Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Teno 2028
Ajatuksen herättelyä
18.11.2021 - 19:39
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
Utsjoki on osa Suomen saamelaisalueen kuntia. Tenojoki virtaa Utsjoen alueella. Saamelaiskäräjien päätöksenteko voi vaikuttaa oleellisesti saamelaisalueen maan- ja vesialueiden käytön politiikkaan ja sitä kautta Tenojoen lohen kohtaloon. Suomen kokoisessa maassa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Varsinkin kun ympäristöasioiden pättävät elimet eli ministeriöt, valiokunnat ja eduskunta on saamea puhuvien ihmisten määrässä mitattuna Suomen suurimmassa saamelaiskylässä.
Mutta koska tätä samaa kysymystä kysytään toistuvasti, ehkä on jatkossa viisain keskittyä uutisaiheisiin joissa esiintyy suorassa kontekstissa atlantin lohi tai Teno paikkakuntana.
"Luksushotelli revontulimökkeineen on seissyt vuoden päivät tyhjillään Utsjoella – matkailuyrittäjä syyttää Suomen kankeaa byrokratiaa"
- Hotellia ei ole pystynyt aukaisemaan, kun ei ole saatu aktiviteettilupia moottorikelkka- ja mönkijäreiteille, sanoo Jussi Eiramo.
-
Käsittääkseni Metsähallitus on saanut nyt tehtyä maastoliikennelupien alueelliset kiintiöpäätökset vuosille 2023-2025. Kiireesti luvat kuntoon että saadaan Utsjoelle tukea matkailun kehittämiseen.
https://yle.fi/a/74-20006842
"Vuokramailla toimivat safariyritykset ovat käärmeissään kymppitonnien lisäkuluista – Metsähallituksella on uusi maksukäytäntö tälle talvelle"
Taitaa mennä Utsjoellakin safaritoiminnan kannattavuuslaskelmst uusiksi
"Luksushotelli revontulimökkeineen on seissyt vuoden päivät tyhjillään Utsjoella – matkailuyrittäjä syyttää Suomen kankeaa byrokratiaa"
- Hotellia ei ole pystynyt aukaisemaan, kun ei ole saatu aktiviteettilupia moottorikelkka- ja mönkijäreiteille, sanoo Jussi Eiramo.
-
Käsittääkseni Metsähallitus on saanut nyt tehtyä maastoliikennelupien alueelliset kiintiöpäätökset vuosille 2023-2025. Kiireesti luvat kuntoon että saadaan Utsjoelle tukea matkailun kehittämiseen.
https://yle.fi/a/74-20006842
"Vuokramailla toimivat safariyritykset ovat käärmeissään kymppitonnien lisäkuluista – Metsähallituksella on uusi maksukäytäntö tälle talvelle"
Taitaa mennä Utsjoellakin safaritoiminnan kannattavuuslaskelmst uusiksi
Luulikohan nää yrittäjät, että saavat tuhota alueen luontoa ihan ilmatteeksi.
Konevoimalla luontoon taas kerran. Vesiskootteriaktiviteetti unohtui.
https://www.inarilainen.fi/uutiset/utsjoen-vuoden-yrittaja-mika-tuovila-...
Lukaiskaapa Utsjoen vuoden yrittäjän mielipiteitä rivien välistä.
Lukaiskaapa Utsjoen vuoden yrittäjän mielipiteitä rivien välistä.
Juu melkonen vätys tämä kaveri.
Miten niin? Hienosti hoitanu hommansa. Itsellä myös useita vuokrattavana olevia kämppiä, joita joutuu välillä kunnostamaan. Mutta eipä tarvii käydä töissä. Voi nauttia elämästä. Kireitä siimoja kaikille!
https://sdtsk.fi/2022/12/02/komission-tiedotustilaisuus-7-12-2022-sajoks...
https://lapinluotsi.fi/lapin-tulevaisuuksia-pitka-aikavali/matkailun-tul...
Lukemista Itsenäisyyspäivään
Se on mielipidepohjaista kommentointia, jonka kirjoittamisesta täällä on kyseenalaistettu kerta toisensa jälkeen. Tehdäänkö niin, että jokainen muodostakoon saamelaisista itse mielipiteensä ja pitäköön sen omanaan.
Tämä palsta on Tenosta.
tenon tilanne voisi hyvinkin olla jatkossa sellainen että vain oppaan kanssa saisi kalastaa, oppaalla olisi oltava kurssit käytynä, ettei siihen laitettasi kaikkia kylän kakaroita puoli-ilmaiseksi ns kesätöihin. sama juttu olisi tietysti paikallisillakin, eli jos lohestaa haluaa, niin maksaa sitten oppaalle sen 70e tunnilta, mielestäni tuo puolet saaliista oppaalle säänön voisi nakata romukoppaan. oppaiden pitäisi tietysti rekisteröityä ja he saisivat henkilökohtaiset lohi kiintiöt vaikka 100 kg lohta kaudessa, siillä varmistettaisiin se että saaliiksi otettaisiin mahd pieniä kaloja jotka ei ole niin tärkeitä tenon lohipopulaation kannalta, koska jos ottaa 8kg lohia niin asiakkaita ei saa vietyä joelle kuin 13kpl jos taas saaliiksi valitaan 1,5 kg tittiä niin asiakkaita voi käyttää joella 66 kappaletta eli enemmän kuin ehtii. jollain tämän tyylisellä systeemillä kalastus voi joskus aueta. saaliin säätelyn täytyy toteutua kaikille, ei voi olla tilannetta että kaikki tapetaan jotka ohi ui, se aika on ollut ja mennyt.
Maa ja metsätalousminsteriön marraskuisessa tilaisuudessa nousi esiin mahdollinen sivujokien kalastuksen avautuminen ensimmäisenä. Esimerkkinä Utsjoki ja Vetsijoki, jotka lähimpänä kutukantatavoitetta. Jos tilanne paranisi tulevaisuudessa, niin näissä pystyisi kalastamaan kohdennetusti tiettyä kantaa kun pääuomassa kannat sekaisin. Tässä ei kuitenkaan otettu kantaa paikallisten vs matkailukalastajien kalastukseen.
https://youtu.be/mgf7gisEbrA?t=3962
huomio myös ehkä ja jos. kalastus tulee suorittaa kaikkien varovaisuusperiaatteiden mukaan, eli laitetaan pato ja tapetaan kaikki, sitä ei tulla sallimaan, kevon kanjoni on itsellä lähellä sydäntä ja tuolla voisin kuvitella kalastavani. kunhan säännöt saadaan sellaisiksi että kalastus voidaan sallia, tuskin nousumäärät niin räjähtää että pyynti olisi oikeasti kestävää, eikä vain minimin ylittävä kutukantatavoite. ehkä joku 50000 kpl nousumäärät olisi sellaisia että muutama tuhat olisi totaalisen ylimääräisiä ja näin ollen perusteltuja pyydettäväksi ja syötäviksi. tuohon 2028 mennessä ei utsjoen nousumäärät tule ylittämään edes 25000 yksilöä. hyvä jos edes 10000 päästään. 2040 voidaan päästä jo oikeasti kestävään populaatioon mikäli toimitaan järkevästi. mikäli meri kuolleisuus saadaan kuriin voi populaatiot vahvistua hyvinkin nopeasti. 2040 on aivan realistinen aikaikkuna, mikäli äyriäisten pikkukalojen minkä lie rehukalojen pyynti kassilohien ruuaksi saadaan aisoihin voi tapahtua hyvinkin nopeaa positiivista kehitystä. perustan positiivisuuteni siihen että varsinaisesti nälkiintyneitä tai laihoja lohia ei ole kukaan nähnyt tai informoinut tälläisesta, siitä voi päätellä että joku ne pyydystää ja tuo kassikalan ruoan määrä on ainoa asia mikä on kasvanut jatkuvasti. olen melko varma että lohen poikaset joutuu äyriäistroolauksen sivusaaliiksi merivaelluksen alkuvaiheessa. nyt tutkijat hämmästelemään miksei kyttyrän poikaset jää saaliiksi? siirtyykö kyttyrät nopeammin kalaravintoon ja siksi välttyy trooleilta. kyttyrän elinkiertohan on merkittävästi nopeampi kasvuinen.
https://metsastysjakalastus.fi/lehti/12-2022/koko-tenojoki-aidalla-kiinni/
Koko Tenojoki aidalla kiinni?
"Kyttyrä tulee olemaan Tenon pelastus".
Jos Norjalaiset sen sallivat. Edessä on mielenkiintoiset rajasopimuksen neuvottelut.
Koko Tenojoki aidalla kiinni?
Norjassa ollaan päätymässä: kyttyräkala pyydetään jo vuonoissa ennen jokiin ehtimistä,eli ammattikaastajat asialle ja kalat teollisuuden käyttöön.
Sitä paitsi olemme suomessa. Koko saami homma pitäisi poistaa. Ei ole nykypäivää moinen leiriytyminen. Se on kaikkien suomalaisten yhteistä, eikö sitä joku tietty ryhmä voi omia. Ihan kuin joku mustalaisleiri olisi kyseessä.
Again with the Sápmi???
Ookko nää kukaan huomannut ettei suomen kalastavat julkkikset uskalla sanoa juuta eikä jaata. Ei jaspes saati peltsi vaikka muuten ovat aina äänesså
Paljon nuita jänkäjooseppeja nähneenä, niin länsipuoliset on mukavia ja itäpuoleiset omivia ja töykeitä.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009241194.html
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009215269.html
https://yle.fi/a/74-20007377
https://www.lapinkansa.fi/kuohunta-on-takana-kuulemiset-voivat-alkaa-uus...
(Juttu on maksumuurin takana)
Kuohunta on takana, kuulemiset voivat alkaa – uusi komissaari: haluamme kuulla myös saamelaisten voimavaroista
Uudistunut totuus- ja sovintokomissio on valmis aloittamaan työnsä.
kyttyrä pilaantuu jokeen saapuessaan melko nopeasti. en ole kuullut että utsjoen korkeudelta olisi yhtään syömäkelpoista saatu. alatenolle kyttyrä voi jotain lohtua tuoda, mutta hyvin vähän koska norjan pikku joet on niin miljoona kertaa helpommat ja hienommat kalastaa kuin iso teno. tenosta halutaan isoa lohta. kyttyrä on soutuvehkeissä lähinnä säälittävä rimpsu joka ottaa perhoon älyttömän huonosti ja virvelöiti taas on tenolla kielletty muilta kuin paikallisilta, eli ihan turhaa elättelette toiveita että tenolle merkittävästi turisti kalastajia tulisi rahaa tuomaan.
Jos Norjalaiset sen sallivat. Edessä on mielenkiintoiset rajasopimuksen neuvottelut.
monet on koittanut tenosta juttua tehdä, mutta kun tyhjää pyytää eikä mitään näytettävää löydy, niin eipä siinä paljon sanomista ole, vielä kun henki on vähän sellainen että siellä pitäisi kieli ruskeana nöyristellä ja kehua kuinka hienosti kaikki on, vaikka oikeasti ihan kaikki on päin helvetti. jos joku keksii tenon säännöstä jonkun hyvin olevan asian niin kertokaa ihmeessä. olisihan se hienoa saada jotain positiivista esille vaihtelun vuoksi.
Keskusta saa nyt mitä ansaitsee. Hieno homma, että puolustivat metsien omaisuudensuojaa luonnonsuojelulaissa, mutta muu hallitustaipale on ollut räpiköimistä vihervasemmistolaisessa seurassa ilman ansioita, päinvastoin.
Nyt olisi kysyntää maaseudun äänioikeutettujen manttelinperijäpuolueena, mutta ketä ja mitä puoluetta kiinnostaisi tämä valtava mutta ei mediaseksikäs äänimäärä? Tuntuupa, että metsäasioihin löytyy mielipide useimmilla haastatteluissa - maaseudun alkutuotanto on aivan tuuliajolla ja omillaan inflaation kriisin kurimuksessa.
Tenon asioita ei taida ajaa kuin ministeriö ja kourallinen lappilaisia (tulevan pienpuolueen) poliitikkoja.
https://www.tenonkalaluvat.fi/
https://www.tenonkalaluvat.fi/saalismaarat
Onkohan kaikki kalat 2022 taulukossa?
Tämän jälkeen vuonna 2016 eräs Utsjokilainen yrittäjäryhmä pyrki vuokraamaan maapalan ja haki Metsähallitukselta lupaa perustaa Utsjoen samaiselle Sulaojan lähteelle huomattavasti pienimuotoisempi vedenpullottamo. Maa-alue kuuluu SUOMEN VALTIOLLE ja on siten Metsähallituksen hallinnassa. Alueelle oli tarkoitus rakentaa pieni noin 100 neliömetrin pullottamorakennus vain noin 20–30 m³/vrk vedenottoa varten, jonka hydrologinen vaikutus olisi sulaojan lähteeseen riippumattomien asiantuntijoiden mukaan olematon, käytännössä nollatasoa. Pullottamo olisi sijainnut tällä kertaa vielä selvästi saamelaisten "muinaismuisto suojelualueen" ulkopuolella, vanhalla soramontulla.
Tämäkään ei käynyt muutamille saamelaisille, hanke kohtasi taas voimakasta vastustusta ja siksi Metsähallitus ei vuokrannut maa-aluetta yrittäjille ja antanut lupaa vedenpullottamon toimintaan.
Hanketta vastustaneiden saamelaisten Perusteluna oli se, että "pullottamorakennus vaikuttaa ympäristöön ja paikka on saamelaisten "pyhä alue",
"ja koska lähteen vesi on pyhää ja sillä on parantava vaikutus, ja lisäksi ne maat (oikeasti Suomen valtion) kuuluvat niille samelais-suvuille, jotka ovat siellä porojen kanssa aikoinaan eläneet. Vesi otetaan samasta paikasta ja se vaikuttaa lähteeseen, oli pullottamo sitten kilometrin tai kahden päässä".
Tälläisilla valheilla siis hanketta vastustaneet perustelivat asiaansa, vaikka;
1) Ne maat kuuluvat Suomen valtiolle ja ovat metsähallituksen hallinnassa, eivät saamelaisten
2) 20 - 30 kuution vedenotto vuorokaudessa lähteestä joka tuottaa vuorokaudessa vettä 400 litraa sekunnissa ja 35 000 kuutiota vuorokaudessa, ei vaikuta tipan vertaa lähteeseen, sen vedenmäärään ja hydrologiaan.
3) Se että paikka on saamelaisten mielestä pyhä ja vedellä on "parantava vaikutus" ei kestä mitään tarkastelua ja voi toimia perusteluna. Uskomukset ja taikausko ei ole missään asiassa mikään perustelu.
Kaikki tämä yritteliäisyys torpedoitiin lopulta näin muutaman paikallisten saamelaisten vastustukseen. Paikallisten joiden perusteluna on alueen "pyhyys" ja jotka näköjään haluavat tehdä Utsjoesta jonkinlaisen ulkomuseon, jossa ei voi yrittäjät yrittää ja mitään luonnonvaroja, edes vettä, ei voi edes erittäin pienessäkään mittakaavassa hyödyntää. Osansa on varmasti tässä supisuomalaisella ja supisaamelaisella kateudella, jos joku saisi mahdollisuuden tehdä tuossa rahaa ja saada yritykselleen tuottoa.
Näin kommentoi yrittäjä Veikko Porsanger - itsekin saamelainen - joka haki lupaa yhteistyö kumppaniensa kanssa sulaveden vedenpullottamoon. Suora siteeraus:
"Määrät, mitä meillä on tarkoitus siitä ottaa, ovat hyvin pieniä siihen nähden, mitä lähde tuottaa. Näillä määrillä ei ole mitään hydrologista vaikutusta lähteeseen. Tietenkin tällä olisi erittäin suuri markkina-arvo, kun kyseessä on Euroopan suurin luonnonlähde. Vettä kyllä löytyy vaikka mistä, mutta se on erilaista vettä ja sen markkinointiin on erilaiset kriteerit, kuin tämän kaltaisella ainutlaatuisella vedellä."
"Lähteellä on loistava sijainti pullottamosuunnitelmiin nähden, sillä se on aivan lähellä tietä. Siksi haluan pitää tästä suunnitelmasta vielä kiinni. Hanketta on vastustettu sillä perusteella, että kyseessä on saamelaisten pyhä paikka. Me hakijat puolestaan korostavat hakemuksessaan, että kyseessä on saamelaisten henkilöiden kesken perustettava osakeyhtiö, joka toisi työpaikkoja ja verotuloja Utsjoelle.
"Sitten jos eivät saamelaiset saa valtion mailla tehdä mitään, EIVÄTKÄ SAA MINKÄÄNLAISIA MAHDOLLISUUKSIA, ASIA ON SITTEN LOPPUUN KÄSITELTY JA TÄÄLLÄ SAAVAT KAIKKI YRITYKSET LOPETTAA TOIMINTANSA. Täällä on kuitenkin luonto tärkein luonnonvara. Jos me emme sitä voi hyödyntää mitenkään, mitä mahdollisuuksia meille sitten jää", kysyy Porsanger.
https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/1954748
Onko tässä kyse samasta tapauksesta? Vähän elinkeinoelämään tekohengitystä ja monipuolistamista?
Lokan tai Porttipahdan, en muista kumman, siinä rannassa on matkamuistomyymälä mikä on jäänyt mieleen. Komeat puitteet paikalla tekojärveä vasten vaikka niistä muuten voikin olla montaa mieltä.
https://www.lapinliitto.fi/rahoitus/maakuntien-omaehtoisen-kehittamisen-...
Olin pudota perseelleni, kun näin AKKE-rahoitukset sekä TENO Outdoor että Utsjoen rakennemuutoksen koordinointihankkeeseen.
Sivut
Lisää uusi kommentti