Kangasalan Vesijärvi
30.01.2010 - 15:57
Nostellaanpas vähän tätäkin ylös. Onkos vessunkävijöillä mitään kerrottavaa. Pilkki/verkkokuulumiset olis mukava kuulla. Itte olen käyny muutaman kerran puntareita heiluttelemassa mutta mitään isompaa ei ole tullu.
Kommentoin aiemmin, että osakkailla saa olla 1-6 verkkomerkkiä/yksikköä ja ulkopuolisilla 1-4 verkkomerkkiä/yksikköä (tämä siis tilanne pari vuotta sitten ja määriä mitä nykyisin on – en sitä tiedä). Jos verkkoja on tätä enemmän yhden talouden käytössä ja/tai niitä ei ole merkitty asianmukaisesti, se on laitonta (ellei sitten ELY:n tuella ole annettu ammattikalastajalle enemmänkin lupia). Kalastuksenvalvojat ovat vastuussa valvonnasta. Jos epäilee, että kalastuksenvalvojat eivät ole tehtäviensä tasalla, ELY/kalatalousalue lienee toimivan heidän yläpuolellaan ja sinne voi tehdä valituksia heidän toiminnastaan.
Osakaskuntien vuosittaisiin kokouksiin yleensä tehdään yleinen kutsu (ja siitä on ilmoitus paikallislehdessä). Osakaskuntien kokouksiin voi yleensä osallistua kuka tahansa eli myös ne, jotka eivät ole osakkaita. Siellä epäkohdista voidaan keskustella ja asioista päättää. Ulkopuolisilla ei ole päätäntä valtaa, mutta heitä mielellään kuunnellaan ja useasti heidän esityksiään aletaan ajamaan, jos se on millään tapaa järkevä. Osakaskuntien aktiivit ovat useasti iäkkäitä ja he ovat tottuneet toimimaan yhdistystoiminnassa ja kantamaan vastuuta. Toisin on meidän nuoren väen (alle 50-vuotiaat). Me emme näe järkeväksi toimia osakaskunnissa, kun aika (mukamas) ei anna myöden, vaikka kyse olisi vain yhdestä kokouksesta vuodessa. Sitten helposti me valitamme epäkohdista taka-alalla sen sijaan että ryhtyisimme ajamaan asioita eteenpäin. Itse olen muutaman kerran osallistunut ulkopuolisena. Sen voin antaa myös ohjeena, että osakkaiden toimintaa ei kannata alkaa syyttämään/kritisoimaan (koska toimintatavoilla saattaa olla pitkä historia) eli ensimmäisillä kerroilla kannattaa olla lähinnä kuuntelemassa. Muutoksia kannattaa ajaa tavalla, jotka eivät rajoita osallistuvien osakkaiden yleistä tapaa kalastaa, mutta jotka hyödyttävät kaikkia. Ehdotusten pitää olla myös hyvin perusteltuja. Kuten kaikessa päätöksenteossa, pitää olla yhteistyökykyinen ja siitä huolimatta kaikki ei mene kuten itse asian näet järkeväksi.
Pikonlinnan monttu on tunnettu hyvä kalapaikka ja (pyydys)kalastus luonnollisesti keskittyy hyviin paikkoihin. Jos samalla pienellä alueella on esimerkiksi 10 kalastajaa, verkkomäärä näyttää todella suurelta. Tiedän yhdellä toisella järvellä yhden montun, joka on hyvä muikkupaikka. Käytännössä koko monttu on muikkuverkkoja täynnä ja muuta kalastusta siinä ei kesäisin voida harjoittaa. Sen vuoksi käytännössä koko muu järvi on tyhjä verkotuksesta, kun kaikki kalastus kohdistuu yhteen paikaan eli on hyvin tilaa kalastaa. Asioilla on siis puolensa…
Itse olen isäni myötä kalastanut myös verkoilla taimenpitoisella vesialueella. Voin omasta kokemuksestani sanoa, että verkoilla taimenia ei pyydetä. Kymmenen vuoden aikana saatiin verkoilla kaksi taimenta, mutta samaan aikaan vetouistelijat saattoivat saada useampia mitallisia vesien kylmettyä per reissu.
Yksi ongelmakohta mitä monet eivät tunnu ymmärtävän, on käytössä olevan rahan määrä osakaskunnissa. Lupamyynnillä saadaan jatkuvasti vähemmän tuloja, jonka vuoksi tuki-istutuksia ei voida samassa mitassa suorittaa. Suuret ikäluokat, jotka kalastivat paikallisesti ostivat paikallisia lupia. Nykyiset uudet kalastajat, ovat paljon liikkuvampia. He kalastavat enemmän ja enemmän valtion luvalla. Kun samaan aikaan kalastuksen harrastajamäärät ovat laskeneet noin puoleen 80-luvun huippuvuosista, rahaa ei ole samalla tapaa kalojen tuki-istutuksiin kuin ennen. Vaikka lupien hintaa on korotettu, istutusmääriin ohjattava rahamäärä pienenee siitä huolimatta. Jos haluamme omien tuttujen kalavesien voivan hyvin ja haluamme kaloja olevan enemmän, kannattaa tukea osakaskuntien toimintaa ostamalla lupia, joita ei oikeasti tarvitse/käytä. Elektroniikalla voidaan tehostaa kalastusta ja se kompensoi tätä ongelmaa. Itse uskon, että jossain vaiheessa tämä ongelma havaitaan laajemmin.
Jos et ole osakaskunnan osakas, aina voit ostaa jonkun mökin/maatilan/metsätilan, jolla pääset osakkaaksi. Siinä vaiheessa pääset päättämään asioista. Onnea matkaan.
Täydellinen ryöstöverkkokalastusta suosiva kirjoitus! Kirjoittaja kertoo, että kanattaa mennä osakaskunnan kokoukseen kuunteleen, ja olemaan hiljaa! Onpa hyötyä! Kirjoituksesi taimenista oli täysin hölyn pölyä! Kaikki tutkimukset Suonen maassa ovat osoittaneet, että taimenistukkaat pyydetään verkolla pois noin 80 prosenttisesti, ja yleensä alamittaisina! Olen tosi monen verkkokalastajan kera jutellut huolisstani ja ihan asiallisesti! Ainoastaan Rikun, ilman kunnon merkkejä, kalastavan kanssa en pysty aina asialliseen keskusteluun! Uisteluluvat olen ostanut Vesijärveen jo yli 50 vuotta, joten siltä osin olen korteni kekoon laittanut! Kaikki Vesijärven urheilukalastajat, joita olen haastatellut ovat samaa mieltä tämän järven, ja varsinkin Pikonlinnan verkotuksesta olevan vailla mitään säätelyä ja valvontaa! Näkyy asia tämän viestiketjun osalta 15 v taaksepäin kirjoituksissa. Minulla on veljien kera mökki Mutikossa! Siellä ei ole kalaa, ei siten paljon verkkoja! Ei täten ole mahdollista Rikun osakaskunnan jäseneksi! Vesijärven ongelma kulminoituu Mustooseen ja Pikonlinnaan. Siellä kalat ja siellä kilometrien verkkojatat. Yhteistä asiaa mielestäni ajan, eli hiukan suurempia kuhia, ja jopa joskus saisi taimenenkin uistimet päähän! Miksi kirjoittelet anonyyminä, kun minulla on nimi näkyvissä! Terv. Pauli Pyykkö (0505716802, pyykkopauli57@gmail.com) Laitoin vie tarkemmat tiedot, jos haluat kommentoida henkilökohtaisesti!
Lainaan tähän osan tuosta 12.5 klo15,35 kirjoituksesta. Näitä voi soveltaa moneen muuhunkin osakaskunnan kokoukseen. "Osakaskuntien vuosittaisiin kokouksiin yleensä tehdään yleinen kutsu (ja siitä on ilmoitus paikallislehdessä). Osakaskuntien kokouksiin voi yleensä osallistua kuka tahansa eli myös ne, jotka eivät ole osakkaita. Siellä epäkohdista voidaan keskustella ja asioista päättää. Ulkopuolisilla ei ole päätäntä valtaa, mutta heitä mielellään kuunnellaan ja useasti heidän esityksiään aletaan ajamaan, jos se on millään tapaa järkevä. Osakaskuntien aktiivit ovat useasti iäkkäitä ja he ovat tottuneet toimimaan yhdistystoiminnassa ja kantamaan vastuuta. Toisin on meidän nuoren väen (alle 50-vuotiaat). Me emme näe järkeväksi toimia osakaskunnissa, kun aika (mukamas) ei anna myöden, vaikka kyse olisi vain yhdestä kokouksesta vuodessa. Sitten helposti me valitamme epäkohdista taka-alalla sen sijaan että ryhtyisimme ajamaan asioita eteenpäin. Itse olen muutaman kerran osallistunut ulkopuolisena. Sen voin antaa myös ohjeena, että osakkaiden toimintaa ei kannata alkaa syyttämään/kritisoimaan (koska toimintatavoilla saattaa olla pitkä historia) eli ensimmäisillä kerroilla kannattaa olla lähinnä kuuntelemassa. Muutoksia kannattaa ajaa tavalla, jotka eivät rajoita osallistuvien osakkaiden yleistä tapaa kalastaa, mutta jotka hyödyttävät kaikkia. Ehdotusten pitää olla myös hyvin perusteltuja. Kuten kaikessa päätöksenteossa, pitää olla yhteistyökykyinen ja siitä huolimatta kaikki ei mene kuten itse asian näet järkeväksi."
Kirjoitat että muutoksia kannattaa ajaa tavalla, jotka eivät rajoita osallistuvien osakkaiden yleistä tapaa kalastaa! Voi herranen aika! Mitään muutosta et siis halua parempaan! Sitähän minä juuri haluaisin, että järjetön verkkopyynti vähentyisi, ja vähimmäistoivomuksena olisi, että verkot merkittäisiin lakien mukaan! Itse et nää siinäkään mitään ongelmaa! Ymmärrän täysin, että kaikki eivät halua heilutella vapaa, vaan hakevat syöntikalat verkolla! Mutta kun Vessulla on verkotus riistäytynyt täysin käsistä! Ammattimaista touhua ilman ammattia! Järkyttävää ahneutta ja muita kalastajia väheksyvää touhua, mikä saa jatkua vuodesta toiseen! Sanoit, että valita ylemmille! Olen informoinut asiasta Längelmäveden vesistöalueen päällikölle, Otto Höllille! Kyseinen herra oli kieltämässä multa kalastusta jo ennen kuin edes kuunteli! Eli, ei sieltäkään apua? Toistoa tuli, niin kuin sultakin!
Kirjoitin yllä, että ensimmäisillä kerroilla kun osallistuu ulkopuolisena osakaskunnan kokouksiin, kannattaa olla maltillinen. Monet osakaskunnan jäsenet saattavat olleet tehneet samaa hommaa vapaaehtoispohjalta vuosikymmeniä (ja sitä ennen heidän isänsä). En usko, että he ottavat vastaan arvostelua/syyttelyä, jos ensimmäisessä osakaskunnan kokouksessa, johon jokin ulkopuolinen osallistuu tulee haistattelemaan ja neuvomaan miten hommat pitäisi tehdä. Luottamus pitää ensin rakentaa ja sen vuoksi pitää olla rakentava ja maltillinen. Pikkuhiljaa, kun luottamus on rakennettu, voi alkaa ajamaan ehdotuksia jotka hyödyttävät kaikkia (esim. lupamaksuihin korotuksia, jotta saadaan enemmän tuki-istutuksia toteutettu: perusteluna inflaatio). Vasta sen jälkeen kun luottamus on tullut, voi aloittaa keskustelemaan hieman radikaaleimmista muutoksista (esim: talviverkotuksiin talvehtimismontuissa isommat verkkosilmärajoitukset verrattuna kesäkalastukseen). Steppien pitää olla pieniä eli vallankumouksia.
Otetaan esimerkki: Sinun työpaikkaasi tulee uusi työntekijä, joka ensimmäisenä työpäivänä alkaa kertomaan kuinka työt oikeasti pitäisi tehdä teille vanhoille konkareille. Samana päivänä uusi työntekijä alkaa syyttämään firman toimitusjohtajaa veronkierrosta ja lupaa tehdä verottajalle ilmiannon.
Sinun toimintasi kuulostaa tällä hetkellä samankaltaiselta eli olet sen verran närkästynyt ja omaa asiaasi ajava, ettet näe asiaa miltään muulta kantilta ja haluat heti kaikki sinulle tärkeät muutokset tehtyä kerralla – ajattelematta miten osakkaat asiat näkevät.
Olet siinä oikeassa, että olen todella närkästynyt! Mielestäni aiheesta! Sanoin edellä, että ymmärrän sen, että kaikki ei kalasta vavoilla! Ihmettelen suuresti asennettasi minun huoliani kohtaan! Sinä vasta yhtä asiaa ajat, eli verkkomiesten ikiaikaisia oikeuksia! Mielestäsi heillä ei ole velvollisuuksia lainkaan, eli noudattaa edes alkeellisia määräyksiä, eikä tarvetta tulla yhtään vastaan urheilukalastusta! Minä varsin hyvin siedän asianmukaiset pyydyskalastajat! Sinä itse et tunnu ymmärtävän kantaani ollenkaan, joten turha syyttää minua yksisilmäisyydestä! Olen kalastanut Pikon selkää verkkomeressä jo yli 50 vuotta! Nyt vaan on tullut mitta täyteen! Suurin syy on aikaisemmin mainitsemani verkottaja, joka laittelee 50 verkkoaan miten sattuu onnettomin merkein ja täysin muista välittämättä! Kyseinen herra valvoo itse itseänsä, sillä hän on kuulemma Riun kalastuskunnan päävalvoja. Itse et paheksu vähääkään hänen hommiaan, vaan paheksut halveksien mielipiteitäni ja vielä anonyyminä!
En ole moneen vuoteen kalastanut Vesijärvellä. Olen kirjoittanut asioista osakkaiden eli vesialueen omistajien kannalta yleisellä kantilla (koska itse olen osakas toisella järvellä). En tunne nykyistä Vessun tilannetta riittävän hyvin.
Vesialueet siis omistetaan siinä missä metsät ja osakaskunnat hallinnoivat vesialueita. On toki yksityisiä vesialueita myös, mutta valtaosa on osakaskuntien hallinnoimia. Ne jotka eivät ole osakkaita, ovat vieraita/ulkopuolisia. Osakaskunnat voivat päättää myydäänkö kalastuslupia lainkaan ulkopuolisille (esim. uistelulupia, verkko, ravustus tai katiska). Jos ulkopuoliset ryhtyvät liian hankaliksi, osakkaille/omistajille voi tulla mieleen rajoittaa ulkopuolista kalastusta asettamalla heille lisärajoituksia. Tätä ei mielellään tehdä, koska ulkopuoliset tuovat osakaskunnille rahaa, jotka ohjataan tuki-istutuksiin. Näin ollen se on win-to-win tilanne osakkaiden sekä ulkopuolisten kannalta. Kuten jo mainitsin, ulkopuolisia kuunnellaan osakkaiden toimesta, mutta liian kärkkääksi ei kannata lähteä. Riippumatta osakaskunnan päätöksistä, toki valtion luvalla edelleen kuka tahansa pääsee kalastamaan yhdellä vavalla.
Olen aiemmissa viesteissäni pyrkinyt sinulle antamaan ohjeita miten osakaskunnan päätöksentekoon pystyy osallistumaan. Se on täysin oma päätöksesi haluatko ampua tykillä joka suuntaan vai pyritkö neuvottelemaan ensin.
Ps. Itse kalastan enemmän aktiivivälinein, mutta toki myös verkoilla (esim. muikkua).
Kerroin aikaisemmin jo, että olen keskustellut asioista jo pidempään monen tahon kera, ja ilman tykkiä! Niin kuin sanoit, että yhdellä vavalla voi onkia missä vain, jos ei oe erityiskalastuspaikka! Loistava uudistus, joka ei tietenkään ollut osakaskuntien edustajien mieleen! Eli, ei tarvitse ivallisesti luetella, että te omistajat voitte tehdä mitä vaan kieltoja urheilukalastajille! Jos te kalakantaa ja tulevia nuoria kalastuksenharrastelijoita ajattelisitte, niin tekisitte sille ryöstökalastukselle jotain! Esimerkiksi Vesijärvellä on urheilukalastus vähentynyt tosi paljon, mitä se joskus on ollut! Syynä Rikun kalastajien mafia! Jos mää ammun tykillä, niin sulla on kyllä täysi muuri edessä uusille ajatuksille. Meidän on turha jatkaa tätä, koska ajatusmaailmamme on niin erillään! Nimeäkään et uskalla laittaa, mutta ohjeita heittelet sujuvasti!
Sivut
Lisää uusi kommentti