Teno 2028
18.11.2021 - 19:39
"Yksi vuosi ei kalatutkijan (Panu Orell, Luke) mukaan riitä lohikannan hoitoon. Lohen sukupolvikierto on noin seitsemän vuotta. Kalakannan hoitotoimenpiteet ja tulevaisuuden suunnitelmat vievät siis vuosia. Tänä vuonna nousevien kalojen jälkeläiset nousevat takaisin Tenoon 2020-luvun loppupuolella."
Jos tulevina vuosina sattuisi hyviä nousuvuosia. Jos ei tule kalatauteja ja kalakuolemia. Jos kyttyrälohi pysyy aisoissa. Jos kalastajat ja saamenmaan kansa pääsevät joukolla sopuun suojelutoimenpiteistä. Jos kaivokset ja vedensaasteet eivät tee tuhoa.
Keskustelua ja ajatuksia, toiveena kauaskatseisuus virrasta nimeltä Teno.
jokohan tulisi sääntö jolla virvelimies voisi kalastella kyttyrä lohia muuallakin kuin könkäillä. kyttyrähän ottaa ehkä parhaiten juuri punakuparin väriseen lusikkauistimeen.
Ensi kesä on parillinen kyttyrän välivuosi. Mutta 2025 Tenon kalatalousaluehan voisi myydä yhdistettyä harri- ja kyttyrälupaa? Pyyntialueet voisi kohdistaa suvantoihin ja nivoihin.
Sanomattakin selvää että valvontaa tulisi tällöin lisätä luvan väärinkäytösten estämiseksi.
Viime kesänä moniin Norjan puolen jokiin perustettiin erillisiä alueita kyttyrän kalastukseen omine sääntöineen. Homma toimi ihan kohtuu hyvin. Aika harva oikea lohi nappasi kyttyräparvesta, mutta kun nappasi, vapautettiin.
Valtioneuvosto: Tenon päivitetty kalastussääntö etenee eduskuntaan – sääntelytoimet on suunniteltu lohikantojen tehokkaaseen vahvistamiseen
Valtioneuvosto esittää Tenon kalastussäännön 2024–2030 ja sen voimaansaattamislain hyväksymistä. Kalastuksen järjestämiseksi on tärkeää, että Suomella ja Norjalla on yhteinen kalastussääntö, jonka mukaan Tenolla kalastetaan.
Lohikantojen heikon tilanteen takia lohen kalastusta esitetään säädeltäväksi portaittain, lohikantojen elpymisen ja joen pääuoman eri lohikantojen vaellusajankohtien mukaan. Kalastussääntö sisältää kriteerit siitä, miten lohenkalastusta avataan lohikantojen elpyessä. Lisäksi muiden lajien kuin lohen kalastusmahdollisuuksia helpotetaan. Esimerkiksi kyttyrälohen kalastus helpottuu.
Kalastuskiintiöistä ja -ajoista sovitaan vuosittain Tenon kalastussopimuksen --- lohikantojen tilan ja hyödynnettävän ylijäämän perusteella. Lohenkalastukselle asetettava kiintiö ei saa ylittää arvioitua hyödynnettävää ylijäämää.
Kalastuskiintiöt on asetettava ottaen huomioon kummankin (Suomi-Norja) osapuolen eri kalastajaryhmät. Kiintiöt on asetettava paikallisia oikeudenhaltijoita kuullen.
Sääntelyn lähtökohtana on Tenon vesistön eri lohikantojen viikoittainen esiintyminen Tenojoen pääuomassa prosenttiosuuksina. Tätä prosenttiosuutta verrataan Tenon vesistön lohikantojen vuosittaisessa tilaraportissa esitettyyn lohikantojen tilaan. Yhdessä nämä antavat yleiskuvan sellaisten lohikantojen esiintymisestä, jotka eivät ole tuottaneet hyödynnettävää ylijäämää vähintään kolmena viimeisestä neljästä vuodesta (punainen kantaluokka).
Niinä viikkoina, kun alle 20 % joessa tavattavista lohista kuuluu punaisen kantaluokan lohikantoihin, lohenkalastus sallitaan seuraavasti: Lohenkalastus on sallittu vavalla ja vieheellä sekä verkolla tai padolla kahtena päivänä viikossa.
Kaikki yli 65 cm:n mittaiset lohet on vapautettava.
Niinä viikkoina, kun alle 10 % joessa tavattavista lohista kuuluu punaisen kantaluokan lohikantoihin, lohenkalastus sallitaan seuraavasti: Lohenkalastus on sallittu vavalla ja vieheellä, verkolla tai padolla vähintään kahtena päivänä viikossa. Kaikki yli 90 cm:n mittaiset lohet on vapautettava.
Lohikantojen tilan niin salliessa osapuolten toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia kalastuksen laajemmin kuin mitä edellä 3 kohdassa on määrätty sekä sallia sen 3 §:n 1 momentin kohdassa 4 ja 2 momentin kohdassa 3 tarkoitetuille ulkopaikkakuntalaisille.
*
Tenon ensi kesä on täynnä tilastonikkarointia, paikallisten nujuamista ja lukuisia (tahallisia tai tahattomia) väärinymmärryksiä. Toivottavasti selkeä viranomaistiedotus toimii.
"Tenon ensi kesä on täynnä tilastonikkarointia, paikallisten nujuamista ja lukuisia (tahallisia tai tahattomia) väärinymmärryksiä. Toivottavasti selkeä viranomaistiedotus toimii."
Muutama kesä saattaa vielä mennä kun tuota mahdollista uutta sääntöä voidaan käytännössä päästä ihmettelemään.
Perinnekiihkoilijat ei taida odottaa enää yhtään kesää, kiima päästä tuhoamaan atlantinlohi on kova. Oikeusasteiden keskenään ristiriitaiset tuomiotkin on olleet tähän asti perkaamatta - lohenkalastus on kielletty kaikilta, mutta saamelaiset eivät koe olevansa osa kaikkia.
Uudessa säännössä on onneksi eritelty kalastusoikeuden haltijoita taustoittain. Eiköhän ensimmäiset pyyntioikeuden omaavat ole joella tappi tanassa heti kun vaan "ylijäämää" jokin tilasto osoittaa. Heille ei edelliset 5-6 huonoa vuotta tunnu huolettavan.
Uudessa säännössä on onneksi eritelty kalastusoikeuden haltijoita taustoittain. Eiköhän ensimmäiset pyyntioikeuden omaavat ole joella tappi tanassa heti kun vaan "ylijäämää" jokin tilasto osoittaa. Heille ei edelliset 5-6 huonoa vuotta tunnu huolettavan.
Siemenperunat on saatava pois joesta ja lohikannat tuhottava lopullisesti. Kaikki keinot käytettään, jotta perinnepyynti voisi jatkua.
Se on sitä järjenköyhyyttä.
vieläkään ei varsinaisesta saalis kiintiöstä puhuta sanaakaan. verkkoon tukehtuneen lohen vapautus on suht turhaa oli se sitten minkä kokoinen tahansa. nuo säännöt on lohikannan elpymisen kannalta katastrofaaliset. pelkät prosenttiosuudet ei kerro mitään jos joessa on esim 8 eri lohipopulaatiota niistä 7 on äärimmäisen uhanalaisia mutta niiden kappale määrät on pienet tietysti koska ovat sukupuuton partaalla. nyt kun nämä viimeiset 28 kpl lohia saadaan tukehtumaan verkkoihin on kaikki 7 lohikantaa tuhottu sukupuuttoon. onneksi utsjoen populaatio on jostain ihmeen syystä säilynyt. no sen varjolla saadaan tappaa muutkin samaan aikaan vaeltavat lohi kannat sukupuuttoon.
saattaa tietysti olla että tiedostetaan ettei kalastus missään tapauksessa aukea 2030 mennessä. nyt täytyy toivoa ettei mikään osakanta runsastu muita enemmän.
Tenon suurin osakanta on luonnonlohien ja kassikarkulaisten risteymä, noin 30- 50 % jokeen nousevista on juuri näitä monisukuisia.
onko oikein tieto, vai sivistynyt arvaus. tuosta luulisi olleen juttua jo aika paljon mikäli näin olisi 30% kin on jo lähes katastrofi. toisaalta ei teno ole enää 2000 luvulla juurikaan ollut kalastamisen arvoinen paikka. saattaa oikeasti olla jo ihan tuhoon tuomittu. kassilohilla ei lisääntyminen ole ollut ollenkaan merkityksellinen juttu vaan nopea kasvu. ehkä ihan hiukan käsin lypsy ominaisuuksia on suosittu, mutta ei luonnon lisääntymistä, mikäli puolet lohista on kassi lisääntyjien jälkeläisiä ei ihme ettei lohikantya voi oikein hyvin, eikä tule voimaankaan. tornionjoki on hyvä esimerkki siitä. menee kymmeniä vuosia että laji sopeutuu olosuhteisiin, siellähän on isosti viljeltyjen jälkeläisiä ja vaikka näitä ei ole kasvatus mielessä jalostettu niin ei myöskään ole luonnon valinta korjannut heikkoja pois. nythän ne kuolee kun niitä sillalta katsoo.
Ei hyvältä näytä. Monisukuisuus vaan kasvaa.
https://www.nina.no/Om-NINA/Aktuelt/Nyheter/article/finner-store-genetis...
https://www.nina.no/Om-NINA/Aktuelt/Nyheter/article/finner-store-genetis...
Kassilohien lohitäit pitävät huolen ettei monisukuisuus kasva enempää kuin lohikannat muutoinkaan.
Uudessa säännössä on onneksi eritelty kalastusoikeuden haltijoita taustoittain. Eiköhän ensimmäiset pyyntioikeuden omaavat ole joella tappi tanassa heti kun vaan "ylijäämää" jokin tilasto osoittaa. Heille ei edelliset 5-6 huonoa vuotta tunnu huolettavan.
Siemenperunat on saatava pois joesta ja lohikannat tuhottava lopullisesti. Kaikki keinot käytettään, jotta perinnepyynti voisi jatkua.
Niin laiton lohen lahtaaminen jatkuu Tenon pääuomassa ja sen sivujoilla salakalastuksen muodossa paikallisten saamelaisten taholta.
Ja kalastuksenvalvojat sekä Tenojoen lohenkalastuksen säätelystä vastaavat viranomaiset eivät rohkene puuttua valtoimenaan rehottavaan lohen salakalastukseen. Käytännössä lohenkalastus on siis sallittua paikallisille saamelaisille.
Tähän vielä lisänä se seikka, että koko jokiuoman täydeltä nousevien kyttyrälohien pyytämisestä on tullut savuverho jonka suojissa tapahtuva laiton lohien lahtaaminen jatkuu käytännössä kenenkään valvomatta sitä ja kenenkään puuttumatta asiaan.
On arvioitu että Tenon lohikantojen palautumiseen tasolle joka kestää entisenlaisen jokikalastuksen menee useita vuosia. Tämä edellyttäisi luonnollisesti sitä että joki on täydessä kalastuskiellossa ja kutemaan nousevia lohia ei tapeta ollenkaan. Käytännössä näin ei asianlaita ole.
Nykyisillä pelimerkeillä ja toimilla Tenon lohen tulevaisuus on tuhoon tuomittu. "Siemenvilja" ehtyy lopulta olemattomiin, ja uutta satoa on silloin turhaa odotella koskaan tulevaksi, useiden vuosienkaan päästä....
https://www.utsjoki.fi/news-article/kilometri-on-kilometri/
Uudessa säännössä on onneksi eritelty kalastusoikeuden haltijoita taustoittain. Eiköhän ensimmäiset pyyntioikeuden omaavat ole joella tappi tanassa heti kun vaan "ylijäämää" jokin tilasto osoittaa. Heille ei edelliset 5-6 huonoa vuotta tunnu huolettavan.
Siemenperunat on saatava pois joesta ja lohikannat tuhottava lopullisesti. Kaikki keinot käytettään, jotta perinnepyynti voisi jatkua.
Niin laiton lohen lahtaaminen jatkuu Tenon pääuomassa ja sen sivujoilla salakalastuksen muodossa paikallisten saamelaisten taholta.
Ja kalastuksenvalvojat sekä Tenojoen lohenkalastuksen säätelystä vastaavat viranomaiset eivät rohkene puuttua valtoimenaan rehottavaan lohen salakalastukseen. Käytännössä lohenkalastus on siis sallittua paikallisille saamelaisille.
Tähän vielä lisänä se seikka, että koko jokiuoman täydeltä nousevien kyttyrälohien pyytämisestä on tullut savuverho jonka suojissa tapahtuva laiton lohien lahtaaminen jatkuu käytännössä kenenkään valvomatta sitä ja kenenkään puuttumatta asiaan.
On arvioitu että Tenon lohikantojen palautumiseen tasolle joka kestää entisenlaisen jokikalastuksen menee useita vuosia. Tämä edellyttäisi luonnollisesti sitä että joki on täydessä kalastuskiellossa ja kutemaan nousevia lohia ei tapeta ollenkaan. Käytännössä näin ei asianlaita ole.
Nykyisillä pelimerkeillä ja toimilla Tenon lohen tulevaisuus on tuhoon tuomittu. "Siemenvilja" ehtyy lopulta olemattomiin, ja uutta satoa on silloin turhaa odotella koskaan tulevaksi, useiden vuosienkaan päästä....
Aika kovia väitteitä. Mediassa on kyllä ollut muutamat Nuorgamit, jotka ovat avoimesti myöntäneet tulkitsevansa lakia saamelaisten kalastuksen oikeuttaen (vedoten virheellisesti oikeusasteiden tuomioihin, jotka ovat ajalta ennen Tenon lohenkalastuksen kokonaan kieltämistä!)
Mutta on osa Tenojoen soutajista sanonut myös ymmärtävänsä lohen kalastuskiellon. Onko salakalastus kuitenkin systemaattista? Vallitseeko jokivarsilla yhteinen vaikenemisen kulttuuri? Tämä huutaisi suorastaan kalastuksen valvonnan lisäämistä ensi kesänä. Lohenpyyntiä ei voi naamioida kyttyrän poistopyynnilläkään välivuoden takia.
Olisi aika selvittää jokivarren kulkijat ja tarkoitusperät. Näiden vuosien virheistä maksetaan pahimmillaan ikuisesti.
Salakalastus Tenolla ei taatusti ole systemaattista. Varmaankin joku 70+ setämies lohen syysyössä ottaa, mutta eihän siinä ole mitään järkeä kun miettii tuottoa ja riskiä. Salakalastus on myös sukupolviasia, nykyään ei kukaan kuole nälkään ilman tuulaslohta.
Melkoisella varmuudella vaaput ja perhot pysyy rasioissaan tenon rannoilla vuoden 2028 jälkeenkin.
ainakin vielä 2008. oli vallalla käytäntö ettei naapurin verkotuksista turhia huudeltu, eikä naapurikaan sitten puutu muiden verkotuksiin. kyttyrän kullepyynti videoissa pamppu viuhui sitä tahtia, että varmuudella kolkattiin myös atlanninlohet. valvontaa pitäisi olla todella paljon enemmän.
Aika kovia väitteitä.
Mediassa on kyllä ollut muutamat Nuorgamit, jotka ovat avoimesti myöntäneet tulkitsevansa lakia saamelaisten kalastuksen oikeuttaen (vedoten virheellisesti oikeusasteiden tuomioihin, jotka ovat ajalta ennen Tenon lohenkalastuksen kokonaan kieltämistä!) Onko salakalastus kuitenkin systemaattista ? Vallitseeko jokivarsilla yhteinen vaikenemisen kulttuuri?
Kyllä tämä salakalastus Tenolla on paikallisten saamelaisten osalta on tavallista vaikka joki on kalastuskiellossa.
Tieto perustuu ihan Utsjoella ja Tenojokivarressa asuvien henkilöiden omiin havaintoihin ja tietoihin, sekä kuultuihin tapauksiin kylillä.
Muun muassa Tenojokivarressa asuva kalastusmatkailuyrittäjä (nykyään entinen) Tero Ronkainen kirjoittaa näin blogi-päiväkirjassaan, suora siteeraus:
"Lohikannat ovat romahtaneet niin alas, että yhtään lohta ei saisi tappaa. Viranomaisten avuttomuus ja haluttomuus puuttua paikallisten harjoittamaan lohen salakalastukseen on luonut tilanteen, jossa vaarannetaan lohikantojen olemassaolo."
"Laiton, viranomaisten hiljaisella hyväksymisellä tapahtuva lohenkalastus vaarantaa Tenon hupenevien lohikantojen elinvoimaisuuden. Pahimmassa tapauksessa lohikannat romahtavat niin alas, että ne eivät enää toivu. Parhaimmassakin tapauksessa lohikantojen elpyminen kestävälle tasolle viivästyy vuosia, jopa vuosikymmeniä."
Kyllä minäkin kalastaisin jos siellä takapajulassa asuisin ja ruokaa pitäisi saada. Eihän sitä kukaan edes valvo mitenkään. Se lohi on muutenkin menetetty.
Niin noh. Tämän takia Metsähallitus taisi lopettaa rautujen siirtoistutuksetkin lampiin ja järviin. Siian poikasia varten kukaan myöskään tuskin enää vuokraa vesistöjä, kun muut verkottaa tuotot.
Surullista, miten luotaantyöntävänä pohjola näyttäytyy.
Nykyiset lohen nousu määrät kestäisivät ihan hyvin paikallisten kalastuksen. Toivottavasti tulevaisuudelta ei odoteta, että lohikannat palautuisivat entiselleen. Teno ei kestänyt raivosaalistukseen perustuvaa ns urheilukalastusta, se nyt vaan jatkui liian kauan.
Höpönhöpö, sun juttujasi. Oma lehmä ojassa ?
Viime kesänäkin Tenojokeen nousu vain murto-osa aikaisemmin jokeen nousseiden lohien määrästä. Siis atlantinlohen.
Keskittykää Uulat vaan kiltisti siihen kyttyräloheen, ja jättäkää atlantinlohi pyytämättä, niin ehkä Tenolla parhaimmassa tapauksessa päästään joskus 2040-luvulla taas kalastamaan atlantinlohta. Tosin, voi olla kun Uulien salakalastus jatkuu joka vuosi yhtä hallitsemattomana vailla mitään tolkkua, niin tulevaisuudessa lohinkanta romahtaa niin alas että Teno on entinen lohijoki, lopullisesti....
Siisti kuolinisku ja kertaalleen maksetut rakennemuutoksen tuet. Siinä tulevaisuutta viitoittava ohje Utsjoen loheen perustuneelle elinkeinoille. Salakalastushan kertoo vaan siitä, etteivät utsjokilaiset itsekään usko odottamisella enää parempia lohivuosia tulevan. Viimeisiä pyydetään, tutkimustiedon valossakin. (Oispa hyvä tutkimus haastatella salakalastajien tuntoja nimettömästi tuleville sukupolville!)
Muuallakin Suomessa on autioituvia taajamia, joissa kuitenkin yritetään ja eletään. Itse asiassa Utsjoen puitteet matkailun kehittämiseen on verrattomasti paremmat moneen muuhun Suomen keskittämispolitiikan tyhjentämään kuntaan verrattuna.
"Suurin osa lohista pyydetään itse Tana-joesta; noin 85 %, kun taas loput 15 % pyydetään Norjan ja Suomen sivujoista. Suurin osa saaliista otetaan verkkokalastuksessa Norjan puolella, mutta Suomen puolella suurimman osuuden ovat turistit."
"Suurin osa lohista pyydetään itse Tana-joesta; noin 85 %, kun taas loput 15 % pyydetään Norjan ja Suomen sivujoista. Suurin osa saaliista otetaan verkkokalastuksessa Norjan puolella, mutta Suomen puolella suurimman osuuden ovat turistit."
"Fiskeutøvelse
Det fanges mest laks i selve Tanaelva; om lag 85 %, mens resterende 15 % blir fanget i norske og finske sideelver. Mens den største andelen av fangsten tas i garnfiske på norsk side, er det turistene som tar størst andel på finsk side."
näköjään taas foorumi jättää jutut julkaisematta, eli saa katsoa hiukan ylläpitäjiinkin miksi tenon lohi on vaikeuksissa. täällä kun ei saa totuutta sanoa. tutkija kaverit pahoittaa mielensä.
Sanaton
Sivut
Lisää uusi kommentti