeen eliöstöstä. Siika tuskin voisi lisääntyä lammessa, mutta kuitenkin kasvaisi siinä ja olisi kalastettavissa.
Tiedän vähän samantyyppisen lammen Inarissa. Sekin on heti rannasta puolenkymmentä metriä syvä ja keskeltä kolmatta kymmentä. Vaikka ympäröivissä lammissa ja järvissä on monipuolinen kalasto, esiintyy tuossa lammessa vain vaaksanmittaisia ja laihoja rautuja.
Kitulampia on suomi väärällänsä, ei niistä marmelaatia saa tekemälläkään, assiin kanssa on opittava elämään.
Kitulampia on suomi väärällänsä, ei niistä marmelaatia saa tekemälläkään, assiin kanssa on opittava elämään.
Toki aina kannattaa yrittää - varsinkin, jos omistaa mökin tuollaisen lammen rannalla.
Useampi kututuro,niissä on myös suojaa kalanpoikasille srkä ruokaa kun alkaa levä kasvamaan niin saapuu eläinplankton
Siikaa ja kirreä istuttamaan. Mukava saunalaiturilta heitellä perhoa.
Tossa pienemmällä puolella on joskus ollut (60-luvulla?) jotain lohikalaa. Ehkä niitä jtn näreitä pitäis turoiksi nakella. Tilanne tuskin muuttuu siltikään lähivuosina..
Älä nakkele kuusia sinne tänne.Jos voit niin tee jäälle turoja.5-6 kpl jotain 3 m pitkiä kuusen rankoja mahdollisimman tuuheita,sidot ne latvoista yhteen rautalagalla,nostat pystyyn kodan malliseksi.Naulaat tai sidot "kodan" jalat kiinni toisiinsa kuusen rangoilla,muutama ranka merin välein niin että muoto säilyy.Mitä enemmän tunget hässäkkään havuja sisälle sen paremmin se toimii kutualustana ,suojana poikasille kerään pien eliöitä.Sitten isoja kiviä jalkoihin kiini rautalangalla ja annat kevään hoitaa lopun.Vielä merkki koho narulla kiinni.Isotöinen härveli mutta omaan karuun mökkijärveeni olemme tehneet näitä 30 kpl ja tulos kyllä näkyy anventen runsastumusena,turot kuhisevat pikkukalaa ja molske käy kun ahvenet saalistavat näidem lähellä
Just näin se taitaa olla tässä tapauksessa. Koko ravintoketju on arvioitava, mutta luultavasti se on niin ettei pieneliöstöä ole tarpeeks ylläpitämään pienkalakantaa ja sitä kautta isompia petokaloja jotka syö pikkukalaa. Siihen viittais isompien nälkiintyneisyys. Eipä tommosessa tilanteessa oo hirveesti mitään tehtävissä. Joskus on pienempiin järviin missä on kitukasvuinen ahvenkanta, istutettu kuhaa harventamaan ahvenia ja sitä kautta kasvattamaan niiden kokoa mutta tässä tapauksessa ei oo kyse tästä.
Etsipäs netistä haulla kututuro rai joulukuusia kututuroksi.Ikivanha toimiva menetelmä kalakannan hoitoon aina joku tietämätön jähnääjä väittää faktoja vastaan ,kuhaa mokomaan pikkulampeen,pyh!
Eli kuusista tehty ikään kuin tiipii/kota jään päälle? Sittenkö se keväällä uppoaa?
mitä sitä kututuroilla tekee jos ravintoa ei ole? toi kuulostaa ravintoketjuongelmalta. Tommosia syviä kirkkaita pieniä järviä on paljonkin missä pikkukaloille ei oo ruokaa ja sitä kautta niitä syövät isotkaan ei menesty.
Etkö tajua että turossa kasvaa yös pikkukala,levät,plankton.Eli kehittyy ravintoketju.Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää.Kyllä ihminen voi muokata olosuhteita myös paremmiksi
Muutenkin olen näreitä tontilta raivannut, kun hyysäävät hyttysiä, niin kai sitä jonkun vois veteenkin kaataa. Oli siellä joku muukin lammella laittanut kuusen rantaansa, varmaan samalla ajatuksella.
Sen ymmärrän, että pienimmille ei ole eliöstöä, mutta kuitenkin 10-20 senttistä ahventa on ja alle kiloisia haukia, mutta että kuitenkin ne isot ahvenet ja isot hauet on laihoja. Nehän ei syö eliöstöä, vaan toisiaan, että mitenhän se nyt istuu ajatelmaan, että kalaa on liikaa ravintoon nähden..??
Ihan kuin kumisaappaalle selittäisi mikä ravintoketju on
No en nyt mielestäni ihan tyhmä ole, mutta en vaan nyt tätä täysin ymmärtänyt ja toivoisin keskustelun pysyvän asiallisena.
Pienimmille ei riitä eliöstöä, mutta keskikokoista kalaa on, niin miksi isoimmat on laihoja..?
On järviä, missä ahvenet syö pelkästään "ötököitä" ja siksi kasvu niillä hidasta. Näköjään kuvan isompi ahven ei ainakaan ole kalaruokaa maistanut, kun on noin laiha.
Ja kun lahnat sekä isot särkikalat puuttuu, niin eipä se haukikaan liho harvoista pienistä ahvenista.
mut pentuna tuli värkättyä kuusennäreistä ja männynoksista
kuutiomallinen kehikko, leveys hieman yli veneen leveys.
Kunnei muuta ollut, ruostuvalla rautalangalla (askartelukaupasta)
kiinnitykset. Ja sit lisää kuusennäreitä kuution sisälle ja ympärille.
Isot kivet kaikkiin neljään alakulmaan, samalla rautalangalla.
Faija tosin ei ollut kovin tyytyväinen, kun näki puuveneensä sen - aika
vaivalloisen - temuamisen jälkeen, kun olin kuskannut kötöstyksen n. 3 metriseen
niemekkeestä jatkuvaan kivikkopohjaiseen veteen. ;))
Ensimmäisen kivet kun eivät olleet aivan riittävän panavia ...8-D
Mut asiaan...eli tuo turo hyvinkin ajoi asiansa!
Sen ympäriltä saatiin sittemmin varsin kohtuullisia (300-500g) hyväkuntoisia
ahvenia ja pikkukalaa sen ympärillä oli jo ensimmäisenä kesänä.
Paikka toimii jostain syystä vieläkin yli 40 vuotta sen väsäämisestä,
vaikka jäät varmasti rikkoivat mun kötöstyksen jo ensimmäisenä talvena!
Aloittajalle: yrittänyttä ei laiteta...varsinkaan jos et kelleen kerro...
kun joskus oli vaatimus, että turo pitäisi talveksi poistaa....
Onneksi en tuolloin moisesta yhtään mitään tiennyt :DD
Siun pitää alkaa turottaa ja toivoen odotella +5v, tai sitten istuttaa rasvaevällistä kalaa.
Ei tarvii odottaa 5v ,toivot vain että hyvä haltija sanoo simsalabim ja lampi on täynnä isoa kalaa eikä tarvise vaivautua näreitä viskomaan lampeen
Ilma 27, vesi 25 ja vielä keskellä päivää tulikin taas "isompi" laiha ahven. 31 cm ja 350 grammaa. Kyllä se vähän laiha on silti taas tämäkin. 16g vihreään calicoon tarttui. Tänäänhän muuten onkin tuon Solunar forecast -sivuston mukaan "seasons best" - päivä..
kylhän noi ravinnon puutteesta kärsivät.
Harmi, ei ole patentti- tai muutakaan helppoa ratkaisua moiseen ongelmaan.
Lisää uusi kommentti