Teno 2028
18.11.2021 - 19:39
"Yksi vuosi ei kalatutkijan (Panu Orell, Luke) mukaan riitä lohikannan hoitoon. Lohen sukupolvikierto on noin seitsemän vuotta. Kalakannan hoitotoimenpiteet ja tulevaisuuden suunnitelmat vievät siis vuosia. Tänä vuonna nousevien kalojen jälkeläiset nousevat takaisin Tenoon 2020-luvun loppupuolella."
Jos tulevina vuosina sattuisi hyviä nousuvuosia. Jos ei tule kalatauteja ja kalakuolemia. Jos kyttyrälohi pysyy aisoissa. Jos kalastajat ja saamenmaan kansa pääsevät joukolla sopuun suojelutoimenpiteistä. Jos kaivokset ja vedensaasteet eivät tee tuhoa.
Keskustelua ja ajatuksia, toiveena kauaskatseisuus virrasta nimeltä Teno.
"Jäämeren ravintovarojen hupeneminen pienentää Tenon lohta"
https://www.luke.fi/uutinen/jaameren-ravintovarojen-hupeneminen-pienenta...
-
Mutta itsestäni tuntuu myös siltä, että heillä olisi ollut vuoden aikana myös mahdollisuus laatia ja esittää rakentava ehdotus Tenojoen ja saamelaisten tulevan kalastuskauden järjestelyistä. Nyt kun ministeriö on laatinut lausunnon lähestyvän jäidenlähdön myötä, asiaa kyllä ilmestytään kommentoimaan.
Saamelaiskäräjät voisi harkita nimenvaihtoa Vastarannan kiiskiksi.
Onko porukka tietonen ,jotta saamelaiset on ajettu aikanaan pohjoseen melkosesti pakon sanelemana.
Ei hyö ole jokia padonneet tai tehtaita vailla alunperin olleet. Ja lohtakin riitti omiin tarpeisiin.
Nyt on pakko koittaa pärjätä jotenkin ja pettymys kieroihin sopimuksiin tai luotto mennyt rahan vallassa oleviin päättäjiin sukupolviksi, eikä edes syyttä.
Kyllä saamelaiset on omaksuneet valitettavasti rahan ja ahneudenkin etelän mieheltä hyvin pitkälti.
Kyllä teno saa olla rauhassa minunkin puolesta. Häpeä Suomelle tuo alkuperäiskansan kohtelu.
Vaiettu tabu.
Sitten intiaaneista reservaateissaan muita syytellään ja voivotellaan🤔.
Nyt on tenokin sitten ahneudella ja tyhmyydellä ryssitty , ja syyllisiä etsitään.
Kaikkia saamelaisia ei suinkaan ole "ajettu" pohjoiseen. Saamelaisalue kattaa Suomessa Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kunnat sekä Sodankylän Vuotson paliskunnan alueen - kulttuurihistoriallisesti ammoisista ajoista saamelaisten asutuksen ja elämisen nautinta-alueita.
Vielä sotien jälkeen ja vesivoiman pakonomaisen rakentamisen aikana olisin säälinyt saamelaisia sekä heidän kovaa kohteluaan syrjäisisä osissa Suomea.
Mutta muu yhteiskunta on kehittynyt jo vuosikymmeniä näiden kahnauksien jälkeen. Se, että saamelaisten oma etujärjestö on pysähtynyt historiaan ja sitä on käytetty pitkälti porotalouden ja paliskuntien omassa brändissä, on saamelaisten oma sisäinen kiistakapulansa. Itä-Lapin metsäsaamelaisten kulttuuritausta on suoranaisesti hävitetty, Eeva-Maria Maijala yrittää asiaa sinnikkäästi pitää esillä että saamelaisuus ei ole yhtä kuin pelkkä poronhoito.
Saamelaisten kiistoista voi lukea osuvasti Antti Tuurin ja Erno Paasilinnan Isoa Inaria kiertämässä -kirjasta. Kukaan muu ei ole syyllinen saamelaisten kehityksen kelkasta putoamiseen kuin heidän omat kahnauksensa.
Tenojokea en lähtisi varsinaisesti modernisoimaan eikä sille toki ole tarvettakaan. Perinteisiä kalastusmuotoja perinteikkäällä virralla, siitä voinee suuri osa olla yhtä mieltä. Mutta kalastuspaine ja kalastajakohtaiset kiintiöt sekä myös kalakantaa suojelevat toimet oikeaan tasapainoon, silloin toiminnalla on mahdollisuus jatkua.
tenosta perinteisesti kalastettu kaikki mitä on pystytty. tämä perinne on katkaistava. perinteitä pitää tietysti vaalia esitys ja kurssi luontoisesti, eli tehdään perinteinen pato ja kudotaan itse perinteinen nuotta ja verkot perinteisistä 1800 luvun materiaaleista. kalastetaan näillä laitteilla 8 pientä lohta ja tehdään kurssi lohikeitto ja pidetään perinne juhlat. näin perinne säilyisi, siitähän kaikki nyt huolissaan ovat.
Jep, onhan noita lohia ja jokia.
Menneepi sinne mis ei tartte kinata👍🎣🦈
"Utsjoen kunta vaatii tiiviimpää yhteistyötä Tenon lohikantojen elvyttämiseksi"
-
https://yle.fi/uutiset/3-12380592
-
"Suomi ja Norja ovat Tenon lohikantojen heikon tilanteen vuoksi esittäneet, että joella saisi ensi kesänä kalastaa vain hyvin rajoitetusti perinnepyydyksillä, eli padolla ja lohiverkolla.
Utsjoen kunta huomauttaa, etteivät rajoitukset anna paikallisille kuitenkaan aitoa mahdollisuutta harjoittaa perinteistä pato- tai verkkokalastusta."
Ei tunnu kelpaavan utsjoen kuntalaisille rajoitetut kalastusmahdollisuudet. Kaikki tai ei mitään.
Eivätkö he nyt ymmärtävät että ovat itse kalastaneet lohen lähes sukupuuttoon. Ja vielä pitäisi saada pyydyksiä laittaa. Ihme hommaa.
Onko nämä nykyajan verkot perinne pyytämistä. Se on porotkin purtava perinteisellä tavalla.
Puolet ihmisistä on tyhmiä, eivätkä he ole välttämättä ihan tasaisesti jakaantuneet alueellisesti.
https://yle.fi/uutiset/3-12386619?origin=rss
https://www.luke.fi/fi/seurannat/tenojoen-lohiseurannat/tenojoen-taimene...
https://mmm.fi/-/neuvottelut-tenojoen-kalastusmaarayksista-jatkuvat-esit...
-
"Suomen ja Norjan neuvottelut Tenojoen tulevan kalastuskauden kalastusmääräyksistä ovat pitkittyneet. Kalastusmääräyksiä on jouduttu tarkastelemaan uudelleen lausuntopalautteiden pohjalta molemmissa maissa. Etenemisvaihtoehdoksi on nousemassa se, että lohenkalastus esitetään kiellettäväksi."
https://yle.fi/uutiset/3-12390716
"Tenolle esitetään sittenkin lohenkalastuksen täyskieltoa ensi kesäksi – vanhemman polven kalastajat pohtivat, pääsevätkö enää koskaan lohenpyyntiin"
Tätä uutistaustaa vasten kun katsoo.
Pienimuotoista perinteen nimissä tapahtuvaa lohenpyyntiä olisi ollut tarjolla utsjoen kuntalaisille tulevalle kesälle. Tätä tarjousta ei otettu vastaan, vaan kalastuksessa olisi pitänyt olla täydet oikeudet jollekin määrätylle aikajaksolle. Tämä olisi kuitenkin ollut ongelmallista rajanvetona siten, ettei lohien nousu vaarantuisi. Tiedetään myös että Tenojoen eri sivupurojen lohet ovat hyvin yksilöllisiä geneettisesti - tietyn ajanjakson täysimittainen pyynti olisi voinut hävittää pienestä jokipopulaatiosta suhteettoman suuren osan, jos sivujoen lohet nousevat tietyllä hetkellä kesästä.
Neuvottelut jatkuivat, mutta kevättä kohti lähestyttäessä lohenkalastuksen kannalta kielteistä palautetta kertyi enemmän. Nyt on päätetty vetää henkselit koko tulevan kesän lohenkalastuksen suhteen.
-
Minusta tämä on oikea päätös. Mutta mahtaako Utsjoella ja samelaisten keskuudessa tulevan kesän täyskielto olla kovin ylevä aihe?
Ahneella oli...
vähän kaikkialla se pakkaa noin olemaan että alajoen parhailla paikoilla ei tahdota pyyntiä lopettaa vaikka latvavedet on ollut vuosia vähes lohettomat. ei teno suinkaan ainoa paikka ole missä tämä ongelma esiintyy. totta kuitenkin on että merellä se ongelman ydin on. ongelma ei välttämättä ole lohenkalastus ensinkään vaan lohen ravinto pyydetään kassikalojen rehuksi ja siksi niin harva selviää meri vaelluksesta. ilmeisesti kuitenkaan ei ns näälkiintyneitä lohia merkittävästi tenossa ole, eli jääkö lohen poikaset trooleihin joilla noita rehukaloja pyydetään. järkevintä olisi kieltää kaikki massiivinen (teollinen)kalastus koko finmarkin vesiltä, siksi aikaa että ongelmasta saadaan selvyys.
Tenojoen lohen koon geneettinen pienentyminen voisi kompensoida nälkiintymisen vaikutuksia. Yllä olleessa tutkimuksessa nostetaan esiin erityisesti Jäämeren villakuoreen kannanvaihteluiden vaikutus Tenojoen lohikalojen kokoon.
Suora lainaus: "Villakuorekannan koko on vaihdellut rajusti viime vuosikymmeninä, ja kannan vaihtelu on yhteydessä Tenon lohen sukukypsyysikää säätelevän geenin muutoksiin."
Samassa jutussa on myös asiaa kaloihin kohdistuvasta pyyntipaineesta. Jos suuria lohia pyydetään pois ja pienemmät jäävät kutemaan, tämä ohjaa myös jälkeläisten perinnöllisyyttä.
-
Pienten lohikalojen pyydystäminen lohipadoista ja verkoista poistaisi kyllä myös pienempiä lohikaloja. Muutamissa eräkirjoissa titti on mainittu parhaaksi ruokakalaksikin? Vai kuinka voimissaan Tenolla on "sen suuren eli oikean Lohen" pyydystämisen kulttuuri?
titti on sitä parasta ruokaa, kylläkin tenolla ei voi suositella tittiin kohdistuvaa pyyntiä, koska pienten sivujokien kannat on monesti lähes sukupuuton partaalla ja juuri nämä titit on niiden pienien jokien kaloja, harva erottaa urosta ja naarasta 1 kg lohista muuten kuin avaamalla ja silloin on takaisin päästäminen jo turhaa
https://yle.fi/uutiset/3-12394696
"Valtio on tähän mennessä tukenut Utsjoen kunnan taloudellisia menetyksiä 300 000 euron AKKE – paikallisen äkillisen rakennemuutoksen tukirahoituksella."
-
Haluaisin nähdä ensin tulokset mitä aiemmalla rakennemuutoksen tukirahoituksella on saatu aikaan. Kohdennettu matkailua lohenpyynnistä luontomatkailuun? Järjestetty uudelleenkoulutuksia ja kurssituksia matkailusta aiemmin työllistyneille?
Vai ostettu kokouspullaa ja laadittu uusi tukirahahakemus?
Vai että tukea tullut 300k ja vielä valittavat. Lohista saatu hyöty on kaukana tuosta rahasta. Ei voi ummartaa.
Yhtä absurdia kuin metsäjärjestöjen avunhuudot valtiolle puunmyynnin vauhdittamiseksi.
Puun ostajat voivat maksaa enemmän jos haluavat tosissaan saada puuta. Utsjoen matkailu voi kehittää elinkeinorakennettaan vastaamaan paremmin tulevia muutoksia. Menneissä on turha haikailla, Utsjoki ei ole ulkoilmamuseo.
Vuonna 2017 nostetut syytteet paikallisten sivujoilla luvatta kalastuksesta hylätty korkeimmassa oikeudessa.
https://demokraatti.fi/paikallisilla-saamelaisilla-on-oikeus-kalastaa-te...
Haukija tulee kohta rantaan häsäämään. Alkaapi olemaa taas aika joka ukon katella katiskat liiterin vintiltä, kipasta kellarista parhaat potut näkösälle.
Tenojoesta tulee saamelaisten pienen piirin kotikenttä, johon ei kalastusrajoitukset pure.
Tätä osa paikallisista lienee halunnutkin. Mutta matkailuyrittäjille tämä tuo harmaita pilviä taivaanrantaan.
-
Vielä jos paikallisille annetaan oikeus myydä heille ylimääräiset luvat eteenpäin? Olisi sama lakkauttaa matkailuyritykset ja perustaa tukku pieniä yksityisten henkilöiden toiminimiä.
https://demokraatti.fi/paikallisilla-saamelaisilla-on-oikeus-kalastaa-te...
Hyvä näin, mutta päätös perustui tuolloin voimassa olevaan lakiin. Lakia on tuon jälkeen muutettu.
Nykyään paikalllisetkin tarvitsevat kalastusluvan, se koskee vain viehekalastusta, ja he joutuvat noudattamaan muiden tavoin rauhoitus- ja muita vesistöä koskevia päätöksiä.
"7. Kalastuslain 10 §:ää muutettiin 1.5.2019 voimaan tulleella lailla (427/2019). Muutetun 2 momentin mukaan momentissa mainituilla lohen nousualueilla, joita 1 momentissa tarkoitettu lupa ei koske, on 1 momentissa tarkoitetulla henkilöllä oikeus lunastaa Metsähallitukselta henkilökohtainen kausilupa. Lupa oikeuttaa Metsähallituksen asettamien lupaehtojen mukaisesti viehekalastukseen henkilön kotikunnassa sijaitsevilla valtiolle kuuluvilla lohen sekä taimenen nousualueilla. Metsähallitus vahvistaa kausiluvassa lupaehdot, joita ovat kalastajakohtaiset saaliskiintiöt ja saaliin raportointivelvollisuus. Lisäksi Metsähallitus voi asettaa yleisiä ja lupa-aluekohtaisia kalastusrajoituksia. Luvasta peritään maksu, jonka suuruudesta säädetään valtion maksuperustelaissa ja sen nojalla. Alle 18-vuotiaille kausilupa on maksuton. Tarkoituksena on, että täysi-ikäisten kausilupa olisi omakustannushintainen (HE 309/2018 vp)."
Tässä on kohta ummikko jo ihan sekaisin.
Keneltä saa kysellä lupia, mitä lupia on oikeus vaatia? Paikallisilta saamelaisilta ja paikallisilta, jotka eivät ole saamelaisia?
Entä toisen kunnan alueella asuva saamelainen, joka ei kuitenkaan ole paikallinen? Jos hän on lähtenyt perinteen nimissä pois talvikylästä kesänviettopaikalle Tenojoen varteen?
Sivut
Lisää uusi kommentti