Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Kirjolohi lammella soutu-uistelu
Haak
10.06.2025 - 00:26
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
Olen kalastanut kirjolohia pääasuassa perhokalastusvälinein. Käytössäsi oleva kalusto vaikuttaa kuitenkin hyvin sopivalta. Perukkeita ei tarvita ellei suurta vaaraa haukitärpeistä ole.
Veden ollessa kylmää kirjolohet syövät halukkaasti pinnasta ja jopa aivan pintakalvolta. Tämän tunnistaa tietysti helposti kalojen tuikkimisesta. Kelluvalla pethosiimalla vieheen saa helposti pintakalvolle tai sen lähelle. En oikein tiedä, miten se onnistuu virvelivälinein. Kalat ottavat halukkaasti myös pinnassa viistävään perhoon.
Veden kesällä lämmetessä kirjolohet painuvat syvemälle viileään veteen. Silloin viehe pitää saada lähelle pohjaa jopa metrien syvyyteen. Itse olen silloin käyttänyt uppoavaan perhosiimaa tai hauleja painona perukkeessa. Joskus keskikesällä olen näin saanut kalaa todella hyvin, vaikka pintavedestä kalastettaessa ei ole ollut mitään tapahtumia.
Olen kalastanut kirjolohia pääasuassa perhokalastusvälinein. Käytössäsi oleva kalusto vaikuttaa kuitenkin hyvin sopivalta. Perukkeita ei tarvita ellei suurta vaaraa haukitärpeistä ole.
Veden ollessa kylmää kirjolohet syövät halukkaasti pinnasta ja jopa aivan pintakalvolta. Tämän tunnistaa tietysti helposti kalojen tuikkimisesta. Kelluvalla pethosiimalla vieheen saa helposti pintakalvolle tai sen lähelle. En oikein tiedä, miten se onnistuu virvelivälinein. Kalat ottavat halukkaasti myös pinnassa viistävään perhoon.
Veden kesällä lämmetessä kirjolohet painuvat syvemälle viileään veteen. Silloin viehe pitää saada lähelle pohjaa jopa metrien syvyyteen. Itse olen silloin käyttänyt uppoavaan perhosiimaa tai hauleja painona perukkeessa. Joskus keskikesällä olen näin saanut kalaa todella hyvin, vaikka pintavedestä kalastettaessa ei ole ollut mitään tapahtumia.
"Perhonheittokoho" ja kohon etupuolelle sivutapsiin pintaperho. Kelluva bombette, bombarda tai vesipallo tms.
Pintauintisen pienen vaapun saa uimaan aivan pintakalvossa (jos on tarvetta uittaa pintakalvossa viehettä) kun souteloo hiljaa ja siimat on mutkalla, jos tuulee, niin antaa tuulen viedä venettä ja silloin tällöin vetelee airoilla vauhtia, jos on tarvetta.
Settisi on muuten sopiva tuohon kirjolohen soutu-uisteluun. Kokeilisin myös tapsin kanssa, jos on värillinen kuitusiima (joka loistaa niinkuin naantalin aurinko), niin aralla syönnillä voi vaikuttaa kirjolohen ottihalukkuuteen. noin metrin mittainen 0,25 mm väritön monosiima tai fluorocarbon tapsi kuitusiiman jatkeeksi.
Olen saanut soutamalla kirreä näin: Siimaan 10-15 metrin tapsi 0.18mm monoa, mulla Stroft GTM. Tuplaunilla liitos kuituun. Lasket siis ulos monotapsin kokonaan. Siiman päähän 3.5 cm vaappuja, kuten Salmo, jota saa sekä uppoavana ja kelluvana. Turpalevyssä lukee S (sinking) tai F (floating). Minun ottivärit oranssikulta ja oranssihopea. Toki muitakin minivaappuja kannattaa kokeilla. Uppoavaa vaappua soudetaan pysäytellen.
Itse kalastan kirjoa kelluvalla vaapulla,3 metriä ennen vaappua 15h paino jota hiljaa soutaa.Antaa painon mennä pohjassa jos matalaa.Hyvin tullu kalaa, uistin perus 5cm punainen nilsu
Jos näkyy pintakäyntejä niin voit laittaa perhon vaikka virvelin siimaan ja kokeilla uistella sillä.
Kuulin myös, että booby perho voisi olla ottipeli pienen painon kanssa ja hitaaasti soudellen. Ei vaan harvainta aavistusta millainen paino ja kuinka kauaksi perhosta paino :D.
Kokeile ensin ilman minkäänlaisia painoja perholla, jos vaappuun ei ota.
Harrilauta on tehokas vehje Inarijärven karikoiden harreille ja taimenille. Se varmaan toimisi ihan yhtä hyvin kirrelleille. Lautaahan saa käyttää järvillä.
Harrilaudan kanssa samalla tavalla perhoja tai ehkä myös minivaappija voisi uittaa tavallisella vapaplaanerilla. Silläkin saa perhot uimaan veneen sivulla joko lähellä pintaa tai pinnassa viistäen.
Itse olen vaapusta poistanut koukut ja perälenkkiin laittanut noin vajaan metrin tapsin, mihin sitten perho. Sitä heittelemällä on kirreä tullut.
Toimisi varmaankin myös vetämällä joko kelluvaapulla (jos turpalevyn poistaa; niin kuin harrilauta) tai sitten uppoavilla, jos syvemälle haluaa.
Ja vaapuiksi olen valinnut luomuväreillä, ettei kirre pelästy tai olisikohan kuitenkaan mitään merkitystä.
Harrilauta on tehokas vehje Inarijärven karikoiden harreille ja taimenille. Se varmaan toimisi ihan yhtä hyvin kirrelleille. Lautaahan saa käyttää järvillä.
Harrilaudan kanssa samalla tavalla perhoja tai ehkä myös minivaappija voisi uittaa tavallisella vapaplaanerilla. Silläkin saa perhot uimaan veneen sivulla joko lähellä pintaa tai pinnassa viistäen.
Taisin kirjoittaa plaanerista vähän epäselvästi. Kokeiltavaksi ehdottamani idea on siis uittaa plaaneria siiman päässä ja vieheitä sivutapseissa sen ja veneen välissä. Siten vieheet saisi ihan pintakalvoon, mikä saa ainakin harjukset nappaamaan.
Harrilauta on tehokas vehje Inarijärven karikoiden harreille ja taimenille. Se varmaan toimisi ihan yhtä hyvin kirrelleille. Lautaahan saa käyttää järvillä.
Harrilaudan kanssa samalla tavalla perhoja tai ehkä myös minivaappija voisi uittaa tavallisella vapaplaanerilla. Silläkin saa perhot uimaan veneen sivulla joko lähellä pintaa tai pinnassa viistäen.
Taisin kirjoittaa plaanerista vähän epäselvästi. Kokeiltavaksi ehdottamani idea on siis uittaa plaaneria siiman päässä ja vieheitä sivutapseissa sen ja veneen välissä. Siten vieheet saisi ihan pintakalvoon, mikä saa ainakin harjukset nappaamaan.
Itä-Suomessa kirkkailla lammilla soutu-uistelusta kokemusta paljonkin. Täytyy kehua että todella harvoin olen lähtenyt ilman kiintiön täyttymistä.
Kuitusiima ei sovellu kirren usiteluun, koska kalat näkevät sen.
PArhaiten tulee pineillä perhoilla. Hyvinkin ytksinkertaiset perhot toimivat, 12 koon koukkuun sidottu marabou-kettu perho toimii usen parhaiten, päivän väri löytyy hakemalla. Perhossa ei kannata olla häkilää vaan marabou.leech -tyylinen haituvarunko ja hiuksenhieno kettusiipi. Hento ja eläväinen perho.
0.16-0.20 mm tapsisiima, 1.5-3 metriä ennen perhoa 0.5 - 3 gramman lyijypaino riippuen täytyykö päästä syvään ja kylmään veteen. Rauhallista uittoa, 50-70 m siimaa ulkona.
Tässä vaihtoehto kuinka kuidun kanssa voi toimia jos ei ole varapuolaa.
PErhot on kirjolohelle usein paljon vaappuja tehokkaampia, mutta tosiaan varsinkin aloittelijalle helppokäyttöisempiä.
Kuitusiima ei sovellu kirren usiteluun, koska kalat näkevät sen.
PArhaiten tulee pineillä perhoilla. Hyvinkin ytksinkertaiset perhot toimivat, 12 koon koukkuun sidottu marabou-kettu perho toimii usen parhaiten, päivän väri löytyy hakemalla. Perhossa ei kannata olla häkilää vaan marabou.leech -tyylinen haituvarunko ja hiuksenhieno kettusiipi. Hento ja eläväinen perho.
0.16-0.20 mm tapsisiima, 1.5-3 metriä ennen perhoa 0.5 - 3 gramman lyijypaino riippuen täytyykö päästä syvään ja kylmään veteen. Rauhallista uittoa, 50-70 m siimaa ulkona.
Juurikin itä-suomeen menossa! Kävisiköhän tuohon settiin kuitu pääsiimaks ja vaikka pari metriä fluoroo tai monoa tapsiks?
Kuitusiima ei sovellu kirren usiteluun, koska kalat näkevät sen.
PArhaiten tulee pineillä perhoilla. Hyvinkin ytksinkertaiset perhot toimivat, 12 koon koukkuun sidottu marabou-kettu perho toimii usen parhaiten, päivän väri löytyy hakemalla. Perhossa ei kannata olla häkilää vaan marabou.leech -tyylinen haituvarunko ja hiuksenhieno kettusiipi. Hento ja eläväinen perho.
0.16-0.20 mm tapsisiima, 1.5-3 metriä ennen perhoa 0.5 - 3 gramman lyijypaino riippuen täytyykö päästä syvään ja kylmään veteen. Rauhallista uittoa, 50-70 m siimaa ulkona.
Juurikin itä-suomeen menossa! Kävisiköhän tuohon settiin kuitu pääsiimaks ja vaikka pari metriä fluoroo tai monoa tapsiks?
Oon itse käyttänyt Lokinlammella. 5-6 metriä vähintään kannattaa olla tapsin pituus. Ja perhot toimii tuolla poikkeuksetta paremmin kuin vaaput.
Itä-Suomessa kirkkailla lammilla soutu-uistelusta kokemusta paljonkin. Täytyy kehua että todella harvoin olen lähtenyt ilman kiintiön täyttymistä.
Kuitusiima ei sovellu kirren usiteluun, koska kalat näkevät sen.
PArhaiten tulee pineillä perhoilla. Hyvinkin ytksinkertaiset perhot toimivat, 12 koon koukkuun sidottu marabou-kettu perho toimii usen parhaiten, päivän väri löytyy hakemalla. Perhossa ei kannata olla häkilää vaan marabou.leech -tyylinen haituvarunko ja hiuksenhieno kettusiipi. Hento ja eläväinen perho.
0.16-0.20 mm tapsisiima, 1.5-3 metriä ennen perhoa 0.5 - 3 gramman lyijypaino riippuen täytyykö päästä syvään ja kylmään veteen. Rauhallista uittoa, 50-70 m siimaa ulkona.
Juurikin itä-suomeen menossa! Kävisiköhän tuohon settiin kuitu pääsiimaks ja vaikka pari metriä fluoroo tai monoa tapsiks?
Oon itse käyttänyt Lokinlammella. 5-6 metriä vähintään kannattaa olla tapsin pituus. Ja perhot toimii tuolla poikkeuksetta paremmin kuin vaaput.
Ok pitääpä koklata laittaa tuohon 0.14 kuidun jatkoks 0.25 monoa vaikka se 5m!
Tuli mieleen mitenköhäm lie tulee tuplaunisolmu vaparenkaista läpi.. onko kokemuksia?
On kokemusta. Mitäs jos kokeilisit.
Sillä ei ole mitään väliä, onko siellä tupla-uni, fig-solmu vai allbright, tatti-solmu tms. solmu kuidun ja monon/fluorocarbonin yhdistäjänä. Kyseessä on soutu-uistelu, siimat ulos ja uistellaan, tulee vaparenkaista lävitse. Eri asia olisi, jos jatkuvasti heittelisit, heität kuitusiiman ulos viiden metrin tapsin kanssa ja kelaisit sisään.
Tuli mieleen mitenköhäm lie tulee tuplaunisolmu vaparenkaista läpi.. onko kokemuksia?
Ihan turha on laitella noin pitkiä perukkeita. Ei niistä ole muuta hyötyä kuin joustavuus. Käytännössä sitäkään ei tarvita, sillä vapa kyllä joustaa.
Noilla siimapaksuuksilla solmut kulkevat ongelmitta vaparenkaiden läpi.
Itse suosin helpompana, ennen kaikkea vahvempana (tuplauni tahtoo katketa solmusta) ja nopeammin tehtävänä FG-solmua.
J epäilyksisistä huolimatta kannattaa kärkisiimassa olla pituutta toi 5 metriä tai jopa enemmän. Kirkkaassa vedessä kirjolohi osaa olla aivan äärimmäisen nirso ja säikkyy kuitusiimaa.
Jos noin pitkiä tapseja joutuu käyttämään, niin silloinhan on järkevää yksi kela varustaa pelkällä monosiimalla, sillä onhan noi välisolmut kuitenkin aina riski.
Ja itse kelalla ei niin väliä, kun sillä vain vedetään, kunhan siinä on vain tasaisesti ottava jarru.
Lisää uusi kommentti