Kalastuspelot
11.02.2004 - 17:23
onko kenelläkään kalastukseen liittyviä pelkoja? itse en esimerkiksi koske mielellään haukeen enkä kuhaan paljain käsin. muiden kalojen kans ei ole ollut ongelmia. En tiedä mistä kammo on tullut ehkä kyseisten kaljen hampaista. olen pari kertaa nähnyt ilkeän näköisen haavan jomman kumman kalan aiheuttamana
Kärsimyksesi tuskin oli kuitenkaan samassa mittakaavassa kuin kalaparalla, jolta koukkuja revittiin suusta ;(
No ilman koukkujako pitäisi kalastaa😂 Mä oon poistanut kaikista vaapuista muut koukut paitsi vatsakoukkua. Siihen leikari väliin ja vain yksi koukku esim 15cm vaapussa. Hyvin on tartuttanut eikä ole mitään vaaraa koukuista ja helppo irrottaa mistä vain.
Kannattaa ehkä vaihtaa lajia jos noin etoo
Haavoittunut hauki on kyllä vaarallinen.Jos epäilee ettei kykene sitä itse irrottamaan ja turvallisesti lopettamaan, on syytä kutsua ammattilainen apuun.
Siksi käyn kalassa vain oppaan kanssa niin ei tarvitse irroitella eikä ajaa venettä. Voi vain heitellä.
Oivallinen konsti kalastuspeloista kärsiville.Loppuun vietynä tuota voi soveltaa niin, että katsoo kun opas kalastaa.Ehkä siinä ennen pitkään pelot karisee.
jos jollekulle on syystä tai toisesta syntynyt kalastukseen liittyviä
pelkotiloja, vain suoli24-sivustolla on tullut luettua samantapaisia
asiattomia v**tuiluja kuin yllä.
Pelot ( myös kalastukseen liittyvät) ovat monelle todellisia, niiden
taustat sitten paljon monimutkaisempia kuin some pystyy setviin.
Tullut viime aikoina otettua kaikki hampaalliset ja erikseen isot säynävät
grippipihdeillä veneen laidan ulkopuolella koukun irrotukseen.
En sanoisi peloksi, vaan kokemuksen tuomaksi varovaisuudeksi,
pari kertaa roikutettu fisu on sopivasti potkaisten saanut koukut
kalastelijan kätöseen tavalla, joka vaatii terveyskeskuskäyntiä.
Toisaalta niin kauan kuin ei tarvii käsin tai haavin takia kalaan koskea,
kalan mahdollisuudet selvitä koukutuksesta kohenevat. Arvo son sekin!
Pahimmillaan pelot johtavat toimintakyvyttömyyteen.Terapeutti auttaa.
Tuttu oli uistelureissulla vanajalla noin 15 vuotta sitten ruskeenkärjen vieressä. Rupesi vaihtamaan vaappua ja kädessä oli 12 cm jesse-vaappu, huitais kädellään ampiasta tms. öttöstä, sillä seurauksella, jesse-vaapun kruunukoukusta yksi kolmesta meni silmään. Rauhassa kelaili 6 vapaa ylös ja lähti ajamaan kohti Hämeenlinnnaa noin 15 km. Kun vene osui kunnolla aaltoon, niin joka kerta silmässä vihlaisi ikävästi. Kun pääsi Hämeenlinnaan, niin vene parkkiin ja kävely vaappu silmässä lähistöllä olevaan terveyskeskukseen. Porukka pällisteli, kun äijä kävelee vaappu silmässä. Pääsi nopeasti vastaanotolle ja koukun varovainen irroitus, koukku oli lävistänyt ala-ja yläluomen, irroittava lekuri oli todennut, että millistä kiinni, ettei vaappu puhkaissut silmää.
Irroituksen jälkeen tuumasi lekurille, että ei tarvitse enää lotota, tässä oli hänelle jo lottovoitto. Silmä oli turvoksissa noin kuukauden. Kalastaa edelleen aktiivisesti, ei ilmeisesti jäänyt traumoja.
Kuten eräs edellä totesi, pelko voi syntyä myös kokemuksen kautta.On aivan viisasta väistää näitä pelkoja esim.nostamalla kalat apuvälinettä käyttäen, ei paljain käsin.Moni sanoo sitä kokemukseksi, ei niinkään peloksi.Joku voisi sanoa, että huonot kokemukset luovat pelkoja.
Mulla irtosi ison ahvenen leuasta Bomber ja takila vapa oli mutkalla kun ohjasin lähemmäksi haavittavaksi,no vapa antoi oietessaan vaappuun vauhtia ja vaappu jäi korvan lehdestä roikkumaan.sivuleikkureilla käsikopelolla rengas poikki ja sitte työnsin koukun korvanlehden läpi ja suvuleikkureilla poikki ja irti. Talouspaperia buffihuivin avulla korvan ympäri ja jatkoin kalastusta.oli aika räyhäkän näköinen kalakukko kun tulin rantaan ja verta kuivunut päähän ja kaulaan,sitä muuten tulee korvastakin ihan kivasti.
pelkotiloja, vain suoli24-sivustolla on tullut luettua samantapaisia
asiattomia v**tuiluja kuin yllä.
Pelot ( myös kalastukseen liittyvät) ovat monelle todellisia, niiden
taustat sitten paljon monimutkaisempia kuin some pystyy setviin.
Tullut viime aikoina otettua kaikki hampaalliset ja erikseen isot säynävät
grippipihdeillä veneen laidan ulkopuolella koukun irrotukseen.
En sanoisi peloksi, vaan kokemuksen tuomaksi varovaisuudeksi,
pari kertaa roikutettu fisu on sopivasti potkaisten saanut koukut
kalastelijan kätöseen tavalla, joka vaatii terveyskeskuskäyntiä.
Toisaalta niin kauan kuin ei tarvii käsin tai haavin takia kalaan koskea,
kalan mahdollisuudet selvitä koukutuksesta kohenevat. Arvo son sekin!
Mitäs mieltä olet liplockki miehistä. Eli sormet hauen kitusiin. Kaverilla lähti sormista nahat ja jäätävät haavat lisäksi. Kämmeneenkin tuli osumaa.
Käynyt niinkin että taimenlusikka jumittui kiveen kymmenen metriä rannasta. Eikä millään irtoa. Sitten kunnon nykäisy, että nyt lähtee, niin lähtihän se ja sinkosi sieltä kuin luoti suoraan silmäkulmaan. Ei muutaku lekuriin.
ja sitte työnsin koukun korvanlehden läpi ja suvuleikkureilla poikki ja irti. Talouspaperia buffihuivin avulla korvan ympäri ja jatkoin kalastusta.oli aika
räyhäkän näköinen kalakukko kun tulin rantaan ja verta
kuivunut päähän ja kaulaan,sitä muuten tulee
korvastakin ihan kivasti.
Oisit antanut vieheen roikkua korvassa.Komea koruhan tuommoinen uistin on.Oli ihan myynnissäkin takavuosina vieheitä korviin.
Keittiöterapeutti kertoi, että se minkä toinen kokee pelkona, niin toinen kokee "ahaa" elämyksenä.Eli jos joku saa koukut sormeensa kalaa nostaessa, käykö minulle niin?Ei varmasti käy kuin pari kertaa, jonka jälkeen pelko onkin muuttunut kokemukseksi.Ja hop, pelko on poissa.Jos tämänkin jälkeen toheloi koukut sormeensa, on se typeryyttä, ja siitä ei saa säälipisteitä.Se ettei pysty sisälmyksiä pelon vuoksi katsomaan, ei ole pelkoa, vaan erkaantumista metsästäjä-keräilijä kulttuurista.Saduissa kun on pääsääntöisesti söpöjä eläimiä.Tuleeko mieleen kala-aiheista satua?
https://youtu.be/v2nCRxGSfCk?feature=shared
Hyvä, että saadaan nuorempaakin porukkaa ketjuun mukaan.
Kuten videossa tuli esiin, kalaa ei pyydystetty, perattu ja syöty.Näin on hyvä, sillä joku olisi voinut saada koukun sormeen kalaa pyydystäessä, yökännyt peratessa ja saanut kaiken päälle vatsanpuruja
Aikaisemmin vähän jänskätti käsitellä isoa kalaa, mut kun hommasin tarpeeksi ison haavin ja kunnon alustan veneeseen, homma helpotui aika lailla. Mitoitin haavin niin suureksi, että havas yltää kevyesti veteen asti vaikka haavi lepää veneen laidalla.
Koukut irti haavissa ja antaa kalan olla siellä rauhassa. Sitten on aikaa laittaa suojamatto penkille tai lattialle ja laittaa hanskan käteen. Kala haavista liplockilla matolle. Mittaus, kuvat ja takas jos en ota eräksi.
Miksi mittaus ja kuvaus?mitä oikeasti noilla tiedoilla teet?
Omaksi iloksi. Mukava yrittää sitten parannella tuloksia. Mutta mitäs se sinua kiinnostaa? Oliko yritys taas alkaa jankkaamaan jostain särpimeksi pyytämisestä ja miten kaloja ei saisi vapautella?
Omaksi iloksi. Mukava yrittää sitten parannella tuloksia. Mutta mitäs se sinua kiinnostaa? Oliko yritys
taas alkaa jankkaamaan jostain särpimeksi pyytämisestä ja miten kaloja ei saisi vapautella?
Ei kaloja ainakaan pidä pelätä, jos ne aikoo vapauttaa.
Jänittää, eli jänskättää voi siitä, jääkö vapautettu kala elämään.
On se jänskää tämä kalastus.
Eräs verkottaja, oli laskemassa muikkuverkkojaan aloituksessa, kun oli siinä veneen laidalla, niin horjahti ja putosi veneestä, samalla naru ja siinä oli painavahko kivi kietoutui nilkan ympärille ja veti miehen mukaan, noin 4 metriin pohjaan. Hänella oli mora kumisaappaan varressa, kun oli pohjassa, niin puukolla naru poikki ja takaisin pintaan. Vene oli kaatunut ja kiipesi veneen päälle. Mökkinaapuri i oli nähnyt hänen laskevan verkkojaan ja hetken kuluttua hän oli jo istumassa kumollaan olevan veneen päällä. Kävi auttamassa ja kysymässä, miten tässä näin kävi? Ei tullut traumoja, jatkoi aktiivisesti verkotustaan, oli kuulemma opettavainen kokemus. Tuossakin on selitys, miksi monet vanhan liiton verkottajat pitivät puukkoa tupessa kiinnitysjutskalla saappaanvarressa, oli nopeasti käden ulottuvilla. Noh, voihan sitä pitää vaikka vyötärölläkin roikkumassa. Molemissa tavoissa, puukko on nopeasti saatavilla, jos tarvetta. Semmoisia olivat nämä Kuusamon Rintajärven vanhan liitton verkkomiehet.
Pohjanmaalla vanhanliiton junkkarit piti puukkoa vyöllä.
Komiat oli helat, ja kun se ei ollut tupessa, oli se niin toisen sydämessä, että aah.
Komiat oli helat, ja kun se ei ollut tupessa, oli se niin toisen sydämessä, että aah.
Kalastuskeskustelua parhaimmillaan.
Meinaatko ettei pohjanmaalla kalasteltu?Eihän siellä paljoa järviä ole, mutta joet piti kansakoulussa ulkoa opetella.
Kyllä se junkkarin puukko taipui tarvittaessa aikka perkuuseen, sellainen monitoimityökalu ja omistajan ylpeys.
Pohojanmaan on täysin kalaton paikka. Ei vettä ei kaloja. Pelkkää peltoa paikat täynnä.
Ihme kalattomia kalajuttuja.
tuolla aikanaan osallistuttiin. Pellonreunoja vedeltiin, kohtuullisesti pärjättiinkin.
Mutta saatiin aika paljon lokaa, kun ei kisattu kuten muut.
Nykyään vastaavaa kutsutaan säippäkalastukseksi.
Pelottaa että näen Merikyrvän,eli kalastuksen valvojan joka ei esitä valvojakorttia ja henkkareita vaan ajaa melkein päälle ja huutaa:ONKS LUPII,näin on käynyt kaksi kertaa.Näitä ressukoita pitäis kouluttaa,toinen on sentään suht korkeassa virassa ely keskuksessa.Luulevat riittävän kun veneeseen on liimattu epämääräinen lappu ,kalastuksenvalvonta.Itse olen teettänyt YliSeriffi tarran veneseen,on korkeampi viranomainen kuin"valavoja"
Valvojan työ on raskas ja tressaava, jää nukkuminen vähälle.
Sivut
Lisää uusi kommentti