Garminin mukana kuljetettavat kaikuluotaimet -artikkelisarjassa kerrotaan seuraavaksi kuhan pilkinnästä. Asiantuntijana on Antti Isoniemi, joka pilkkii kuhaa pääsääntöisesti matalista merenlahdista.

 

– Valitsen kalastuspaikaksi savipohjaisen ja tasasyvyisen lahden, jossa on vettä 2-4 metriä.

 

Antti hakeutuu pilkkimään alueille, jotka näyttävät ulospäin isoilta haukilahdilta. Oleellista on pohjatyyppi.

 

– Olen huomannut, että kuhat viihtyvät kovalla savipohjalla. Kivikot, jotka antavat hyvin kalaa avovesikautena, eivät ole talvella toimineet mielestäni ollenkaan.

 

Minkäänlaista vesikasvillisuutta ei alueella tarvita. Päinvastoin, vesikasvillisuuden lähistöltä hän ei ole löytänyt kuhia laisinkaan. Tällaiset alueet ovat ahventen ja haukien oleskelupaikkoja.

 

– Kaikuluotainpilkkijän kannalta kova savipohja on paras mahdollinen. Luotaimen ruutuun piirtyy virheettömän selkeää kuvaa, Antti toteaa.

 

Kova pohja heijastaa kaiut takaisin laitteeseen tehokkaammin kuin vesikasvillisuuden verhoama pohja. Siksi kuva on selkeä ja siitä pystyy erottelemaan niin kalat kuin vieheen liikkeet.

 

– Olen oppinut katsomaan ruudusta aivan pieniäkin merkkejä kaloista. Toisinaan keltaisen pohjalinjan yläpuolelle tulee hiuksen hieno musta juova, joka paljastuu monesti jigiä lähestyväksi kuhaksi.

 

Pehmeällä pohjalla nämä hennot kalahavainnot jäisivät helposti huomaamatta. 

 

Antin kaikuluotain on Garmin Striker 5” Plus. Laitteessa on GPS, mitä nimessä oleva Plus tarkoittaa. Tämä pilkkipaketti maksaa 499 euroa akkuineen ja kuljetuslaukkuineen.

 

Laitteella on mahdollisuus merkata ottipaikkoja seuraavia kertoja varten. Vaikka kuha ei olisi aina yksittäisen sijaintipisteen kohdalla, voidaan paikantamisen ansiosta nähdä alue, missä on aikaisemmin pilkitty.

 

Striker Plus -sarjan laitteissa on myös ominaisuus, jolla voidaan rakentaa omia karttoja. Toiminta kytketään päälle avovesiaikana veneen ollessa liikkeessä, jolloin laite rakentaa automaattisesti syvyystiedoista oman kalastuskartan. Puhutaan 30 cm tarkkuudella syntyvästä kartasta.

 

Kalastustapaani kuuluu aktiivinen liikkuminen. 6-7 tunnin kalastuksen aikana kairaan 50-100 reikää ja kävelen 5-10 kilometriä.

 

– Kun saavun kalastuspaikalle, teen yleensä viiden avannon rivin kymmenen metrin välein. Vietän yhdellä avannolla 2-3 minuuttia, Antti kertoo pilkkitekniikastaan.

 

Aktiivisimmillaan kuha on ajanjaksoina, jolloin vedenkorkeus ja ilmanpaine on pysynyt tasaisena, mielellään hivenen korkeapaineen puolella. Olosuhteiden nopea vaihtelu passivoittaa kuhan.

 

Sään lisäksi kuhan aktiivisuuteen vaikuttaa kellonaika. Alkukaudesta paras syönti on alkanut puolituntia ennen auringon nousua, mikä tarkoittaa tammikuussa hieman ennen yhdeksää. Kohtuullista syöntiä on jatkunut alkuiltapäivään, mutta auringonlaskun aika ei ole ollut enää kummoinen.

 

– Lopputalvesta kuhalla on kaksi syöntihuippua: auringonnousun aikaan ja auringon laskettua. Keväällä iltasyönnille ehtii mainiosti töiden jälkeenkin, Antti toteaa.

 

Keväälle tyypillistä on jopa tunnin auringonlaskun jälkeen jatkuva syönti. Kaloja saadaan jopa pimeässä.

 

Anturi lasketaan noin 10 cm jääkannen alapuolelle, jotta näkymä olisi mahdollisimman virheetön. Antti käyttää kaikuluotaimessaan automaattiasetuksia lukuunottamatta joitakin sellaisia tilanteita, joissa hän haluaa zoomata luotaimen pohjalinjaan kalojen tunnistamiseksi.

 

Jos kuha sattuu olemaan avannon alla, yleensä se lyö kiinni heti, kun jigi on laskeutunut kalastussyvyyteen.

 

– Jos näen kalan tulevan pilkille, mutta se ei ota, saatan tarjota sille pari muuta erilaista jigiä. Ellei reaktiota tule, vaihdan pian avantoa. Etsin syöviä kaloja.

 

Antti mainitsee, että jigin pomputtaminen pohjassa toimii kuhalle. Järvellä ahvenen pilkinnässä kalat saattavat pelästyä pohjan tomutusta, mutta kuhan pilkinnässä tilanne on toinen.

 

Jigiä pidetään 20-50 cm korkeudella pohjasta. Jos kala tulee tutkimaan sitä, aletaan hiljaa nypytellen nostamaan kalastuskorkeutta.

 

– Jigin nostaminen ärsyttää kuhaa ja se monesti iskee kiinni noston aikana. Joskus teen jopa metrin korkuisen noston.

Kaikuluotaimen ruudussa näkyy noin 65 cm kuha odottelemassa samaan aikaan, kun jigi vajoaa kohti pohjaa.

Antti pilkkii kuhaa vain vertikaalijigeillä. Nuppina on 7g Daiwan ProRex vertikaalijigipää, joka pitää jigin juuri sopivassa asennossa. Pilkkinä on Berkley 5,5” vertikaalijigi.

 

– Kiinnitän yläpuolelle itse tekemäni rigin, jossa on kolmihaarakoukku kokoa kuusi. Alapuolella on kasin kolmihaara kiinnitettynä uistinrenkaalla tai kuitusiimalla.

 

Jos peruskokoon ei ota, Antti saattaa vaihtaa jigin neljä tuumaiseen. Myös väriä vaihtamalla voi saada kalan ottamaan. Ehdoton suosikkiväri on chartreuse-keltainen. Muita toimivia värejä ovat helmiäisvalkoinen ja natural silver flake.

 

– En käytä värikoukkua ollenkaan jigipilkinnässä. Kuha yrittää aina niellä jigin joko perästä tai edestäpäin. Keskeltä se harvoin tavoittelee saalistaan.

 

– Jigin alla oleva koukku ei saa mielestäni roikkua. Kiinnitän sen aina yhdestä haarasta jigiin.

Striker on kiinnitetty Arteknon pilkkipöntön kanteen. Akkuna Delwin Drive 9000 ma. Se painaa vähän ja pärjää koko päivän. Koko setti on Väre pilkkijakkaran sisällä.

Antin kuhanpilkintäsettiin kuuluu  Delfin 50 vapa jäykällä lasikuitukärjellä ja Sufix 21 FC fluorocarbon -siima paksuudessa 0,30 mm. Siima on kirkas ja siinä on kova vetolujuus. Peruke on käytössä vain sellaisissa paikoissa, joissa on samalla alueella paljon haukia. Siiman päässä on kuulalaakerilukko.

 

 

******

Artikkeli on tehty yhteistyössä Garmin Finlandin kanssa. Katso aiheeseen liittyvä juttu kaikuluotainpilkinnän perusteista tästä.