Teno 2028
18.11.2021 - 19:39
"Yksi vuosi ei kalatutkijan (Panu Orell, Luke) mukaan riitä lohikannan hoitoon. Lohen sukupolvikierto on noin seitsemän vuotta. Kalakannan hoitotoimenpiteet ja tulevaisuuden suunnitelmat vievät siis vuosia. Tänä vuonna nousevien kalojen jälkeläiset nousevat takaisin Tenoon 2020-luvun loppupuolella."
Jos tulevina vuosina sattuisi hyviä nousuvuosia. Jos ei tule kalatauteja ja kalakuolemia. Jos kyttyrälohi pysyy aisoissa. Jos kalastajat ja saamenmaan kansa pääsevät joukolla sopuun suojelutoimenpiteistä. Jos kaivokset ja vedensaasteet eivät tee tuhoa.
Keskustelua ja ajatuksia, toiveena kauaskatseisuus virrasta nimeltä Teno.
https://barents-ias.info/fi/hanke-paattyy-yhteistyo-ja-hankkeessa-tuotet...
Hanke päättyy – yhteistyö ja hankkeessa tuotetut materiaalit säilyvät
https://www.ulapland.fi/news/Rekisteroityminen-Rovaniemi-Arctic-Spirit-2...
Rekisteröityminen Rovaniemi Arctic Spirit 2025 -konferenssiin on avattu
Session 5: 7.5.2025
Adapting to Climate Change in Finnish Lapland: Dialogues on Municipalities, Tourism, and Reindeer Herding
Session conveners: MountResilience Project (Regional Council of Lapland, Natural Resource Institute Finland, Finnish Lapland Tourist Board, Municipalities of Enontekiö and Utsjoki)
https://www.lapinkalatalouskeskus.fi/ajankohtaista/tenon-ja-tornion-muon...
Tenon ja Tornion-Muonionjoen huono lohitilanne huolestuttaa kalatalouden toimijoita
”Kalastusasioista Suomen puolesta neuvottelevat tahot ovat kokoontuneet ja tulossa on Norjan vastaavan delegaation kanssa tapaaminen, jossa neuvotellaan Tenon kalastuksesta. Selvää on, että lohta ei tule olemaan tulevana kesänäkään”, Lapin Kalatalouskeskuksen puheenjohtaja Mika Aikio kertoo.
https://yle.fi/a/74-20146570
27 000 lohta karkasi kasvattamolta merelle Norjassa – vain 700 saatiin kiinni
Tuhansia lohia karkasi tromssalaiselta kalankasvattamolta helmikuussa. Vain kolme prosenttia karanneista kaloista saatiin kiinni, muut karkasivat merelle.
Norjan merentutkimuslaitoksen tällä viikolla julkaiseman raportin mukaan kalankasvattamoista karkaavat lohet ovat vakava uhka luonnonvaraiselle lohelle.
https://www.hi.no/hi/nyheter/2025/februar/fremdeles-hoy-dodelighet
Karkulaislohien on todettu aiheuttavan ympäristöongelmia levittämällä tauteja ja loisia luonnonkaloihin. Karanneet lohet voivat myös lisääntyä luonnonlohien kanssa ja siten heikentää lohikantojen perimää. Tuhansien kasvatuslohien karkumatkaa on kutsuttu katastrofiksi luonnonvaraiselle lohelle.
https://www.theguardian.com/world/2025/feb/11/seafood-firm-bounty-escape...
Kassikarkulaiset niusevat kaikkiin lohijokiin ja kutevat luonnonlohien kanssa. Eivät siis VOI lisääntyä, vaan ovat lisääntyneet jo vuosikymmeniä. Kassilohet ovat muuttaneet luonnonlohen perimää. Onko tässä suurin syy lohikantojen romahdukseen Atlantilla?
Ahneus ja tyhmyys on ne perisynnit.
Ellei kumpaakin ilmenisi kävisikö näin?
Aatteleppa ite omalle kohalles....jos ei kipparille kalapaatissa 120000kg riitä? Pitää olla ainakin 350000kg jotta toimeen tulee...??
Eihän ole ahneutta ja tyhmyyttä moinen??
Kyllä se vaan sitä on ja ehtyy ne antoisan luomakunnankin varat pyydettäessä mahdottomia suhteessa tuottoon.
Ahneet on tyhmiä ja tyhmät on ahneita.
Soisi viisautta päättäjille annettavan kalasodassa niin maalla kuin merelläkin.
Minkäs teet, ei edes trumppia voi tuostakin syyttää....ehkä putleria ny sentään vähäsen ,koska se kyttyrää viljelee.
https://yle.fi/a/74-20147934
Maa- ja metsätalousvaliokunta: Saamelaiskäräjille ei tule antaa veto-oikeutta maankäyttöasioihin
Miten kävi, kun Paliskuntien ja valtion yhdessä sopimista metsänhakkuista tuli kaplakkaa? Paliskunnat alkoivat perumaan yhdessä jo aiemmin sovittujen talousmetsän alueiden hakkuita poronhoitoon vedoten.
Saamelaiskäräjät ei ole Paliskuntain yhdistys, mutta hyvin vahvasti molemmat järjestöt lobbaavat toistensa asioita. Käräjille ei tule missään nimessä antaa veto-oikeutta, se olisi monen elinkeinon kehityksen loppu saamelaisalueella.
https://samediggi.fi/ajankohtaista/saamelaiskarajat-osallistuu-ilmastonm...
Saamelaiskäräjät osallistuu ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteitä valmistelevaan hankkeeseen
https://luonnonvaratieto.luke.fi/numerotieto/raportit?panel=nousulohiseu...
Vale, emävale, tilasto.
Mutta jotainhan viimeisen viiden vuoden tilastoista pystyy ennustamaan tulevallekin kalastuksettomalle kaudelle.
Vinkki tilastoon: kumulatiivinen ja vuosikohtainen määrä ovat hyvin verrattavissa 2020-2024.
Maa- ja metsätalousvaliokunta: Saamelaiskäräjille ei tule antaa veto-oikeutta maankäyttöasioihin
https://yle.fi/a/74-20149173
Talousvaliokunta lausui saamelaiskäräjälaista: Sääntely ei saa hidastaa investointihankkeita
Se on nyt näin. Utsjoki on suomalainen kunta jossa saamaenkielellä on virallisen kielen asema. Saamea äidinkielenään puhuvia on 41% ja suomea puhuvia 53 %, loput muitakieliä puhuvia. Näin jo muutaman vuoden ajalta
Lähde: Wikipedia..
https://yle.fi/a/74-20152233
Käräjäoikeus jätti rankaisematta kalastuskieltoa rikkoneen lohenpyytäjän Utsjoella
Käräjäoikeus jätti rankaisematta kalastuskieltoa rikkoneen lohenpyytäjän Utsjoella
Ihan oikea ratkaisu
Käräjäoikeus jätti rankaisematta kalastuskieltoa rikkoneen lohenpyytäjän Utsjoella
Ihan oikea ratkaisu
Eihän Harria rankaista.
Käräjäoikeus jätti rankaisematta kalastuskieltoa rikkoneen lohenpyytäjän Utsjoella
Ihan oikea ratkaisu
Eihän Harria rankaista.
Jos Reutu tarkoittaa Kalaharria, niin ei soutanut enää tuolloin Teno-joella, joki on vaihtunut Tornionjoeksi.
Eiköhän kyse ole kansallispukuisesta nunnukasta jolla on vain etuoikeuksia toisten kustantamana.
Nythän tuli ennakkotapaus eli jos itse jaat laittomista kaloista kuvia se on lieventävä asianhaara eli voit vedota tietämättömyyteen...
Niin, toisaalta ja toisaalta. Kyseessä on uutisen mukaan ollut vanha mies, joka on ilmeisesti alkuperäisasukkaana tottunut siihen, että syömäkalat saa käydä joelta pyytämässä vuodesta toiseen. Kun joen tila nyt on mikä on, ymmärrän ja tunnen empatiaakin siitä, että parhaimmillaan koko eliniän kestänyt kalastus kotijoella kielletään joidenkin tutkijoiden ja päättäjien toimesta kaukaa kaupungista käsin.
Mutta toisaalta, kyseessä on laki. Jos oikeusasteet alkavat kumoamaan lakiin perustuvia tuomioita, olisi ollut edes perusteltua todeta syytetty syyntakeettomaksi tms. ratkaisuun vedoten. Terveydentila ja korkea ikä? Jos mies on ollut itse kykenevä menemään kalastuskiellosta huolimatta pyytämään lohta, kannattaako vedota enää käryn käytyä omaan tilaan.
Tämä tapaus ja tuomio jää (valitettavasti) elämään muiden paikallisten ikääntyvien mielissä. "Ainahan syömäkalat voi hakea..."
https://yle.fi/a/74-20151680
Suomi tekee yhteistyötä Norjan kanssa, jotta haitallinen vieraslaji ei valloittaisi kalavesiä
https://yle.fi/a/74-20153742
Yle 3.4.
Tenojoen lohikannat kriittisessä tilassa – kalastus kielletään ensi kesänä
Suomen ja Norjan viranomaiset ovat päättäneet, ettei lohenkalastusta avata ensi kesänä Tenojoella. Ratkaisun taustalla on vuoden 2024 lohikantojen poikkeuksellisen alhainen taso Tenojoessa.
Ennusteet myös vuodelle 2025 ovat synkkiä. Erityisesti pienten, yhden merivuoden ikäisten lohien vähäinen määrä viittaa siihen, että suurempia lohia nousee jokiin vain vähäisesti. Tilanne on heikentynyt myös Utsjoen vesistössä, joka aiemmin erottui muista parempana lohialueena.
Samaan aikaan Tenojoella odotetaan voimakasta kyttyrälohen nousua. Vuoden 2023 suurista kannoista syntyneet poikaset palaavat nyt jokiin, minkä vuoksi kyttyrälohen kohdennettua pyyntiä tullaan helpottamaan Lapin ely-keskuksen hyväksymillä hankkeilla.
https://yle.fi/a/74-20155024
Paliskuntien pitää laatia laidunten hoito- ja käyttösuunnitelmat, jos muutos poronhoitolakiin menee läpi
Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee muutoksia poronhoitolakiin. Suurin muutos olisi se, että paliskuntien eli poronhoitoyksiköiden pitäisi alkaa laatia porolaidunten hoito- ja käyttösuunnitelma.
Paliskunnilla on Ollilan mukaan joskus ollut vaikeuksia saada kaikki osakkaansa noudattamaan teurastussuunnitelmia eli teurastamaan riittävästi poroja.
Siksi paikoitellen paliskunnan suurin sallittu poroluku on voinut ylittyä. Paliskunnalla ei ole ollut keinoja puuttua näiden yksittäisten osakkaitten toimintaan.
Poronhoitajan pitäisi siis uuden lain mukaan teurastaa tarpeeksi porojaan, muuten hän saisi sakkoa. Sakon määrää ruokavirasto ja se maksetaan valtiolle.
Saamelainen juristi ja poronomistaja Oula-Antti Labba Enontekiöltä on tutkinut ja selvittänyt poronhoito-oikeuksia etenkin saamelaisilla.
– Yleisilme on äkkiseltään arvioituna enemmän poronhoitajille asetettavat velvoitteet kuin oikeudellisen aseman parantamiseen suuntautuvat uudistukset, etenkin koskien saamelaisten poronhoitoa, Labba pohtii.
*
Tuota, tämä lienee tarkoituskin? Jos ei poronomistajien toimintaa saada ohjattua etujärjestön eli Paliskuntien yhdistyksen ohjauksella, jäljelle jää raippaa eli sanktioilla poroluvun rajoitus. Käsittääkseni saamelaisuus ei kuitenkaan oikeuta toimimaan vastoin lakia, vaikka tämä tuntuu olevan saamelaisia puolustavien juristienkin toive.
https://www.lapinkansa.fi/lohen-katoaminen-tenosta-on-ajanut-utsjoen-kri...
(Juttu on maksumuurin takana)
Lohen katoaminen Tenosta on ajanut Utsjoen kriisiin, josta selviäminen on uusien kuntapäättäjien tärkein tehtävä – menneen haikailu ei nyt auta
Euroopan parhaisiin lohijokiin luetulla Tenojoella ei kalasteta Atlantin lohta (Salmo salar) tulevana kesänäkään. Edessä on jo viides rauhoituskesä ja kaikki merkit viittaavat siihen, että rauhoitus jatkuu senkin jälkeen.
Utsjoki on elänyt Tenosta, mutta nyt Suomen pohjoisimman pitäjän on etsittävä uusi leivän tuoja. Atlantin lohen tilanne on synkkä, eikä kunnalla ole varaa jäädä odottelemaan kalakannan elpymistä kalastuskuntoon, sillä mitään takeita sellaisesta ei ole olemassa.
Tenon vuotuinen lohisaalis oli vielä vuosituhannen alussa yli 60 000 kalaa. Romahduksen kokoluokasta kertoo jotain se, että viime kesänä jokeen nousi enää reilut 8 000 Atlantin lohta (Inarilainen 9.4.). Jokeen kesällä 2023 nousseiden kyttyrälohien tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta se tiedetään, että määrä oli vähintään 170 000 kalaa.
Utsjoella ei voida tehdä nykyistä enempää lohen eteen. Aika näyttää, mihin se riittää, mutta kunnassa aikaa ei ole syytä tuhlata enää odotteluun, eikä surutyöhön. Uusien, sunnuntain vaaleissa valittavien kuntapäättäjien katseen on oltava menneisyyden sijasta tulevassa, johon Atlantin lohi ei välttämättä kuulu.
Yle 3.4.
Tenojoen lohikannat kriittisessä tilassa – kalastus kielletään ensi kesänä
Suomen ja Norjan viranomaiset ovat päättäneet, ettei lohenkalastusta avata ensi kesänä Tenojoella. Ratkaisun taustalla on vuoden 2024 lohikantojen poikkeuksellisen alhainen taso Tenojoessa.
Ennusteet myös vuodelle 2025 ovat synkkiä. Erityisesti pienten, yhden merivuoden ikäisten lohien vähäinen määrä viittaa siihen, että suurempia lohia nousee jokiin vain vähäisesti. Tilanne on heikentynyt myös Utsjoen vesistössä, joka aiemmin erottui muista parempana lohialueena.
Samaan aikaan Tenojoella odotetaan voimakasta kyttyrälohen nousua. Vuoden 2023 suurista kannoista syntyneet poikaset palaavat nyt jokiin, minkä vuoksi kyttyrälohen kohdennettua pyyntiä tullaan helpottamaan Lapin ely-keskuksen hyväksymillä hankkeilla.
https://mmm.fi/-/tenolla-ei-kalasteta-lohta-ensi-kesana-mutta-muun-kalan...
Tenolla ei kalasteta lohta ensi kesänä, mutta muun kalan pyyntiin pääsee
https://www.lapinliitto.fi/akke-rahoitushaku-on-kaynnistynyt-24-3-2025/
Lapin liitossa on haettavissa Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen (AKKE) rahoitusta Lapin maakuntaohjelman toteuttamiseen. Haussa on kaksi kokonaisuutta, joissa on yhteensä myönnettävissä noin 190 000 euroa.
Omaehtoisen kehittämisen rahoitusta on haettavissa Lappi-sopimuksen toteuttamiseen ja erityisesti kuntien elinvoiman lisäämiseen. Jaettavissa oleva määräraha on noin 110 000 euroa.
Rahoitusta on haettavana myös muuttuneen toimintaympäristön aiheuttamien vaikutusten hillintään. Jaettavissa oleva määrärahan määrä on noin 80 000 euroa.
https://www.utsjoki.fi/news-article/traficomin-vastaus-yhteysongelmiin/
Traficomin vastaus (Utsjoen) yhteysongelmiin
https://www.utsjoki.fi/news-article/utsjoen-kunta-aloittaa-yhteistoimint...
Utsjoen kunta aloittaa yhteistoimintamenettelyn
Kunnan taloutta on sopeutettava vähintään 600 000 eurolla, mistä kunnanvaltuusto teki päätöksen 6.3.2025. Tuon päätöksen jälkeen kunnan talouslaskelmat näyttävät vielä ennakoituakin huonommilta, sillä sopeutustarve on noin 800 000 euroa. Tarkoitus on, että sopeutustoimet toteutetaan kolmen vuoden aikana, jolloin on tarkoitus saavuttaa pysyvät talousvaikutukset.
Sivut
Lisää uusi kommentti