Jasper Pääkkönen on Vuoden 2013 kalamies
Näyttelijä Jasper Pääkkönen on Vuoden 2013 kalamies. Vuoden kalastusoppaan tittelin sai Peter Lahti Kirkkonummelta. Valintaraadin kokosi perinteiseen tapaan Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura SKES ry.
Arvovaltainen, kalastusalan vaikuttajista ja ammattilaisista koottu raati on valinnut vuodesta 2000 lähtien vuoden kalamiehen ja kalastusoppaan. SKES korostaa, että varsinaisesti valinnoilla ei pyritä löytämään parasta kalamiestä tai kalastusopasta – näiden löytäminen on tietysti mahdotonta. Sen sijaan vuoden valinnat ovat kunnianosoitus merkittävästä työstä niin suomalaisen kalastuskulttuurin kuin kalastusopastuksen saralla.
Vuoden 2013 kalamieheksi raati valitsi näyttelijä Jasper Pääkkösen. Hän on kunnostautunut Itämeren lohen puolestapuhujana. Pääkkönen on aktiivisesti pyrkinyt vaikuttamaan julkisuudessa uhanalaisen kalojen kuninkaan suojelemiseksi ja puhunut Itämeren huonon tilan parantamisesta laajemminkin.
Pääkkönen on puhunut kestävän kalastuksesta ja korostanut, että lohikeskustelu luo pohjaa myös muiden kalalajien elvytystyön edistämiseksi. Jasper Pääkkönen itse on intohimoinen perhokalastaja, ja hän on esiintynyt kalamiehen roolissa monissa televisio-ohjelmissa ja lehtijutuissa. Omalla esimerkillään hän on ollut kannustamassa nuorempia sukupolvia mukaan hienon harrastuksen pariin.
Vuoden kalastusoppaaksi raati valitsi Peter Lahden Kirkkonummelta. Hänellä on pitkä ja varteenotettava kokemus oppaan työstä ja erityisesti hän taitaa kuhan jigikalastuksen salat. Lahdella on jopa oma nimikkojigimallisto.
Peter Lahti on ammattikuntansa tapaan miellyttävä persoona, joka laittaa itsensä työssään täysillä likoon. Lahti on esiintynyt monissa messutapahtumissa opastamassa ja innostamassa yleisöä kalastuksen pariin.
Harri Dahlström kultagalleriaan
Valintaraati täydensi Suomalaisen kalastuksen Hall of Famen galleriaa yhdellä uudella henkilöllä. Aiemmin tähän ns. kultakerhoon on valittu Lauri Rapala, Juhani Aho, Herman Renfors ja Maria Renfors. Hall of Fame sijaitsee Kotkan Maretariumin tiloissa.
Tänä vuonna kuvansa saa kultakehyksiin kalatalousylitarkastaja, kunniatohtori Harri Dahlström (1935-2012), joka oli pitkän linjan kalojen ja kalastuksen asiantuntija Suomessa sekä suomalaisen kalastuslain uudistaja.
Dahlström toimi maa- ja metsätalousministeriössä kalatalousylitarkastajana sekä vapaa-ajan kalatalouden yksikön päällikkönä. Maa- ja metsätaloustieteiden kandidaatiksi valmistuessaan 1961 hänen ensimmäiset pestinsä olivat Kalataloussäätiössä ja sen jälkeen Suomen Kalamiesten keskusliitossa.
Dahlströmin rooli oli merkittävä, kun kalastusoikeuksien laajennettiin lainsäädännön avulla onginnan, pilkinnän ja viehekalastuksen osalta. Hän oli jo 1960-luvulta alkaen aktiivisesti mukana vesistöjä, kalataloutta ja luonnonsuojelua käsittelevissä toimikunnassa ja työryhmissä. Dahlström kirjoitti kalatalousalan julkaisuihin ja oppikirjoihin sekä toimi tuntiopettajana Helsingin yliopistossa.
Kaikelle kansalle Harri Dahlström tuli tutuksi television on ja radion Luontoilta-ohjelmien kala-asiantuntijana. Hänet promovoitiin Helsingin yliopiston maa- ja metsätieteellisen tiedekunnan kunniatohtoriksi vuonna 1999.
Vuoden 2013 valintaraadin puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Sari Saukkonen Kotkan Maretariumista. Raati oli päätöksissään muuten yksimielinen, mutta Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylä jätti eriävän mielipiteensä vuoden kalamiehen valinnan kohdalla.
Vuoden 2013 valintaraatiin kuuluivat seuraavat henkilöt:
Sari Saukkonen, toimitusjohtaja, Kotkan Maretarium (puheenjohtaja)
Kimmo Korpua, toimitusjohtaja, Kuusamon Uistin
Erkki Pulliainen, valtiopäiväneuvos, professori, Oulu
Markku Myllylä, toiminnanjohtaja, Kalatalouden Keskusliitto
Ilkka Mäkelä, toiminnanjohtaja, SVK
Jari Tuiskunen, kalastustoimittaja, Tampere
Matti Mielonen, kalastusmestari, Helsinki
Jussi T. Pennanen, RKTL:n tutkija, Helsinki
Seppo Suuronen, päätoimittaja emeritus, Espoo
Erkki Norell, kalastuskirjailija, Vääksy
Henrik Kettunen, luontokuvaaja, Helsinki
Janne Porkka, viihdetaiteilija, Turku
Jari Kaalikoski, päätoimittaja, ERÄ
Risto Jäntti, Metsähallitus, Suomussalmi
Ilpo Eerola, varapuheenjohtaja, SKES
Ilkka Jukarainen, tietokirjailija, Espoo
Jukka Halonen, puheenjohtaja, SKES (sihteeri)
LISÄTIEDOT:
TOIMITUSJOHTAJA SARI SAUKKONEN 040-311 0331
NÄYTTELIJÄ JASPER PÄÄKKÖNEN 045-650 2464
KALASTUSOPAS PETER LAHTI 040-592 0570
Kommentit
Kuka tervejärkinen nyt politiikkaan erehtyy😉...
Niin nyt on Suomen lohijoet mennyttä.Ilmastonmuutos tuhonnut ja paluuta ei.Kyttyrälohta ei tarvitse mennä rääkkäämään ja muuta ei ole.Joten Jasperikin voi katsoa peiliin ja keskittyä saunomaan paskaisen Itämeren aalloissa.Älä tule Inariin.Siellä jo Ruotsalaiset kaivoksia tekee joten ei sinua tarvita pilaamassa..Luontoa.
Mikä mahtaa olla Pääkkösen osuus kyttyrälohen runsastumiseen? Jasper on tehnyt erittäin paljon hyvää vaelluskalojen ja vesiluonnon eteen. Kannattaisi hetki harkita ennen känniaivopierujen suoltamista nettiin.
Kyttyrälohen räjähdysmäisestä leviämisestä voi osoittaa keskisormella Venäjää, joka alkoi niitä istuttamaan Kuolan alueelle jo 1970-luvulta, samaten Baltian alueelle kun pyrkivät saamaan uuden lajin kalatalouden hyötykäyttöön. Istutukset eivät juurikaan menestyneet, kun tuolloinen istutuskanta oli tottunut lämpimämpiin vesiin.
Myöhemmin vielä Neuvostoliiton olemassaolon aikana ne jalostivat Kyttyrälohikannan joka kesti paremmin kylmiä olosuhteita, tämä viljelykanta alkoikin menestymään paremmin. Kyttyrälohen istutuksia jatkettiin venäjän taholta vielä 2000-luvullakin ja nyt se on levinnyt laajalti Pohjois-Norjan lohijokiin ja Tenoon. Monet lohijoet teno mukaanlukien ovat nyt muuttuneet "Kyttyrälohijoiksi", sillä Kyttyrän määrät ylittävät monissa joissa Norjan Finmarkin läänissä ja Tenollakin reilusti alkuperäisen atlantinlohen määrät.
Esim. Tenon osalta LUKE on arvioinut että tänä kesänä jokeen on noussut arviolta 70 000 lohta, joista jopa 50 000 voi olla vieraslaji Kyttyrälohta.
Oleellinen kysymys on "pilaako kyttyrälohi joet ? Taannuttaako se agressiivisenä levittäytyjänä ja kilpailijana alkuperäiset atlantinlohi kannat ?. Onko maailmalla esimerkkijokia missä näin olisi käynyt ?
Monessa joessa Yhdysvalloissa ja Euroopassa kyttyrä ei ole vaikuttanut juuri mitenkään,
Tämän vieraslajin ja sen vaikutuksesta ei voida vielä tietää laajalti ja täsmällisesti, joten silloin niihin on syytä suhtautua erittäin vakavasti.
Inariin ei tarvita Jasperin hotelleja.Vai suojeleeko nekin kaloja ja luontoa.Luonto ei ylipäänsä kaipaa ihmistä..
Niinpä. Telttailu on mukavampaa muutenkin, kuin hotelli, joka on käytännössä tarkoitettu turisteille. Luulis jasperinkin tämän ymmärtävän. Toivottavasta jesperi laittaa tämän tiedon talteen johonkin aivolohkoon. Vai meinaako jesjasperi oikeen alkaa kuljettaa niitä turreja ympäri kairaa. Ja luonto taad kiittää.
Ja siis nimenomaan ulkomaan turisteja. Pysykööt siel hesaas vaan.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/f8d5ce20-9e8c-4f62-be27-055d4f...
Aikansa kutakin.
Joskus taannoin puhuttiin jasperoinnista.Nykyään se aivan turhaa, koska jokainen tietää mihin hiilinieluun joutuu, jos ei toimi niin kuin ohjeistetaan.
Sivut
Lisää uusi kommentti