Olen kohtuullisen tyytyväinen pinnankorkeuden vaihteluihin virkistyskäytön kannalta verrattuna ennen vuotta 1998 tilanteeseen. Kyrösjärvi jos toimisi luonnonvirtaamien mukaisilla vaihteluilla, niin sitten vasta nähtäisiin kunnon pinnanvaihteluita.

Mutta ei kai kukaan ole tyytyväinen kalakannan nykytilanteeseen, mutta oikea syy pitäisi löytää. Pinnankorkeude n vaihteluista nyt ei löydy syytä, koska ne ovat vähentyneet eikä lisääntyneet. Tuossa edellä onkin ihan järkevää pohdintaa eikä perusteetonta riekkumista pinnankorkeudesta. Todennäköisesti syitä on monia ja juurisyihin pitäisi paneutua.

Muistaakseni joissakin pohjoisen järvissä onnistuttiin saamaan aikaan samanlainen tilanne siian osalta kuin Kyrösjärvessä on kuhan tilanne. Suoritettiin rajuja istutuksia ja rajoitettiin pyyntiä, jolloin kanta kasvoi suureksi, ruoka loppui ja kanta kääpiöityi. Tämä vain esimerkkinä, että kannan hoidossakin voi tehdä virheitä.

Merialueen kuhakannoista sen verran, että kaverillani on mökki Tammisaaren lähellä ja möki edessä oli mainio kuhapaikka. Kuhaa tuli vielä kymmenkunta vuotta sitten mielin määrin. Parhaimmillaan siinä oli viisikin venettä jigaamassa. Eipä ole enää eikä ainakaan johdu pinnankorkeuden säännöstelystä.

Muikun kutua Kyrösjärvessä on tutkittu (Tanja Dubrovin, Raportti 27/2017) , selvityksen mukaan yli 90% kutee syvemmällä kuin 2 metriä. Tästä syystä marraskuun ja maaliskuun pinnankorkeuksilla ei ole merkittävää vaikutusta mätituhoon. Keskimääräinen potentiaalinen mätituhoalue on 85 cm ja tässä on huomioitu pinnankorkeuden vaihtelu ja jään paksuus. Jään paksuus lienee normaalisti 30-40 cm.

Syvällä rintaäänellä sanoo puskista Anonymos noin, pitäisikö uskoa? Se, että kaksi asiaa tapahtuu yhtä aikaa ei ole "vahvaa näyttöä", erittäin todennäköisesti sattumaa.

Ainakin ikaalislaiset viittasivat tähän tukimukseen totuutena lausunnossaan juoksutusluvan muuttamisesta. Eli todettiin Kyrösjärven muikun kutevat syvällä. Anonymoksen pitää ottaa yhteyttä Ikaalisten päättäjiin, jos hänellä on parempaa " näyttöä". Hopi hopi, ei kannata pantata kultaisia tietojyviä tällaisilla rupuisilla palstoilla.

Siitä selvityksestä käy kyllä myös ilmi, että vaihtelu keskimäärin ei ole kovin suurta ja muikun pitäisi pääsääntöisesti kutea erittäin matalaan, että säännöstelyllä olisi vaikutusta. Mielestäni nykyinen säännöstely mahdollistaa pienemmän vaihtelun kuin aikaisempi. Senkin voisi selvittää, mutta tämä Anonymoksien kanssa keskustelu ei ole kovin hedelmällistä.

Sitä paitsi biologisten tietojen mukaan muikku ei ole mikään kuhan herkkuruoka. Anonymous väittää varmaan päinvastoin.

En kirjoita kenenkään väittämien mukaan, vaan kaivelin saatavilla olevaa faktatietoa asiasta ja muodostan ihan oman mielipiteeni. Täältä lukemani perusteella ymmärrä kyllä, että vesivoimalaitos on täysin ylivoimainen säännöstelykeskustelussa, kun vastapuolen faktat on mutu-tasolla. Ei oikein huvita kaivaa faktatietoa, kun perstuntumalla vastaillaan.

Säännöstelyluvan lausunnot ovat julkisia, ota nyt edes niistä selvää, ennen kuin alat väittelemään asiasta ja syyttelemään puppu-puheista. Peiliin katsomista nyt suosittelisin.

Kyrösjäevestä on tehty tutkimus ja sieltä löytyy kutusyvyydet ja pinnanvaihtelut. Tuolla edellä totesin faktatatietoon perustuen: Muikun kudun aikainen vedenkorkeuden vaihtelu loka-marraskuussa verrattuna maaliskuun minimivedenkorkeuteen on luokkaa 50 cm välillä 25-75% mittausarvoista. Nämä Kyrösjärven arvot löytyvät vesi.fi tai ympäristö.fi sivuilta, jos osaa katsoa grafiikkaa. Täältä lukemani perusteella kovin moni ei osaa.