Eikös se oo vähän sama kuin ihmisellä, että hellekeleillä ei maistu ruoka koska ulkolämpötila on niin lähellä kehon lämpötilaa eikä energiaa näin kulu juurikaan. Kalat on toki vaihtolämpöisiä, mutta enemmän energiaa nekin kait tarvii kylmillä keleillä. Toinen juttu on, että kuha siirtyy joskus aivan matalaan hellekeleillä, mistä moni ei kalasta ollenkaan.

Kirkkaat vedet on huonoja kuha järviä. Mä uistatan matalassa ruskeassa 1-3m veessä metrissä tulevilla vaapuilla. Haittana on tietenki kasvusto mutta kyllä ne oppii väistämään.

Silti verkolla saa hampaattomia kuhia syvänteistä juurikin helteiden aikaan.Miten se selitetään?

Montako hampaatonta kuhaa olet uistemella saanut?
Montako verkolla?
Kuha menee hampaattomana syvissä niin syvälle, että normi sunnuntaikalastaja ei sinne verkkojaan laske
Jos syvänteestä tulee pientä kuhaa, jotka ovat hampaistaan sotkeutuneet, ovat verkot liian matalassa.
Monissa järvissä syvyys ei riitä, joten mato kuhan päässä on idikaattori.Eli, mato kuhan päässä odottaa hampaiden irtoamista.Mitä muuta varten se mato kalan päässä tekee, muuta kuin odottaa hampaiden irtoamista?

Samalla saa kuha uudet hampaat, ja loppuupi paasto.
Hyviä kuhahetkiä kalastajille tiedossa.Kurkatkaa saamakuhienne suuhun, sieltä ne uudet hampaat pilkottaa.

Mistä ihmeen paastosta te puhutte? Kalojenhan pitää syödä lämpimällä vain enemmän pysyäkseen hengissä. Erityisesti kuha on lämpimien vesien kala, jota ei helle haittaa.

Et vaan saa niitä, koska ne on nousseet niin pintaan, että vaappu ui alla. Koita laittaa Bomberi ihan plaanariin kiinni eli niin, että ui aivan pinnassa.

Höpöhöpö, hellekelit on parhaita kuhan uistelukelejä. Käytä sivuplaanaria niin saat uimaan vaaput metrissä tai jopa alle. Kuha väistää venettä kun on aivan pinnassa. Erittäin hyvä syönti ollut viimeiset kaksi viikkoa.

Fakta 1
Pintavesi on aina happipitoisin osa vesistössä, koska vesi hapettuu eniten ilman ja pintaveden rajapinnan kautta. Toinen veden hapettaja ovat vesikasvit, mutta niiden hapentuotanto on pientä verrattuna pintaveden hapettumiseen ilman kautta. Lisäksi vesikasvit tarvitsevat runsaasti auringonvaloa energiakseen yhteyttämisessä, joten kasvien hapentuotanto tapahtuu Suomen sameissa vesissä pääosin pintaveden tuntumassa. Näistä syistä johtuen happea on vähiten syvänteissä ja eniten pintavedessä.

Fakta 2
Vaihtolämpöisten kalojen elintoiminnot, energiankulutus, kasvu ja ravinnontarve ovat suurimmillaan lämpimän veden aikana. Kalat siis syövät kesällä enemmän kuin talvella, siksipä lämmin vesi on viehekalastajalle oikein hyvä asia.

Kuinka ne kuhat nyt pompperia nakertas kalvosta kun ryynit näkyy lovikassa 10-11 metrissä aivan pohjalla. Ei kelepaa jiki, ei etes keltanen, ei rippin räpit, ei mikään.
Kerro nyt meille kaikille kuinka se planussa melki kiinni oleva pompperi poimii ryynit kympin pohjalta.
Kerro nyt että kaikki tietää.

En ole koskaan saanut pyrstötöntä kuhaa = kuha varmasti pudottaa ja uusii pyrstönsä eikä silloin liiku eikä syö 😊
Sama juttu hampaiden kanssa.
Kausaliteetti ei implikoi korrelaatiota.

Jigwobleerilla, käännöksessä, sisäkurvin puolelta.Jigwoblerissa on haulipää joka pysähtyessää vie vieheen väristen kuhan eteen.Vain hampaattomuus voi olla syynä jos Jigwoblerilla ei syvänteestä kuhaa saa.

Höpö juttuja.takiloilla kun hakee syvyyden missä ovat niin aina tulee.

Kannattaa nyt muistaa, että vesistöissä on hirveästi EROJA siinä, että milloin kuha syö, minkälaista pyydintä kuha syö, missä syvyydessä kuha syö, mikä kellonaika kuha syö, minkälaisessa kelissä kuha syö jne. Tämän lisäksi vuodet eivät ole veljiä keskenään ja jos jokin tekniikka toimi kuhalle joku vuosi, niin ei välttämättä toimi tänä vuonna.

Välillä näkyy selkäeviä tyyninä kesäiltoina eli 0 m