Katso Vukipedia; vesijättö. Jos ei usko vielä horju niin lakitekstistä jos lukemaansa sattuu ymmärtämään.

Varo mitä toivot. Siitä kun lohi palaisi kemijokeen, alkaisi loputon riitely siitä kelle se lohi kuuluu. Tunnelmia voi haistella tornionjokiketjusta.

Aina kun vedenpintaa lasketaan, vesijättömää lohkotaan rantatontteihin.

Muualla, eli peltojen ja metsien kohdalla menee kuten sanoit.

Jos tontti on uloittunut rantaan ennen vedenlaskua, toimitetaan maanmittaus ja uudella vedellä tontti on edelleen rantatontti.

Ei vesijättömaata automaattisesti lohkota rantatonttien yhteyteen ! Jonkun on haettava toimitusta ja maksettava siitä kulut- yleensä tontinomistajan.

Muualla, eli peltojen ja metsien kohdalla menee kuten sanoit.[/quote]

Jos tontti on uloittunut rantaan ennen vedenlaskua, toimitetaan maanmittaus ja uudella vedellä tontti on edelleen rantatontti.[/quote]

Eli kun pato puretaan ja rantaviiva siirtyy, tehdään maanmitaustoimitus ja "vesijättömaa" lohkotaan rantatonttiin.

Tämä on käytäntö ja ylipäätään edellytys, että vettä saisi tuosta vain laskea.

Tässä olisi koko ajan hyvä muistaa, että suuri osa noista tippapadoista on ollut alusta saakka lain vastaisia. Jo silloin kun ne on rakennettu niin kalojen nousu olisi pitänyt mahdollistaa. Maan tapa oli, että sitä ei kunnioitettu ja kalaportaat jätettiin rakentamatta. Nyt aletaan sitten vain vaatia että velvoitteita noudatetaan.

Juu, ei ollut. Mutta suurin osa näistä tippapadoista on tehty sotien jälkeen. Ja silloin semmoinen oli.

Ylellä oli joskus semmoinen dokkari kun "koskikeisari". Siinä oli yksi ukko, mikä omisti kymmeniä pienpatoja pitkin Suomea. Ei ollut tehnyt yhteenkään kalateitä ja kehui, miten on paljon halvempaa tapella oikeudessa tai joskus, ehkä maksaa joku pieni kompensaatio tai sakko.

Noitten patojen ongelma on, että vaikka niillä ei ole mitään merkitystä koko Suomen sähköntuotannossa, niin ne tuottaa omistajalleen rahaa. Vaikka joka ainoa pienpato purettaisiin niin ollaan promilleissa koko valtion sähköntuotannosta. Itse Ihmettelen, millä oikeudella yksi itsekään kosken omistaja pilaa vesistön kaikilta muilta. Tehköön omalle koskelle mitä haluaa, mutta kun tässä tapauksessa haittaa tulee kaikille omistajille, ei vaan sille padosta hyötyvälle.

Ei ihan 1800-luvulla, mutta lähes.

Vuonna 1902 säädetty vesioikeuslaki lähti siitä, että valtaväylä tuli jättää vapaaksi kalan
kulkua varten.

Tutuista vanhoista kohteista käytännön esimerkki on Hiitolanjoen Lahnasenkosken voimalalupa, johon liittyi kalatievelvoite (1912), mutta se korvattiin velvoiteistutuksin.

Kaikki Suomen tippavoimalt yhteensä on 3 tuhannesosaa siitä, mitä sähköä tarvitaan. Että meinasitko rakentaa niitä lisää kolmesataa kertaa nykyinen määrä?

Ei missään tilanteessa yhtään mitään vaikutusta.

https://yle.fi/a/74-20008882

3,8 milj euron kauppahinta

sähköntuotanto on ollut vuosittain vain 1,4 megawattia. Eli luontoarvot ajaa edelleLuonnonvarainen taimen kiittää ja kumartaa! https://yle.fi/a/74-20008882

Miksi minä niitä rakentelisin? Eiköhän siihen ole aivan riittävästi halukkaita sijoittajia ilman minuakin.

kalojen kannalta tietysti purku on paras vaihtoehto. mutta taitaa lainsäädäntö tehdä sen että joudutaan tutkimaan padon aiheuttamat vahingot ja sitä kautta antamaan vaihtoehdot ohitusuoman teolle ja hahinkojen rahalliselle korvaamiselle tai padon purulle.

Ruotsalaiset osti 1800 luvulla koskipaikkoja Suomesta. Oli halpaa energiaa ja työvoimaa. Suomalaiset vaihtoi helmet peilinpalasiin. Olisiko nyt viisastuttu…. Eikä myydä muutamasta kiiltävästä virtavesiä… vaan puretaan padot. Ennallistetaan kosket ja nautitaan tuloksista muutaman vuoden päästä. Puhtaat vedet ja luonto on pian kultaakin arvokkaampaa