Teno 2028
18.11.2021 - 19:39
"Yksi vuosi ei kalatutkijan (Panu Orell, Luke) mukaan riitä lohikannan hoitoon. Lohen sukupolvikierto on noin seitsemän vuotta. Kalakannan hoitotoimenpiteet ja tulevaisuuden suunnitelmat vievät siis vuosia. Tänä vuonna nousevien kalojen jälkeläiset nousevat takaisin Tenoon 2020-luvun loppupuolella."
Jos tulevina vuosina sattuisi hyviä nousuvuosia. Jos ei tule kalatauteja ja kalakuolemia. Jos kyttyrälohi pysyy aisoissa. Jos kalastajat ja saamenmaan kansa pääsevät joukolla sopuun suojelutoimenpiteistä. Jos kaivokset ja vedensaasteet eivät tee tuhoa.
Keskustelua ja ajatuksia, toiveena kauaskatseisuus virrasta nimeltä Teno.
https://www.samediggi.fi/2023/09/26/saamelaiskarajat-tapasi-maa-ja-metsa...
Saamelaiskäräjät tapasi maa- ja metsätalousministeri Essayahia lauantaina Inarissa
Keskustelua käytiin runsaasti erityisesti Norjan kanssa neuvotellusta Tenon kalastussäännöstä ja sen ongelmakohdista. Saamelaiskäräjien edustajat muistuttivat, etteivät saamelaisten oikeudet ja lohen suojelu ole toisilleen vastakkaisia tavoitteita.
Yhdessä pohdittiin lisäksi, kuinka varmistettaisiin, että kyttyrälohta voitaisiin paikallistasolla jatkossa myös hyödyntää torjuntatoimien lisäksi. Teno-kokonaisuuden lisäksi Saamelaiskäräjät nosti esille uudistustarpeita myös Vuotson saamelaisten ja Näätämöjoen kalastussäännön osalta.
laskelmat ilmeisesti valmistuneet, kun näin jutun että tenon lohella menisi nyt vielä heikommin kuin kahtena edellisenä rauhoitus vuonna. kalastuksen avaaminen ei taida alkaa ihan pian. katselin youtubesta kyttyrän kulle verkotusta ja kyllä pamppu viuhui sitä tahtia että varmasti kuoli atlannin lohikin mikäli verkkoon osui. vasta noussutta kyttyrä lohta, jolla ei vielä kyttyrää ole on suht vaikea äkkiä erottaa atlannin lohesta varsinkin jos pyrstön raidat ei ole kovin selvät. eli joka toinen vuosi teilataan myös kaikki pienet atlannin lohet. oli ne sitten akujoen viimeiset sama juttu verkoilla niihin tukehtuu kuoliaaksi myös atlannin lohi, eli ei tuu mitään tuosta tenon touhusta.
https://www.luke.fi/fi/seurannat/tenojoen-lohiseurannat/tenon-lohikannat...
Luken uutislinkki näihin laskelmiin
Alustavien arvioiden perusteella myös Tenon pääuoman kaikuluotausseurannassa (~18 000 kpl) ja Utsjoen videoseurannassa (~1300 kpl) lohimäärät jäävät edellisvuosia vähäisemmiksi.
─ Tenon lohikannat ovat näin ollen viidettä vuotta putkeen syvässä aallonpohjassa. Yhden merivuoden pikkulohien vähäinen määrä kesällä 2023 ennakoi heikon lohitilanteen jatkuvan myös vuonna 2024.
Kyttyrälohia Tenoon nousi ennätyksellisen runsaasti Tenon alajuoksulla Tana brussa sijainneesta poikkipadosta huolimatta. Alustavan arvion perusteella Polmakin kaikuluotauspaikan ohitse ui 130 000–150 000 kyttyrälohta.
Kokonaisuudessaan kyttyrälohia nousi Tenoon tätäkin enemmän, sillä kaikuluotauspaikalta on matkaa Tenojokisuuhun 55 km. Tana brun kyttyrälohipadolla saatiin pyydettyä vain 7 700 kalaa.
silti joelta kuuluu viestiä saaduista lohista vetsi- ja utsjoelta.kalastusvalvonta ei oikein toimi.
Kuuluu viestiä? Juttuja on lehtiä myöten miten saamelaiset kalastaa omalla laintulkinnallaan perinteisiin vedoten lohia niin kuin aina ennenkin. Laillisuudesta en tiedä, mutta tilannetajusta ei pisteitä.
Tuskinpa isosti ja j'os kalastavat niin kalastakoot, omatpahan ovat vesialueet. mitä se meille kalapuikon syöjille kuuluu?
Paikallisille Teno ja sen kalakannat ovat rakkaampoia kuin meille turisteille, jotka vain pistäydymme pohjoisessa. Taitaa salakalastuspuheet nykyaikana olla turhia? Joku vaari saattaa vielä ruokakalaa tavoitella luvatta, mutta eiköhän naapurivalvontakin toimi aika hyvin muun valvonna ohella?
Rakkaus näyttäytyy tässä tapauksessa kovin tuhoisana. Jos utsjokilaiset haluavat kalastaa aallonpohjassa olevan lohikannan sukupuuttoon, se heille suotakoon.
Mutta äkillisen rakennemuutoksen rahat ja muut tukiaiset yhteiskunnan taholta pitäisi siinä tapauksessa päättää kuin seinään - me "kalapuikkojen syöjät" toimimme ja perustamme päätöksentekomme ja meitä koskevat lakimme tutkimustietoon ja ajatukseen lohikannan kestävästä tulevaisuudesta.
Mutta äkillisen rakennemuutoksen rahat ja muut tukiaiset yhteiskunnan taholta pitäisi siinä tapauksessa päättää kuin seinään - me "kalapuikkojen syöjät" toimimme ja perustamme päätöksentekomme ja meitä koskevat lakimme tutkimustietoon ja ajatukseen lohikannan kestävästä tulevaisuudesta.
Onko "kuuluu viestiä? Juttuja on lehtiä myöten..." tutkimustietoa salakalastuksesta?
Mutta äkillisen rakennemuutoksen rahat ja muut tukiaiset yhteiskunnan taholta pitäisi siinä tapauksessa päättää kuin seinään - me "kalapuikkojen syöjät" toimimme ja perustamme päätöksentekomme ja meitä koskevat lakimme tutkimustietoon ja ajatukseen lohikannan kestävästä tulevaisuudesta.
Onko "kuuluu viestiä? Juttuja on lehtiä myöten..." tutkimustietoa salakalastuksesta?
Paikallisten tuntoja ja haastattelu löytyy kesän Lapin kansasta.
https://www.lapinkansa.fi/uutisanalyysi-tenon-varren-asukkailta-kysytaan...
"Osa paikallisista myös tulkitsee, ettei kalastuskielto koske heitä.
Näin ajattelee ainakin Vetsikon osakaskuntaan kuuluva Anne Nuorgam, joka kertoo Lapin Kansalle aikovansa pyytää Vetsijoella lohta tänä kesänä. Samoin hän teki edellisvuonna, jolloin Tenon lohi oli yhtä lailla rauhoitettu.
Nuorgam katsoo, että saamelaisena hänellä on oikeus kalastaa kotijoessaan Korkeimman oikeuden (KKO) runsaan vuoden takaisen ratkaisun nojalla.
KKO antoi huhtikuussa 2022 ratkaisun, jolla se vapautti viisi saamelaista kaikista syytteistä kalastusoikeuksia koskevassa asiassa. Saamelaiset olivat rikkoneet tahallaan Tenojoen vesistön kalastussääntöjä, jotta asiasta saataisiin ennakkopäätös.
Suurin osa Tenon varren asukkaista puree hammasta, nielee harminsa ja pysyy poissa joelta tai tyytyy pyytämään muuta kuin lohta. Näitä lainkuuliaisia paikallisia – usein saamelaisia – kismittää se, että julkisessa keskustelussa voi syntyä mielikuva, että kaikki saamelaiset rikkoisivat kalastuskieltoa.
Sitten on niitä, jotka käyvät kaikessa hiljaisuudessa nostamassa Tenosta juhannuslohen, mutta jättävät lajin muuten rauhaan.
Nuorgamin kaltaisia, julkisesti lohta pyytäviä, on vain pieni vähemmistö. Heidän taistelunsa on taistelua alkuperäiskansan oikeuksien puolesta. Mutta onko se taistelua hyvinvoivan Tenon ja lohen puolesta?"
Lohilaskuri saattoi näyttää keväällä vielä optimistiselta. Pitäisi kuitenkin muistaa, että kyseessä oli kyttyröiden pariton nousuvuosi.
Jos lohilaskuri näyttää ensi vuonna (kyttyröiden noustessa vähemmän) hyviä lukemia nouseville atlantinlohille, toivoa on ja voidaan mielestäni harkita perusteltua pienimuotoista perinnepyyntiä.
Maltti on tänä kesänä heitetty taatusti romukoppaan vaikka sitten runsaasti nousseiden kyttyröiden lohilaskurilukemaan vedoten. Ja alkuasukkaat pyytää kuin aina ennenkin.
ei saisi yleistää, mutta kyllä vaan näyttää niin olevan, että jos joku puuttuu tenolla tapahtuviin kalastus rikkomuksiin sosiaalisessa mediassa, niin viesti aika monelta saamelaiselta on se että pidä kuule huoli omista asioistasi. ainakin kolmen ison suvun edustajat hyökkäsi välittömästi tämän videon julkasijan kimppuun. kylläkin vain sanallisesti, eikä yhtään edes vähän puolustavaa kommenttia näkynyt. tenon lohi oli alueella ennen saamelaisia, niin eiköhän lohikin paikkansa ansaitsi.
https://www.lapinkansa.fi/uutisanalyysi-tenon-varren-asukkailta-kysytaan...
"Osa paikallisista myös tulkitsee, ettei kalastuskielto koske heitä.
Näin ajattelee ainakin Vetsikon osakaskuntaan kuuluva Anne Nuorgam, joka kertoo Lapin Kansalle aikovansa pyytää Vetsijoella lohta tänä kesänä. Samoin hän teki edellisvuonna, jolloin Tenon lohi oli yhtä lailla rauhoitettu.
Nuorgam katsoo, että saamelaisena hänellä on oikeus kalastaa kotijoessaan Korkeimman oikeuden (KKO) runsaan vuoden takaisen ratkaisun nojalla.
KKO antoi huhtikuussa 2022 ratkaisun, jolla se vapautti viisi saamelaista kaikista syytteistä kalastusoikeuksia koskevassa asiassa. Saamelaiset olivat rikkoneet tahallaan Tenojoen vesistön kalastussääntöjä, jotta asiasta saataisiin ennakkopäätös.
Suurin osa Tenon varren asukkaista puree hammasta, nielee harminsa ja pysyy poissa joelta tai tyytyy pyytämään muuta kuin lohta. Näitä lainkuuliaisia paikallisia – usein saamelaisia – kismittää se, että julkisessa keskustelussa voi syntyä mielikuva, että kaikki saamelaiset rikkoisivat kalastuskieltoa.
Sitten on niitä, jotka käyvät kaikessa hiljaisuudessa nostamassa Tenosta juhannuslohen, mutta jättävät lajin muuten rauhaan.
Nuorgamin kaltaisia, julkisesti lohta pyytäviä, on vain pieni vähemmistö. Heidän taistelunsa on taistelua alkuperäiskansan oikeuksien puolesta. Mutta onko se taistelua hyvinvoivan Tenon ja lohen puolesta?"
Jos lohilaskuri näyttää ensi vuonna (kyttyröiden noustessa vähemmän) hyviä lukemia nouseville atlantinlohille, toivoa on ja voidaan mielestäni harkita perusteltua pienimuotoista perinnepyyntiä.
Maltti on tänä kesänä heitetty taatusti romukoppaan vaikka sitten runsaasti nousseiden kyttyröiden lohilaskurilukemaan vedoten. Ja alkuasukkaat pyytää kuin aina ennenkin.
Tenon Suomen puoleisten sivujokien lohimäärät jatkavat laskuaan täyskiellon aikana. Asia on selvitetty sukeltamalla, joten kyttyrälaskurin tuloksilla ei ole tässä merkitystä. Norjan puolelta tullaan saamaan vastaavat tutkimustulokset myöhemmin.
Jos lohilaskuri näyttää ensi vuonna (kyttyröiden noustessa vähemmän) hyviä lukemia nouseville atlantinlohille, toivoa on ja voidaan mielestäni harkita perusteltua pienimuotoista perinnepyyntiä.
Maltti on tänä kesänä heitetty taatusti romukoppaan vaikka sitten runsaasti nousseiden kyttyröiden lohilaskurilukemaan vedoten. Ja alkuasukkaat pyytää kuin aina ennenkin.
Tenon Suomen puoleisten sivujokien lohimäärät jatkavat laskuaan täyskiellon aikana. Asia on selvitetty sukeltamalla, joten kyttyrälaskurin tuloksilla ei ole tässä merkitystä. Norjan puolelta tullaan saamaan vastaavat tutkimustulokset myöhemmin.
Mikäpä ihme tuo on kun Suomen puolen sivujoilla kalastus jatkuu entiseen tapaan.
viimeistään nyt varmaankin jo voidaan sanoa, ettei turistin neljäs vapa ole se lohikannan suurin surma. eero tietenkään ei vaihda mielipidettään vaan on vieläkin sitä mieltä että turisti on suurin uhka, mutta jos muut olisi jo uskonut ettei tiristi tuhat tittiä oikeasti liikauta lohen elämää mitenkään. titit ei keskenään lisäänny ja sukua jatkamaan nuo pääsee ani harvoin kun isommat koiraat hoitelee nuo naaraat. yksi iso koiras voi hedelmöittää 20 naaraan mädin, se on ihan dna tutkittua tietoa. naaraita noin keskimäärin on 65% eli ylimääräisiä koiraita olisi, eikä niiden saaliiksi ottaminen olisi mistään pois. toisinpäin ajateltuna tenon luotaimen tuloksissa vain yli 80cm lohet on merkittäviä ja niitä ei ole yhtään kappaletta tapettavaksi.
Jos lohilaskuri näyttää ensi vuonna (kyttyröiden noustessa vähemmän) hyviä lukemia nouseville atlantinlohille, toivoa on ja voidaan mielestäni harkita perusteltua pienimuotoista perinnepyyntiä.
Maltti on tänä kesänä heitetty taatusti romukoppaan vaikka sitten runsaasti nousseiden kyttyröiden lohilaskurilukemaan vedoten. Ja alkuasukkaat pyytää kuin aina ennenkin.
Tenon Suomen puoleisten sivujokien lohimäärät jatkavat laskuaan täyskiellon aikana. Asia on selvitetty sukeltamalla, joten kyttyrälaskurin tuloksilla ei ole tässä merkitystä. Norjan puolelta tullaan saamaan vastaavat tutkimustulokset myöhemmin.
Mikäpä ihme tuo on kun Suomen puolen sivujoilla kalastus jatkuu entiseen tapaan.
https://www.samediggi.fi/2023/10/02/saamelaiskarajien-vaalien-aantenlask...
Saamelaiskäräjien vaalien ääntenlaskenta alkanut – ensimmäiset epäviralliset tulokset aamulla klo 10
*
Laittomiksikin väitettyjen vaalien ja saamelaisalueen politiikan soppa kiehuu.
Saamelaiskäräjien vaalien ääntenlaskenta alkanut – ensimmäiset epäviralliset tulokset aamulla klo 10
*
Laittomiksikin väitettyjen vaalien ja saamelaisalueen politiikan soppa kiehuu.
miten nämä saamelaishöpinät liittyvät kalastukseen, voisiko näille itkuvirsille olla oma keskustelu.
Annetaan lappalaisten pyytää se viimeinenkin lohi niin loppuu tää kitinä
Ne pyytää sen joka tapauksessa ja sitten itkevät taas lisää ja syyttävät muita.
Turistissa se vika on.
Etelän ihmisenä en välitä vitunpaskaa mitä saamet tekee tenon tai muiden ojiensa kaloille.en tuolla ole käynyt enkä mene koska en usko osaavani käyttäytyä oikein pyhällä suomenpuolen saamenmaalla.mieluummin ajan ruotsinlappiin ja jätän muutaman tuhat likaista euroani sinne
https://www.samediggi.fi/2023/10/03/saamelaiskarajavaalien-alustava-tulo...
ketä kiinnostaa, me höpisee niistä vaaleistasi jonnekkin muualle, tämä on kalapalsta🤣
https://research.ulapland.fi/fi/projects/vastuullisten-kokonaisvaltaises...
Vastuullisten, kokonaisvaltaisesti kestävien saamelaisten matkailuyritysten sertifiointikriteeristön tiedonkeruuhanke
*
https://www.ulapland.fi/news/Luonnos-saamelaisten-matkailuyritysten-sert...
Luonnos saamelaisten matkailuyritysten sertifiointikriteeristöstä on valmis
*
"Saamelaiskäräjien toteuttaman, pitkäjänteisen saamelaismatkailuyritysten sertifiointityön tarkoituksena on auttaa matkailijoita ja matkanjärjestäjiä vastuullisten valintojen tekemisessä tulevaisuudessa"
Kuka määrittelisi kestävän saamelaisen elämäntavan sertifikaatin?? Nykymalli kun tuntuu olevan luonnon maksimaalinen kuluttaminen ja muilla oleva on multa pois.
https://www.utsjoki.fi/news-article/yleisotilaisuus-norjalaisen-davvi-tu...
Norjan puolella alkaa lavat viuhumaan.
ketä kiinnostaa, me höpisee niistä vaaleistasi jonnekkin muualle, tämä on kalapalsta🤣
Hyvin pienet nuo äänimäärät saamalaisten vaaleissa. Hyvin ovat rikkaat ökylappalaiset pitäneet äänioikeutettujen määrän pienenä.
Äänestysprosentti karkeasti puolet... ja silti hylättyjä - anteeksi, "huomiotta jätettyjä" - ääniä 252.
Jotain mätää on, jos joko noin moni kokee olevansa perusteetta äänioikeutettu. Tai käräjät hylkää omalla tulkinnallaan 7,4 % kaikista annetuista äänistä - ei mene tyylikkäästi enää virhemarginaaliin.
Puolella äänioikeutetuista ei kiinnosta vaikuttaa, tämä noudattelee koko Suomen linjausta jossa politiikka nähdään vaikutuskeinona tehottomaksi.
Sivut
Lisää uusi kommentti