>>muutaman kerran voimakkaasti ja meni menojaan. Rantaan saatiin kelattua
vain vieheen päässä edelleen velttona roikkuva saaliskalan puolikas, joka
tarkkuusvaa'alla myöhemmin punnittiin 3,2 -kiloiseksi.<<

Mikähän siima/ vapa kesti tällaisen kalan poikki vetämisen, sillä hauellahan ei ole leikkaavia hampaita.

-ihmetteleepi eero-

ps. aikalailla kalajutulta kuulostaa.

Harmaahylje?:-)

Hauki tosiaan nielee saaliinsa kokonaisena, joten kuulosaa epäuskottavalta, että kyseessä olisi ollut hauki. Hauen piikkimäiset hampaat on tarkoitettu saaliskalan pitelemiseen eikä lihan leikkaamiseen, kuten esim. hain kolmion muotoiset, sahalaitaiset hampaat.

Halli tuli mieleeni, kun näin STV:n reportaasin
hylkeiden lohenkalastajille aiheuttamista vahingoista: siinä lohenkalastaja nosti kiroillen verkkoaan, jossa roikkui useampikiloisia, puoliksi syötyjä lohia. Samaan aikaan hallit siinä verkon ympärillä uiskentelivat ja naureskelivat.:-)

No, nyt kun totuus on jo esiilä täälä niin mä haluaisin kertoa syyn miksi minä olen kiihko kalastaja.
Ollessaan yksin kalassa (minä ja taskumattini) yhdellä järvellä, jonka sijaintia en aio paljastaa, vältääksen ruuhkaa.
Toisella heitollani minä tunsin pari nykäystä vavassa.
Nopean vastaiskun jälkeen tuntui, että uistin olisi vain tarttunut kiinni pohjassa olevaan autoon tai johonkin muuhun isompaan.
Vedettyäni pohjatärppiä lähemmäksi rantaa, minä huomasin,että se olikin ehkä minun ennätyshaukeni.
Ollakseen niin suuri, se taisteli yllättävän vaisusti ja kääntyi selälleen vedessä.
Raahatessani sitä maalle hämmästyin,
kun pyrstö alkoi näkyä vasta neljän metrin jälkeen.
Luultavasti se oli jo kuollut, koska se ei tehnyt yhtään liikettä,vaan makasi selällään, evät levällään.
Vilkaistessani hauen päätä, minulle tuli kummallinen tunne, että kaikki ei ollut oikein kunnossa.
Näytti aivan kuin se olisi ivallisesti hymyillyt.
Kun sain vedettyä sen noin 15-metrin päähän rannasta takkini ja tavaroitteni viereen,
menin pesemään käteni rantaan.
Tullessani rantaan, vilahti mielessäni taas se ”hymyilevä hauenpää.”
Pestessäni käsiäni pelästyin, kun kuulin kauhean polskahduksen.
Kun katsoin haukeen päin, huomasin, että se ”uistinvaras” ei ollut enää takkini vieressä.
Pettyneenä ja allapäin kävelin hitaasti varusteideni luokse ja näin, että minun takkini ja erityisesti takinsisätasku oli ihan limassa.
Tutkiessani takkia lähemmin, huomasin, että sisätaskun vetoketju oli auki ja lompakko oli kadonnut.
Tätä tosi tapahtumaa minä en ole kertonut kavereilleni, koska epäilen, että he, ehkä eivät uskoisi minua.

jossakin ruotsalaisessa "akvaariossa" oli ollu 12 ja 8 kg:n hauet. joku aamu oli tutkija tullut ja ihmetellyt, missä 8 kg:n hauki on.. vähän ajan päästähän se selvis, suurempi hauki oli syöny pienemmän kerralla... näin ruotsissa

Yläpuolen Savon Sanomien/Mullikan kuvassa oleva 9 kg hauki oli hotaissut piisamin, taisi olla piisami liian hapokas syötäväksi.
Aiemmissa viesteissä mainittu 5,6 kg hauki tukehtui 1,4 kg kirjoloheen.
Noinkin isoon haukeen (9 kg) olisi pitänyt piisami upota, liekö sitten niin käynyt, että hauen päävaltimo on mennyt poikki ja veret valuneet ulos (niinkuin asiantuntija uutisessa epäili), siinä vaiheessa, kun on vetänyt piisamin kitusiin, niin ahmiessa piisamia, jottain on tapahtunut, mikä aiheutti hauen delaamisen.